#AsuultSambar :

AS is now Mobile! iOS & Android App-г суулгаарай!
It is currently Aug.28.14 11:05 pm

All times are UTC + 8 hours


Asuult.NET & Mongolduu.com Facebook Page:




Post new topic This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 24 posts ] 
Author Message
 Post subject: Хайр минь
PostPosted: Nov.06.06 9:49 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Saihan hair gej baidag yum shuu oldvol aldaj bolohgui, tiimee ene yutai unen ug ve,nad shig saihan hairaa uurd aldan yavuulsan hun olon l bitgii baigaasai, dahij hezee ch oldohgui ter saihan hairaa bieesee ooroo tulhen holduulsan nad shig hun ene orchlon deer negeer l duusag.
Anar bid 2 bagiin naizuud, tsetserlegt anh neg angi bolj orsnoosoo ehlen osoj tom boltloo ui zaigui naizalsan gehed bolno. Uyeiin ohid maani bugd l 2, 3aaraa niilen dees, cherta , ail gerten togloj baihad bi tsetserlegiin sahilgagui hovguudiin dund hootsoldon notsoldoj, buu shiidem bolj yavdag bsansan. Aav eej 2 maani ohinoo ev havgui eregtei hun shig bolj osoh vii gesen dee urgelj l sanaa ni zovj uye uyehen huuheldei , bambaruush geh metiin zuil avch ogovch harin bi tuuniig ni oishooj uzeh ni ugui.Yag l eregtei huuhed shig avirtai,hogjiltei galzuu namaig Anar hamgiin dotnii naizaaraa uzdeg bailaa. Ogloonoos oroi hurtel notsoldon hootsoldoj, sahilguiten guideg bsan bid 2 on tsagiin urtad aajim aajmaar oson tomorsoor...
10n jiliin dund angid orsnoos ehlen uyeiin ohid maani namaig goochildog bolj ehelsensen. Urgelj l bandi nariin dund suun, hicheel taraad l tedniig dagan teveg, sega togolj, negniidee kino porkatlan uzej, tamhi tatan gaduur tenen yavah nad shig ohiniig hen l naizaa bolgohiig husev gej dee, bi uund ch ogt emzeglehgui harin ch nadad hamgaas sain naiz Anar maani bdag bsan bolohoor iluu dutuu hov yarisan aaligui ohiduudaar bi yugaa ch hiihev gej boddog bsan biz.
Anar ch namaig busad ohidiin adil bish gedgiig meddeg bsan uchir henees ch iluu sain oilgodog bsan yum. Angid bid 2 urgelj l neg shireend, hicheeldee irsen ch tarsan ch tsugtaa, ger maani oirhon bolohoor ch teruu haaya negniidee honon togloj, bie bienee shoglon doogloj, ineeldej hogjildon ongoroodog baiv.Harin ene baidal maani bidniig tom boloh tusam aajim aajimaar bagasch bgaag bid ehen uyedee ch neg ih anzaarsangui.7r angi togsood 8r angid ordog ter namar minii amidral orvongooroo oorchlogdoj bilee.
Hicheeliin ehnii odor geed huuhduud boon bayar hoor bolon uulzaldtsgaaj, angi duuren uimeen shuugian angiin huuhduudiin neg negneesee orson yarih duu hadan bujignaldaj blaa. Ter zun Anar geriihenteigee germand baidag emee ovoo deeree amarsan bolohoor bid barag 3n sar uulzaldaagui bsan yum. Udaan uulzaagui bolood ch teruu sain naiziigaa bi ih l sanasan blaa, angiin haalga ongolzoh burt l ongiin harj hen negniig tesen yadan huleen suugaa ni busad huuhduuded ilt haragdsan ni lavtai. Uneheer l huleesneer mine angiin haalga tomoo geech ni ongoihod ergen harval neg ondor tsagaan tsaraitai tseverhen huvtsaslasan hoorhon huu orj ireh ni ter, bi ch uramguihen tolgoigoo gudailgan zurj bsan zurgaa urgeljluullee, hooh ene chin Anar bna shdee, yamar ondor boloo ve, za tegeed saihan amarsan uu geh bagshiin duugaar bi gaihan dahin nogoo hovguun ood harval uneheer minii bagiin naiz Anar maani mon bailaa. 2 nudendee ch itgesengui, baga angid Anar bid 2 ondor namaaraa barag l chatsuu shaham suuliin jiluuded bi Anaraas ondor bolood bsan chin geh uhaanii bodol minii dotor torj Anariig ooroos ni ochnoon ondor bolsond ni dotroo sharalhan harj udaan suulaa. Namaig iin golron chimeegui suuj baital Anar oirton irj: " Huue, Tsengelee, chi bur duugarahaa bolichoo yu? gej hoorhon ineemsegleed huuchnaaraa hajuud mine suulaa. Anartai uulzaagui udsan bolohoor bi yagaad ch yum biee bariad heseg bishuurhen chimeegui suuv. Huuhduudiin too ch burdej haluun yaria aajmaar namdahad bagsh suudlaasaa ondiin hicheelee orj ehellee. Bi chimeegui suusaar l...yagaad ch yum medehgui urdniih shig amnaas hamaagui gardag bsan ugs hooloi deer gatschihaad,hamag bie evgui orgin hachin medremj torood baiv.Gehdee ene baidal tiim ch udaan urgeljilsengui,ugiin hamaagui yaria zantai bolohooroo udaan ch tessengui Anartai amraltiih ni tuhai yaria delgej, hol ornii sonin haching sonsoj, zunjingaa oort tohioldson hogjiltei yavdluudaa yarij Anariig oird ineegeeguigeer ni ineelgej bid huuchin baidaldaa ergen orloo." Ter hoino yariad bgaa 2 garch yarisan chin deer shuu!" gej bagshiin zandrah duugaar hedii bid chimeegui bolson ch, dor dortoo chimeegui ineelden, shireen dooguur hol holooroo bie bieniigee oshiglon toglono. Uitgart 4tsagiin hicheel oron duusch suuliin 2 tsag tsonholsonoor manai hicheel tarlaa. Surguuliin hongiloor Anartai hamt alhah urdniihtai adil baihaa bolijee.Hajuugaar zorj ongorson ohid bolgon Anarluu haraad bgaa ch yum shig , zarim heseg ohid huruugaaraa zaan aaliguiten ineeldetsgeen, end tendgui shohoorhson ohidiin nud , ohidoo haramlasan bandi nariin zevuutssen harst hongiloor alhah bid 2iig burhseniig bi anzaarlaa.Hondlongiin bi anzaarsan bolohoor Anar ooroo buur ch iluu anzaarsan ni oilgomjtoi. Hun bolgonii nud oort ni tusaj bgaag anzaarsanaasaa jaahan evguitssendee ch uu, Anar nadtai tasraltgui yum yarin oortoo busdiig anzaarah choloo ogohgui baiv.
Ene meteer heden sar urgeljilehed Anar surguuliin hamgiin tsarailag chadvartai nertei huu bolj huvirah ni ter. Surguuli bolgond baidagdaa neg tiimerhuu huuhduud. Surguuliin sagsnii shigsheed oron togloj, tsarailag gej tootsogdoh busad hovguudtei niilen, ohidiin shohoorhol, guilt zahiand agshin zuur daragdan, surguuli dayar ter baitugai surguuliin oir orchmiin busad surguuliud dayar Anar gedeg neriig andahgui boltsgooloo. Getel bi, yag l huuchnaaraa ohidtoi ch niildeggui, engiin l huvtsaslasan hamaagui yarij tas tas ineesen heveeree l...Nuden deer mine Anar iinhuu oorchlogdon baigaag harj suuh nadad baga zereg evgui l blaa. Gesen ch bi surtei ch toosongui Anariig goochlon shoolj, hogjoon nargian hiideg heveeree, Anar l haana baina tend ni l dagaj yavdag nogoo sain naiz heveeree l...
Udalgui manai angid oor surguulias Enhsaruul gedeg evteihen nertei tsarailag neg ohin orj ireh ni ter. Enhsaruuliig shiljij irdeg odor bi haniad hureed hicheeldee yavaagui gertee onjson yumdag. Ter odriin oroi ni angiihanhaa heseg bandi nartai gadaa tamhilan yum yarij suutal genet hen negen ni Enhsaruul gegch hoorhon ohin orj irsen gej yaria ehlenguut l, bugd bie bieneesee orson ter ohinii yamar hoorhoniig ni yarij ehleh ni ter. Hechneen hovguudtei niildeg hedii ch emegtei hunii unagan zangaaraa ter ohinii tuhai sonsood baga zergiin ataarhah setgel torj eheldeg bna shuu. Getel ter hoorhon ene ter ni ch yamai, hamgiin aimshigtai ni " Neeree, bagsh onoodor chamaig ireegui bolohoor Enhsaruuliig Anartai hamt suulgasan shd, Anar ch aztai hog yumdaa, Enhsaruultai taniltsaad yum hum yariad avdag!" gesen ene oguulber minii tarhin dunduur buulgaad avah shig l huchtei sonsogdov!!! Minii dotor bachuurch yu ch yum medehgui namaig huchtei zovoon tarchlaaj, dotor evguiren muuhairch, hamag bie changarch zurh huchtei tsohilj ehleh ni ter. Setgeliihee bachuurliig barij tesehgui tataj bsan tamhia huchtei shidej hayad, yu ch helelgui gerluugee guin orloo. Namaig iin yu ch helehgui genet guin orohiig harj gaihan hotsorson angiihan maani demii l bie bieruugee haran moroo havchitsgaav.Bi ooriigoo yagaad bgaag ooroo ch oilgohoo boliloo, uur ch hureh ch shig, setgel ch honduurleh shig hachin medremj torood, yag hicheeliin anhnii odor Anar derged suuj bhad medersen shig yag l tiim medremj tehdee arai huchtei.Bushuuhan l surguuliruugaa yavahiin huslen bolj ehlev, gevch yaj guij sogdoj morgood minii haniad heterhii hund bsan bolohoor emch namaig iluu hed honog emchluul gesneer bi gertee dahin hed honog hevtev. Tegeed hajuugaar ni tamhi tataad bgaa bolohoor hanaid yaj ch hurdan edgehevdee. Iinhuu bi barag 7 honog gertee hevtsenii daraagaar arai gej surguuliruugaa yavah bolomjtoi bolloo.
Angiin haalgaar bi ayarhan alhsaar orloo. Hamgiin turuund nudend tussan zuil bol onooh hun bolgonii yariad bsan shine ohin baiv. Urt burjgar ustei, bogino yubka bariu tsamts omsson, urin naalinhai ineesen ter ohin Anartai hamt bidnii shireen deer ineed aldan suuj bhiig bi harlaa. Ene ohinii hajuud minii bgaa bdal ev havgui, bolhi bgaad bi anh udaagaa uhtlee ichij bilee.Tsaraigaa nuun chimeegui alhsaar oor neg shireen deer chimeegui ochij suulaa.Baihgui hed honogt maani angiin buh anhaarliin toviig ter shine ohin ali hediin ezeljee. Nadad yagaad ch yum gadnii hun shig hondii medremj torj, ter angiihang ter yadahnaa Anariig anh udaagaa harj bgaa yum shig l bishuurhen chimeegui suulaa. Namaig orj irenguutee oor shireend chimeegui suusand gaihsan Anar nadruu udaan harj bsnaa, genet suudal deer ni oor ohin suusan bolohoor oor gazar suusniig mine oilgoson bololtoi,suudlaasaa boson nadruu oirton iren ineemsegleed :" Haniad ni edgertsen uu?" geed moron deer mine garaa tavin namaig tulhen hajuu tald mine suuv. Anariig namaig martaaguid bi hyazgaargui bayarlasandaa tevreed avmaar bolson ch, shine naiztai bolsond ni tunirhsan heveer tul chimeegui suugaad l baiv. Anar tolgoigoo oirtuulan minii nuurend tulgah shaham :" Tsengelee, yasan be?" geed l onooh l argatai hoorhon ineemsegleleeree ineelee. Anariig nadad iinhuu sanaa tavin suuhiig Enhsaruul holoos anhaaraltai ajiglaj bgaag bi anzaarlaa.Bi Anart yagaad ch tunirhaad bgaagaa ooroo ch bodood olsongui, t*n*g tsarailj suuhaasaa zalhaj bsan bolohoor Anarluu harj ineegeed:" Haniad zugeer boltsoon!" gesnees oor yum helj chadsangui, heleh ch yum oldsongui.Anar urtaar sanaa aldaad: " yooy, chamaig nadad uurlatsiin baih gej ailaa shd,sanaa amarlaa" gej changa ineegeed," chi tegeed tamhia tataal bhaar chin haniad chin yaj hurdan edgehiin , teriigee hay gej bi chamd olon heldeg biz dee" geed nadruu uurtai dur isgen harahad ni bi tesgelgui ineechihlee.Ter l uyed bi Anariig yamar hoorhon bolohiig ni anzaarah shig bolov, heterhii gemeer tsarailag ter zaluu bagaasaa togloj osson Anar mine yum gejuu,hoorhon nuuree eldev yanz bolgon togloh ni nadad egduutei haragdaj ehellee. Anar namaig udaan haraaguidee sanasan ch yumuu nadtai marzagnan togloj, bid 2 ter haviaraa l boon ineed hooroo bolov. Shine angid orood hoorhon huutei hamt neg shireend suun anhaarald ni ortoj hed honog az jargaldaa umbasan Enhsaruuliin han huu ni genet haanaas ch yum neg garaad irsen galzuu ohintoi ochij zeregtsen suugaad ooriig ni ogt haiharhaa bolihiig haraad Enhsaruul uur ni bagagui hurch, Tsengel gegch ene yun ohin yum bol gesen hartsaar udaan harahiig bi anzaarch blaa. Anar butsaj suudaldaa ergej ochin Enhsaruuliin hajuud ochsongui, minii hajuud suusan chigtee hicheel tartal uldev. Ter maygaaraa dahin heden sar bolov. Enhsaruul argagui l hoorhon ohin yum, hovguudiin hairiig bulaasaar, surguulid enhsaruulgui yum gej ugui l bolov.Hechneen olon huu guisan ch Enhsaruul urgelj tatgalzdag ni dotroo Anariig boddog bolohooroo gedgiig ni bi sain medej bailaa, bi ch gej er ni surguuli dayaraa l medej basiiim. Sain yarival Anariig bodoj yavdaggui ohin gej manai surguulid baihgui bsan gehed bolno, bi ch hurtel...Bi ali hediin Anariig naiz gesen nudeer bish shal oor nudeer hardag bolson bailaa. Bi uuniigee heterhii sain medej baiv, ene buh hugatsaand Anariin derged baih ni naiziin ulmaas bish bolj, hamt baihdaa dogdlon hoorch, baihguid ni sanan, Enhsaruultai teruuhen dotroo orsoldon, nuur amaa uye uyehen buddag bolj, huvtsasandaa anhaaral tavij eheldeg bolloo.Harin ene buhniigee Anart medegduulehgui gej, yamar negen baidlaar oort ni sain gegdegee medegduulehguig uhtlee hicheedeg bolloo.Ali heden doloo honogiin omno avsan yubkaa omsoj zurhlehgui bsaar bsaar anh udaagaa neg odor angiruugaa yubka tai yavj uzlee. Evertei tuulai uzsen yum shig hun bolgon gaihan harj angiin hovguud bugd duun aldan, shooloh negen ni shoolj, gaihah negen ni gaihaj bailaa, gesen ch bi toosongui, hamgiin ih sanaa zovj bsan hun maani Anar l baiv. Getel Anar namaig yubka omschood baihad harsan hernee yu ch helsengui.Anh udaagaa ooriigoo emegtei gedegee mederch nuur us gezegee yanzlan hamag baidagaaraa hoorhon bolchihood irj bhad Anar nadruu shohoorhliin nudeer harah ni baitugai, togtoj ch udaan harsangui.Hicheel tarahiin uyed Anariin sagsnii bagiin sagsuu Toroo nadruu oirton ireed:" pooh, Tsenguke chin iim hoorhon ohin bsiimuu, dandaa inegj yavj bgaach!" geh ni ter.Ternii toglon helsen yoj ug nadad ogthon ch sonin sanagdsangui, zovhon l tsaana zogsoh Anariig l nadad yamar negen yum helehiig ni l demii goridon huleene. Namaig gev genet iinhuu oorchlogdon irsend Enhsaruuliin durgui ni hursen ch tuuniigee hudlaa ineemsegleleer nuun dohoj ireed: " tsengelee 2uulaa er ni yagaad neh yum yaridaggui yum be, bi chamtai tuhtai ch taniltsaj bgaaguin bna shdee" gej hudlaa yaria odoj ehellee. Enhsaruul gev genet nadtai ingej yariltsah ni dotroo yamar negen sanaa aguulj bgaa gedgiig bi sain medej bv.Ter odor hicheel taraad bi anh udaagaa emegtei huuhedtei gerluugee hamt harij uzlee. Enhsaruul ineed aldan nadtai olon yum yarij, zamiin tursh olon asuultaar namaig shalgaav. Ter odoroos ehlen Enhsaruul minii dergedees ch salahaa bolij , sain naizuud boltsgooy gej helj ch uzev. Yagaad tegj bgaa ni ch oilgomjtoi l doo, Anartai l bainga oirhon baih gej gedgiig ni bi t*n*g bish bolohooroo sain oilgoj baiv. Minii huchind Enhsaruul barag oroi bolgon Anartai uulzah bolomjtoi bolj, bid toirch suun yariltsah uyed Enhsaruul Anartai dotno taniltsah bolomjiig shalmaghan ashiglaj bgaag bi anzaarch baiv. Bi uridiin heveer l sain naiziin bair suuria barisaar l. Dahiad l heseg hugatsaa ongorch zun ch bolj hicheel amarlaa. Zunii haluun odruuded bid bas l angiaraa niilen uulzaldatsgaana. Ene hoorond sagsnii Toroo geh onooh sagsuu bandi nadad uhaangui durlachih ni ter. Gai gazar doroos, Toroo 8iin B gees garch irev. Anartai geheesee Torootei uulzah too maani genet ers ihesch ehellee.Toroo ch manai geriin uudnees salahaa bolij, bi ch ugiin hamaagui zantaigaasaa Torootei uulzii geh bolgond l uulzaj tsagiig hogjiltei ongorooj baiv. Buleg huuhduud niilseer l... Toroo nadruu oirtsoor l... Saruulka Anarluu oirtsoor l...odor honog ongorsoor....
Ter zun neg odor Saruul nadaas uilan baij tuuniig Anartai niiluuleed ogooch gej guih ni ter. Sain naiziin dur esgegch bolohooroo bi Saruuld ooriin setgeliin uchiraa helj ch chadsangui, demii l asuuj ogohoor bolloo.Hediigeer ter 2iig niiluuleh unen durgui baisan ch bi Anart yamar ch setgelgui gej batlahiin tuld ter oroi ni Anariig gadaa garaad ir gej duudlaa.Anar uridnii l adil ineej hoorsoor l nadtai eldviig yariltsan suuj baiv.Bi ene saihan baidlaa evden hereggui yum asuuh gej bgaag Anar anzaarah ch sohoogui ineed aldan suuna.
"Anaraa, chi Enhsaruuliig yu gej boddoggiin?" gej bi gemguihen asuulaa. Anar duugaa huraan chimeegui heseg suusnaa: " Yah gej bgaan?" gej yojtoihon erguulj nadaas asuuv.
" Chi Saruuld sain biz dee, ta 2 uyerhehguimuu, yag tohirson goy hos boloh bhaa" geed bi hudlaa ineemseglelee, ene ugiig heleh nadad yamar hetsuu baisan geech, ingej asuusan maani bi 1rt anart sain bish gedegee 2rt anariig saruuld yamar ve gedgiig uneheer medeh gesen hereg blaa.
Anar chimeegui suusaar l baiv.Bi bolohgui yum asuusanaa oilgood sedevee oorchlohoor shiidej:
"Ochigdor yasan geech, aygui ineedtei...."
" Chi hezeenees iim yumand anhaaral tavidag boltsiin?" gej Anar yariag maani taslav.Nadad heleh ug ch oldsongui... demii l
" Yahavdee, saruul chamd sain chi terend sain, niileech l gej bhgui yu daa," geed bi hogjiltei dur esgen, ogt haiharahgui tasrai gargalaa.Bi Anarluu semeerhen harav. Anar chimeegui tongoin heseg suusnaa:
" Saruul nadad sain yumuu?"gej ineevhiilsenee, ogtsom bosch: " bi anhnaasaa meddeg l bsiishdee, chamtai iim yum yarih nadad sonin bainaa, bi harilaa" geed tsaash alhan odloo.


Share on FacebookShare on TwitterShare on RedditShare on TumblrShare on Google+
Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.09.06 2:09 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Anar ter odoroos hoish hed honog nadruu zalgasan ch ugui irj uulzsan ch ugui. Bi yavch demii yum asuujdee gej bodon setgel shanalj ehellee. Hund sain bolno gedeg iim l baidag yum baihdaa. Bosson ch suusan ch neg l yumand setgel zovniod, hajuud baigaa humuusiin yaria bolon busad buh zuils neg l hamaagui met sanagdaj zuuden dundaa l bi amidarch bailaa. Harin hed honog ongorohod ashgui Anar zalgalaa. Bi Anariig nadad uurlaaguid, namaig t*n*g yum asuusand yu ch sanaaguid ni bayarlasandaa dotroo devherch tsovhorch baisan ch teriigee nuun yu ch boloogui dur esgen yarij baiv.Bid uridniihaa l adilaar ineeldej, haa hamaagui humuusiig shoolon udaan yariltsaj buh yum butsaad hevendee oroh ni ter. Harin sanaand oromgui yum bolson ni Anar nadaas Saruuliin utsiig medehuu gej asuusan yavdal bailaa. Bi gaihaj tsochirdsondoo heseg chimeegui bolov. Namaig tag bolsond gaihsan Anar hariltsuuriin tsaanaas neriig maani hed hed duudahad say l uhaarch devtereesee harchaad irlee gej hudlaa tailbarlalaa. Saruuliin utsiig avaad Anar udsan ch ugui utsaa taviv. Bi yag l moson nuurand jivj baigaa hun shig hamag bie hushin zogtusaj, yu hiih yahaa medehgui udaan zogsloo. Anar saruulruu zalgahnee, Anar Saruuld sain baisan gejuu, Anar Saruul 2 uyerhehnee, bi tegeed yah yum be, geh asuultuud tolgoigoor mine duurch namaig aimshigtaigaar tarchlaav.Yag ter odoriin oroi ni ineed hoor bolson Saruul manaihruu zalgasan ni Anartai uyerheheer bolson bayart medeegee heleh gesen hereg bailaa.Ene medeed uridaas beltgeltei baisan bi arai l gaigui huleej avav. Tiimee, aimshigt medee, gehdee bi uuniig ooroo huseegui gejuu. Bi l Saruuliig Anartai uulzuulahiin tuld durgui baihad ni ch hucheer gargadag baisan, bi l Anar Saruul 2 iig busadtai niilen holbodog baisan,bi l ene bugdiig iim baidald hurgeh yumaa hiisen biz dee. Tegeed odoo yagaad ingetlee shanalaad bgaam be gej bi ooroo ooroosoo asuuj bas ooroo ooriigoo orovdloo. Anart maani yag l Saruul shig tsarailag , aviyastai tiim l ohin tohirno, nad shig azgui hoorhiiloltei ohin bish.Tiim bolohoor ooriinhoo sainiig Anartaa helj hairan naiziin holboogoo evden, Anariig ooroosoo holduulahiig bi hussengui. Odoo bi yu ch hiij chadahgui ee, odoo nadad zugeer l chimeeguihen Anar Saruul 2iin uyerhel bolon Anariin huvid zovhon naiz ni shuu gedeg bodit baidaltaigaa evlereh l uldeed baiv.
Haluun zun ch aajmaar ongorch , namriin salhitai odruud ehelj , hicheel orloo. Anar Enhsaruul 2iin tuhai surguuliar amtai bolgon ni l yarij, ataarhah negen ni ataarhaj, bayarlah negen ni bayarlaj, baga angiin huuhduud hurtel Anar Saruul bolon toglotsgooj, bagsh nar tedniig shagshin yariltsah ni namaig tavlaad baina uu geltei.
Angid baidal buur doloon dor, Anar Saruul 2 tsugtaa suudag bolj bi hoid shireend gantsaaraa suuh bolloo.Gesen hedii ch Anar namaig ogt haihrahgui bish, haaya minii derged irj suuchihaad eldev yanziin yum yarin hogjilddog baisand ni bi bayarlaj bailaa.Suuldee bi Anar saruul 2iin tsug baigaad aajmaar dasaj, tedniig hamt baihad hajuud ni evgui baidald orohoo bolij ehlev.
Ene meteer her udsaniig sain sanahgui baigaa ch yamar ch l baisan namar arai l duusaagui baihad ter neg oroi Anar nadruu zalgan garch jaahan alhahuu gelee. Bi yu ch sanasangui um humgui gaduur huvtsasaa shuuren sain banditaigaa uulzahaar garlaa. Bid ter namuuhan oroi tsetserlegeer alhan eldviig yariltssansan.Medeej hosuud shig haluun dotnoor bish ch minii l huvid ter odor amidraliin mine jargaltai odruudiin neg gej helehed bolohoor bailaa. Harin Anar minii sain medeh bagiin mine naiz baihaa ali hediin bolijee, ter minii huvid sain bandi maani tuugeer ch barahgui surguuliin nertei tsarailag bandi gedeg utgaaraa iluu buuj irdeg bolj. Anariin yaria, uil hodlol, ineej baigaa baidal buh zuil ni iheer oorchlogdoj, uridnii genen hogjiltei , daruu bandi bish, oortoo itgeltei sagsuu zaluu bolon huvirsaniig bi ajiglalaa.Bi Anaraas Enhsaruuliin talaar olon yum asuumaar baisan ch dahij ter talaar yaria odohoosoo zurhsheej baiv.Harin tegtel minii bodliig taaj unshsan yum shig Anar yarian dundaa nadaas: " Tsengelee, bi saruulaas yaj salahuu?" gej asuuh ni ter.Dongoj shahuu uyerhej ehelchiheed iim yum asuuj baigaa naiziigaa bi gaihahiin iheer gaihav.Bi yamar uchraas yagaad ingej asuuj baigaag ni medehiig hussengui, Anariin ugiin neg yumnaas amarhan uiddag, hongon zang medeh uchir bi duugui l bailaa. Anar oortoo itgelteigeer minii urd garan heseg alhaj baisnaa," Saruul nadad heterhii durlatsiinmuu yatsiin, yarshigtai gedgiine" geed urdaa baisan chuluug oshiglon changa changa ineelee.Nadad heleh ug uneheer oldohgui baisan uchir demii l oor zuil yarij ter yariag orhiloo.
Anariin setgeld Saruul yamar ch bair suurigui gedgiig medeh nadad hechneen saihan baisan ch yagaad ch yum neg l zuild setgel guniharan taivan bish bailaa.Magadgui medee orsonoosoo hamt togloj osson naizaa odii hurtel sain meddeggui baisandaa guniharsan hereg biz.Anar chuhamdaa yag yu bodoj sanaj yavdagiig, setgeld ni saruul bish yum bol oor hen baidagiig, esvel ogt heniig ch haihardaggui ch yumuu ,chuhamdaa Anar yag yamar hun gedeg talaar nadad yamar ch tosoolol alga baiv. Uneheer Anar shal oor hun, shal oor yortonts yum shig nadad sanagdaj bilee.
Hed honogiin daraa Saruul manai gert uilchihsan irlee. Haalganii durangaar uilsan saruuliig haraad l bi yah gej irseniig ni shuud oilgov. Saruul oroond maani chimeeguihen orj heseg duugui suulaa. Bi yu bolson baij bolohiig gadarlaj baisan bolohoor yamar negen yum asuusangui.
" Tsengelee, Anar nadaas zugtaad baih yum" gej Saruul am neelee.Duugui baigaad baij bolohgui , yamar negen yum heleechee! gej bi ooroo oortoo anhaaruulj, chimeeguihen hooloigoo zasaad: " Zavgui baigaan bailgui dee", gej gemguihen hariulav.Saruuld minii hariult hangalttai sanagdsangui bololtoi, heseg chimeegui suuj baisnaa:" Yarih bolgond l daraa yarii, esvel zavgui baina, neg bol geriiheneeree baihgui gej heluuleed, surguuli deer ch nadtai duugarahgui, yagaad ingeed baigaan bol,chi nadad heleed ogoochdee tehuu, Tsengelee!"geed nulimsandaa norson urt sormuusaa deeshluulen nadruu harav.Saruuliig iim baidaltai harah nadad uneheer hetsuu baisan bolohoor Anariin helsen ugiig saruuld helj zurhelsengui. " Anar chamd sain shdee, tsaadah chin ugiin iim heneggui zantai, chi bitgii too, udahgui zugeer bolchnoo" gej bi hudlaa helev.Namaig ingej helehiig sonsood Saruul yojtoi ineevhiilj:" Heneggui bolohooroo tsag urgelj chinii tuhai yarij, chamaig haana hentei baigaag urgelj anhaarch, chamaig duudah burt chin guij ochdog yumuu?" geh ni ter.Saruuliin uurtaihan helsen ene ug namaig bur gaihshrald oruulav, bi yu gej helehee medehgui demii balmagdan zogsoh zuur saruul yariagaa urgeljluulj:" Anar nadad sain yum shig baidag mortloo, chamaig nadaas iluu anhaaraad baidagt ni minii uur hurehiin, zarimdaa buur namaig tsengelee gej anduurch duuddag geech, Anar chamd sain bolohooroo nadaas salah geed baigaamuu?"gej heleed ulam changaar uilj garlaa. Saruuliin helsen ug namaig uneheer hetsuu baidald oruulav, medeej bi itgeegui l dee, Anart heterhii sain bolohooroo l buhimdaad ingej helsen baih gej bi bodloo." Anar bid 2 chin zugeer l naizuud shdee, Anart nadaas oor naiz baihgui bolohoor l tegdegiig ni chi buruugaar oilgood baigaan bishuu, chi bitgii ingej bodoo" gej bi argadangui helev. Saruul ingej helsend maani jaal taivshirsan bololtoi ul yalig ineemseglen" za za neeree ch tiim baih l daa, namaig uuchlaarai, tsengelee" gej tasalduulan heleed arai gej uilahaa zogsloo.
Saruuliig garch yavsanaas hoish bi helsen ugniih talaar udaan bodoj hevtev.Anar uneheer nadad sain yum bolovuu gesen ochuuhen naidlaga ch toroh shig. Yu gejdee, Saruul l anariin naizaa gesen setgeliig ni buruugaar oilgoson baih, medeej hen ch gesen sain bandiinhaa emegtei naiziig tegj bodoh l baisan shdee, gej ooriinhoo hooson goridlogiig nyatsaalaa. Margaash odor ni angi deer bi Anar saruul 2 iig uridniihaasaa iluugeer ajiglalav. Anar hicheeliin uyer bagshiin urdah shireen deer gantsaaraa suuj zavsarlagaanaar angiin busad ohiduudtai marzagnan togloj Saruuliig uneheer toohgui baigaag bi say l anzaarlaa.Angiin gold gantsaaraa uitgarlan suuh Enhsaruul nadad anh udaagaa uneheer orovdoltei haragdaj bilee.
Hed honog ongorohod Saruul angi deer nadaas hicheel taraad hamt kino uzetsgeey gej hellee. Bi yu ch sanasangui tegii l gechihev. Hicheel tarahiin aldad surguulid deer oor surguuliin Minjee, Shurtseteg geh 2 gangan ohin Saruuliig haisaar irev. Saruuliin urialgaar angiin busad huuhduud bugdeeree hamtdaa kino usetsgeeh boltsgooloo.Ingeed hoorch dogdolson angiihan maani bugd hamtdaa gartsgaah boltol Anar gantsaaraa ogt sonsoogui dur esgen turuuleed garaad yavchihav. Kino uzeheer angiihantaigaa yavah gej bayarlasan bi Anariig ch anzaarsangui. Hajuu angiin Toroo ch heseg naizuudtaigaa bidentei niilj boon l shuugian bayr hoor boltsgooj bid surguulias garlaa. Tegtel Saruul nadad dohoj ireed: " Tsengelee, chi anaraas bid nartai tsug yavahguimuu geed asuuchih tehuu?" geh ni ter. Saruuliin ingej zohion baiguulsan gol sanaag say l oilgoson bi yu ch asuusangui demii l " za" gej ayarhan helev. Surguuliin hashaanii haalgaar garch yavaa Anariin hoinoos bi amisgaadan guij changaar " Anaraa!" gej duudan baij arai gej guitslee. Hurts narand nudee anivhiilen namaig oorluugee oirtoj irehiig huleej zogsoh Anar nadad yagaad ch yum mash hoorhon haragdaj bilee. Bi dohoj ochood:" Hamt yavahgui yagaad turuuleed garaad yavchiv?" gej hogjiltei asuulaa.Anar yum helsengui.Bi Anariig garaar ni sugadan avaad butsaaj tatan:" Za yaviya, naiziigaa bodood ene udaa gantshan udaa hamtdaa yavchih tehuu?" gej argadanguigeer Anar ood harav.Anar nadaar udaan yatguulahiig huseegui bololtoi,chimeegui nadtai hamt butsaj alhsan yum.
Bidniig butsaj irehed Enhsaruul bayartaigaar ineemseglen ugtaj Anariin nogoo garnaas ni iren hotlohod bi horomhon zuur Anariig sugadaj baisan garaa suga tataj avahiig Anar anzaaran nadruu ogstom harlaa.Enhsaruul gadnii surguuliin 2 naizdaa ooriin tsarailag naiz bandia gaihuulah gesen shig oortoo itgelteigeer, " Minjee , Shuree tanilts ene Anar" gej heleed nuur duuren ineemseglelee. Anar ch eyeldegeer onooh 2 ohintoi mendlej baigaa haragdlaa. Kino teatrluu bid oluulaa baisan tul alhtsgaahaar shiidetsgeev. Zamiin tursh Torootei am tsutsaltgui chalchij yavsan bi hoishoo neg ergen harval Anar onooh oor surguuliin 2 ohintoi ineelden alhahiig harav.Udaan ajiglaval ter Minjee gesen ondor turanhai ohin Anariin helsen bolgond ni changaar ineen uye uyehen Anariig tsohij avan biend ni snamsarguigeer bain bain hurch baigaa ni haragdav.Bi nudeeree guilgen Saruuliig haisand buur hoino gantsaaraa alhaj yavaa haragdlaa.Heseg alhsanii daraa Anar Minjeetei buur oirton taniltsaj baigaa bolotoi 2uulhanaa urd garan ih l dotnohon alhaj bailaa.Anart Minjin geh ter ohin uneheer taalagdsan uu, esvel saruuliin nuden deer ingej baigaa yu gedgiig bi ch neh sain yalgaj chadahgui l baiv.Udaan alhaltiin daraa arai gej bid teatr deer iren bilet tasalbaraa avan ortsgooloo. Haranhui zaaland suudlaa ezleh bolohod Anar zoriud Saruuliin yanziig useh gesen shig onooh Minjeegiin garaas hotlon hajuudaa avch suuv. Tegeed nogoo hajuud ni saruuliig orsood suuchihvii gej aisandaa yu ,minii garnaas ugzran hajuu taldaa suu gej dohihod ni bi duramjhan suulaa. Bi dongoj suugaad bas l saruuld sanaa zovj ergen toiron haival teer hol angiin busad huuhduud bolon nogoo naiz Shureeteigee baigaa ni haragdav. Anart gomdoj , shanalsan harts Saruuliin nuuren deer todoos tod baisansan.Kino ch duusaj bid tanhimaas heseghesegeeree salj gartsgaagaad teatriin gadnah uudend ergen tsuglartsgaaj ehlev.Tegj baital hamgiin suuld ineeldej hogjildson Anar Minjee 2 garch irehiig haraad Enhsaruul uneheer tessengui bololtoi ogtsom shirev tataad hurdan hurdan alhalan yavj odloo.saruuliin araas Shuree ni ch uhashiin guij naiziigaa argadan teverch avch yavaa haragdav. Harin Minjee saruuliig yavsaniig harsan ch haraagui dur esgen Anariin hajuud hudlaa ineemseglen zogsohiig haraad minii durgui uneheer hurev. Naiziinhaa naiz banditai ni odorjingoo aaliguiten hoorhii naizaa gomdooj yavuulchaad yu ch boloogui yum shig mushilzan zogsoh ene ohiniig haraad bi enhsaruulaas ch iluuteigeer orovdloo. Anar husej baisan yumaa arai gej bieluulsen hun shig bahdaltaigaar ineemseglen baihiig haraad bi nudendee ch itgesengui. Angiin huuhduud ch heseg heseg tiisheegee tartsgaah bolohod Anar Minjeeg daguulan salj yavav.Bi ch onooh l yarshigtai Torooteigee hamt harih bolon hotsorch bilee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.14.06 7:29 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Odor honog ch haravsan sum shig nisen odoj neg l medehed bid 9r angia udej 10r angid orson bailaa. Ene hugatsaand ih yum oorchogson ni medeej. Anar maani nogoo Minjeetei uyerhej, Enhsaruul geriihenteigee gadaad yavahaar surguuliasaa ch garj, udalgui Anar Minjeegees salj, solongoo, ariunjargal gedeg 2 ohintoi daraallan uyerhej bas l neg ih udalgui tednees bolij bilee.Harin minii huvid, Anart gesen setgel maani medeej heveeree, gehdee omnoh shigee huchtei bish gej helj bolno. Anariin olon ohin erguulsen hongon zand ni ch ayndaa dasaj, odor bolgon bodoj shanalahaa ch bolij ehlev.Gesen hedii ch Anariig oor shine ohintoi taniltsaj uyerheh toolond bi gadnaa ogt toogoogui dur esgen Anariig tedenteigee muudaltsan gantsaardah burt ni derged ni hani bolj, mundag naiziin duree esgeseer baisan ch dotroo bi dalaigaar uilj baisnaa sanadag yum.Anariin uyerhesen ter heden ohidoos gadna oor hechneen ch ohiniig bi Anartai taniltsuulsanaa martchihaj, bugd l Anaraas bolj nadaas olon yum shalgaan, namaig uneheer neg zovoodog bailaa. Zuudendee hurtel " Tsengelee, Anariig duudchih!" , "Tsengelee, Anar oor ohintoi uulzaad baih shig baina", "Tsengelee, Anar haana baina?" geh ulig bolson asuultuudiig sonsoh shig boldog bolov.Gehdee bi ene buhentei dasahgui geed ch yah baisan bilee dee.Dotood setgeliin mine asuudal iimerhuu baidaltai baihad gadnah baidlaaraa bi urdniihaasaa arai oor bolson gej helj bolohoor bailaa. Bilhuus maani nariisch, hol maani urdnaasaa urtsan osoj arai emegteileg bietei bolj ehellee. Urdnii omsdog baisan orgon omd orgon tsamtsaa barag omsohoo bolij, shkafnii maani ihenhi huvtsas bariu golduu omd tsamts bolj huvirlaa. Ohinoo arai l gej neg emegtei torhondoo orsond eej maani sanaa ni amarsan bololtoi olon demii yum ugeldegee bolison yum.Arai l tom bolj uhaan suuj baigaa bololtoi yum l bol end tend guij sahilguitej yavdag zan maani buur daragdsan baiv. Tegsen ch bagiin hogjiltei,niitech zangaa orhiogui heveer l...

10r angi..., togsoh angi, 10n jiliin hamgiin suulchiin shine jil. Ergen toiron tsas budarsan dulaahan saihan ovol baij bilee. Surguuli maani duuren saa gatsuur goy chimegleleer duuren tsaanaa l neg bayriin uur amisgaltai bolson baiv. End tendgui ineemseglej bayrlasan humuus, amidral maani uneheer az jargalaar duuren bailaa. Surguuliin zovloloos anh udagaa shine jiliin disko gej hiiheer bolj ter arga hemjeeg manai angi zohion baiguulj udirdahaar boltsgoov. Angiin huuhduud tus burtee ooriin ooriin uureg daalgavar avsan ch nadad hamgiin hund ni noogdson ni diskonii zaaliig 1aaraa chimegleh hund daalgavar bailaa. Anar diskonii hogjim gerliig hariutssan bolovch minii derged hamaagui hylbar ajil ni medeej.Bi ch heden odor daraalan oroi hurtel zaalaa chimegleseer baisan ch gantsaaraa yagaad ch barahgui gedgiig oilgoloo. Anar gaduur ohin erguuleed zavgui tul bi angiihaa heseg huuhduudiig, bas 10b iin Toroog naizuudtai ni tuslaach gej guisan ni ch sain bolj ajil maani ovoo uragshilj ehellee.
Shine jiliin udeshleg bolohiin omnoh oroi hamag ajil ch undsendee duusch huuhduud ger gertee haritsgaaj ,nadad gantshan suld modoo chimegleh l uldev. Oroi bolson baisan uchir Toroo nadad hani bolon uldej bid 2 gatsuuraa hogjilteigeer chimetsgeej bailaa. Yagaad ch yum nadad Torootei hamt baih aytaihan sanagddag bolchihson baij bilee. Yamar negen setgeliin hodolgoon zoviur shanalal baihgui yag l baigaaraa husseneeree togloj ineej boldog baisan bolohoor l ter biz. Toroogiin jinhene neriig Enhtor gedeg bogood sags sain toglodog tuugeeree ooroo neleed ongirchihdog bolohoor surguuli dayaraa tuuniig sagsnii sagsuu Toroo gej andahgui. Ondor tseverhen tsaraitai Toroo hediigeer Anar shig tsarailag ,mongotei ailiin huu bish ch hen ch harsan muuhai geheergui engiin l negen bandi yum.Baigaa baidal ni engiin iluu dutuu zangui bolohooroo yag l nadad tohirson yum shig.
Mod chimeglej baihdaa Toroo genet minii gariig atgan oorluugee tataad:" Nadtai bujigleech, hoorhon ohion !" gej hogjiltei asuuhad ni bi urialgahnaar zovshoorov. Toroo amandaa valis aylan bid ter ayand ni hun harval tataj unamaar evselguigeer bujiglelee. Bid ingej her udaan bujiglesen yum buu med, yamar ch l baisan bi uneheer az jargaltai baisandaa Anariig hogjim gerelee avch ireh yostoi baisniig tag martschihsan baiv. Yag ter uyed zaalnii uudenees hen negen ni changaar algaa tashihad ni harval Anar bailaa . Anar tend her udaan zogsson yum buu med, Anariig haraad bi sandarch Toroogiin gariig huchtei tulhen holdloo. Anar bidnii dotno baidliig evdchihsendee evguitsseneesuu, zoriud algaa changa changa tashin ineeseer oirtoj ireed:" Tsengukiig bujiglej baigaag anh udaagaa harj baina shuu!" gej ooriigoo huchlen hudlaa ineemseglej baigaag ni bi anzaarlaa. Anar ter nam gum baidliig evdeh gej haa hamaagui oor zuil yarin , ooriinhoo evgui baidald orsnoo nuuh gej baidagaaraa charmaij baiv. Bi ch butsaad gatsuuraa chimegleh ajildaa orvol Anar Torootei hogjim gerelee yanzalj ehellee. Gatsuur maani duusah boloogui baihad Anariin hiih yostoi ajil ali hediinee duuschihav. Hiih yum ni duussan Anariig bushuuhan yavuulj Toroo nadtai 2uulhanaa uldeh gesen sanaatai baigaa ni ilt haragdaj baiv. Toroogiin ter sanaag Anar sain medej baisan ch yagaad yavahgui baigaad baisniig ni bi oilgohgui bailaa. Anar hiih yumaa olj yadan demii l iish tiish alhaj baisnaa bidnii derged irj gatsuur chimegleltsej ehellee.Torootei yum yarin ineeldeh toolond Anar bidenluu eeljlen surhii harj, bain bain yaria taslan uimuuleed baiv.Magadgui ooroos ni oor er huistei huniig toodoggui naiz ni genet hen negentei neleed dotno bolson baihiig haraad balmagdsandaa tegsen baij boloh yum.Ashgui gastuuraa ch chimeglej duusaj bid haritsgaah bolj Anar , Toroo 2 namaig gert maani hurgej ogsnoor ter udesh ongorloo.
Husen huleesen surguuliin shine jiliin disko.Angiin ohiduud maani heseg hesgeeree negniidee tsuglaj bie bienee gangalan niildeg niildegeeree surguuli ruu yavtsgaana. Nadad yamar emegtei naizuud baih bish, eejiinhee nadad beleglesen boginohon har daashinziig omsoh uguigee shiidej chadahgui tolinii omno udtal zogsloo.Yadaj baihad aav eej 2 maani ajlaasaa ireh boloogui baidag, asuugaad zovlochihmoor hun baihgui ter l uyed bi emegtei naiziig hamgiin iheer uguilj bilee.Diskoruu tsugtaa yavah hun ch baihgui, bi heseg bodol bolon suuj , yadag ch baisan anarluu yarihaar shiiden utas shuuren avlaa.Getel yag ene ued haalganii honh duugarch Toroo orj irlee. Ashgui dee, yag tsagaa olj shuu.
Surguuliin disko yag minii tosoolj baisan shig tiim surtei goy bish ch, huuhed bolgon herendee l gangalchihsan, ohid huvguud bie bienee harahaar bugd yaran dogdlon irsen baigaa haragdana. Changa hogjimiin ay surguuliar neg tsuuraitaj, budeg gereltei sportiin zaaland bujigleh negen ni bujigletsgeej suuh negen ni suuj, zarim heseg ni teruugeer demii selguutsen orj garna.Tsoglog hogjimiin ayand Toroo namaig hotlon bujiglii gelee. Bi ugiin tiimerhuu yumand aviyasguidee ch teruu tatgalzaad zaalnii hanaar zassan sandal deer ochij suulaa.Udsan ch ugui haalgaar orj irsen Anariin tsarai olnii dundaas nudend maani shuud tusav. Anar medeej gantsaaraa bish , sagsnii heden bandi nar bolon heseg tanihgui ohidtoi yavj bailaa. Bas l ohidtoi marzagnan zogsoh Anariig haraad minii shar hodolj hajuudaa baigaa Toroog tatan bujiglii gelee. Hediigeer uyangiin ay bish baisan ch Toroo bid 2 zaalnii gold 2uulhanaa tevrelden udaan hemneleer bujiglej baisan yum. Busdaas ooroor udaahan bujigleh bidniig Anar holoos naizuudtaigaa yariltsah zuuraa uye uyehen haraad baigaag bi ajiglaj bailaa. Tegeh tusam ni bi Torootei ulam naaldan bujiglej baiv. Getel yag ter uyed Toroo minii chihend zoolhonoor:" 2uulaa uyerhii tehuu?" gej shivnelee.Minii hamag bieer tog guih shig l bolloo. Anh udaagaa l eregtei hunees iim yum sonsoj baigaa nadad neg bodliin goy ch yum shig nogoo bodliin aimaar ch yum shig sonin medremj torj bilee.Bi Torood yu gej helehee medehgui teenegelzeh hoorondoo semeerhen Anariin zug harlaa. Magadgui suulchiin uldsen gants goridlogodoo naidaj harsan ni ter baih, zaalnii nogoo zahad ineemseglen zogsoh ter zaluuruu bi udaan harav. Anar hajuudaa zogsoh ohinii chihend yamar negen yum shivnehed nogooh ni changaar ineen Anariig erguulen tsohij avaad garnaas ni sugadaj baigaa haragdlaa.Tiimee, minii goridlogo shavhagdjee. Anar hezee ch nadad tohirohgui, Anar bol sain naiz baij chadahaas minii hairlah hun bish yum gedegiig bi tegehed hamgiin sain oilgoj avsan yum.Bi dahij udaan bodsongui, bi Torood: " Tegii, bi zovshoorch baina" gej zoolon heleed ineemseglelee. Ene ugiig sonsood hyazgaargui bayarlasandaa Toroo namaig changa geech huchtei teverch avav.Bidnii huvid tsag hugatsaa tegehed l zogsoh shig bolj, yu ch yarihgui demii l bie bieruugee haran ineemseglej baisansan.
Disko ch id goldoo orj ehellee, huuhduud hos hosooroo end tendgui dotnohon suutsgaaj, end tendhiin surguulias olon tanihgui huuhduud irsen baigaa haragdana.Bi jorlon orohoor Toroog zaaland uldeegeed gantsaaraa 2 davharluu garahaar surguuliin hongiloor alhaj baital tsonhnii derged suumelzeh hunii suuder namaig tsoochooloo. Oirton sain ajiglaval Anar bailaa. Bi yum duugarahiig hussengui, chimeegui tsaashaagaa alhah getel:
" Enhtortei uyerheed baigaanmuu?" gej Anar araas maani changaar asuuv.Bi uragsh alhah gesenee boliod bairandaa chimeegui heseg zogsloo. Anar hunii zevuu hurmeer yojtoi ineegeed:" Chamaig iim oor bolchihno gej yostoi tosoolj ch baisangui shuu!" gej tanihgui huntei yarij baigaa yum shig hondii ongoor heleed nadruu oirton alhaj irlee. Anariig yagaad iim sonin baigaad baigaag ni bi neg l sain oilgohgui l baiv. Hooruu bandi nar, aaligui ohiduudaasaa salaad gantsaaraa yugaa hiij baidag bainaa ch gej bodoh shig. Bi Anartai iim huiten ongoor yariltsahiig husehgui baisan uchir Anarluu harj ineemsegleed:" Chi huntei uyerhej bolood bi boldoggui yumuu yamar? gej hogjiltei naiziinhaa duriig esgelee. Minii ugiig sonsood Anar ineemseglev. Anar alhsaar buur derged mini shahuu tulj irsen bailaa. " Chi yasan tegeed Torood sain yumuu?" gej Anar chuhal tsarai gargan nadaas asuuj baigaa ni Anariin amnaas garmaargui geltei. Yag l ter neg zunii oroi nadad helj baisan Anariin ug tolgoid orj iren: " Nadad chamtai iim yum yarih sonin bainaa, bi yavlaa" gej heleed bi uragsh turuulen alhaj yavlaa.

Namaig alhan odohiig Anar araas maani udaan harj zogssoniig bi medej baiv. Ter chineegeeree setgel maani ch huchteigeer honduurlej baisan yum.Tiimee, minii huvid hangalttai, Anar hezee ch nadad tohirohgui, odoo bi Torood sain boloh gej hicheenee.
Enhtortei uyerhej ehelsenees hoish minii amidral ulam sonirholtoi boloh shig. odor bolgon gertee suun Anariig yarihiig ni huleehgui, hezee gert maani bas oor ohin daguulj ireed nadtai taniltsuulah bol gej sanaa zovohgui, bodol maani oor zuild sataaran, uneheer bi Anariig martaj ehelj baih shig bailaa. Geriinhen maani ch Enhtoriig bugd meddeg bolov. Aav eej 2 maani hediigeer Anart tuiliin sain ch, ohiniihoo anhnii naiz hovguun gedeg utgaaraa Enhtoriig ch gesen huu shigee l huleej avsan ni bayarluushtai. Geriihen maani namaig Anartaa sain bolchihson gedgiig meddeggui ch, eej maani emegtei huniihee ch yumuu eh huniihee zon sovingoor namaig gadarlaad baidag shig sanagddag yum.
Torootei uyerhesenees hoish Anar manaihaar barag irehee bolichihloo. Oodgui gedgiig ni, naiz yum baij, bi Anariig hentei ch uyerhej baisan gesen yag l huuchinii heveeree tedniiheer orj garaal bolood l baidag baisan biz dee, yamar muuhai yum be, tag bolchihiin….baiz, ingehed bi Torootei uyerheseneesee hoish Anariihaar orluu, tuunluu neg ch zalgaagui yum baina shdee, getel Anar naiz ohintoi bolloo geed urd ni nadaas holboogoo ingej tasalj baigaagui shdee. Bi yostoi t*n*g gedgiinee,Anar ch odoo nadad gomdoj baigaadaa, ingej bodood bi Anarluu zalgalaa. Haritsuuriin tsaanaasaa tanil dotnohon tuunii hooloi:
-Yasan?, Toroogoosoo uidchaad nadruu zalgaj baina uu, ugui yu?gej Anar ugiin muuhai zevuun yojirhog zangaaraa nadaas ineevhiilen asuulaa.
-Chi hun bolgoniig oor shigee gej boddog yumuu, cham shig negiig haraad nogoog martdag hun haana baisiin, neh tenegee! geed bi ineelee.Bid oird uulzaagui olon sonin hachinaa heseg yariltsaad bi Anaraas yagaad ch yum:
- Chi Monhjinteigee uyerhej baigaamuu? geed asuuchihav. Anariin ineej baigaa ni utasnii naanaas medregdej:
-Chi bas hun bolgoniig oor shigee boddogiimuu, cham shig neg yumtaigaa baigaa l baina gej yu baisiin? gej heleed Anar yojtoi ineelee.Minii durgui hurch:
-Paah, aimar gedgiinee, bi lav chinii naiz ohini baisan bol zovj uhehiin baina ldaa! gej bi sanaa aldangui heltel:
-Chamtai uyerhej baisan bol oor shd ! gej Anariin ayarhan helehiig bi halit mulit sonsoood: “Yu genee, dahiad heldee?” gevel Anar “ Za yugee ch gui ee, sonsoogui bol sain l biz “ gej heleed udalgui , “ za za bi end ajiltai bolchloo daraa yarii “ geed utsaa tavilaa.Anariin tolgoi erguulsen sonin baidal minii gaihliig toruulj orhiloo. Gesen ch bi neg ih yum sanasangui Torooteigee uulzahaar yaran gereesee guin garlaa.
Angid baidal uridniihaasaa baga zereg oorchlogdson ni gevel angiin hovguud maani urdniih shigee nadtai hamaagui baihaa bolij, nadtai busad ohidiin adil l haritsdag bolson baiv. Anar bid 2 neg shireend suusan heveeree. Hicheeliin 40 min-iin tursh yu ch hiihgui togloj suusaar l ongoroodogson. Anar nadtai urdiinhaasaa aria l oor hariltsdag bolson ni ajiglagdaj bailaa.Togloj baih uyedee namaig teverch avah , gariig maani barij atgah ni ihessen ch yum shig, neg l medehed nadtai zuu oroh zaigui oirhon suuchihsan , neg bol bi Anariin tseejind tolgoigoo naah ni holgui bolchihson suuj baidag bolov. Anartai togloomoor dalimduulan oirton, biend ni hurch nalan suuh uneheer goy baisan ch Toroogoo sanahaar bolohgui geh bodol torch bi Anaraas holdon suudag baisansan. Hicheeliin tursh gar holoo salgahgui dotnohon togloh bid 2iig gadnaas harsan hen ch hosuud uu gemeer.Yagaad ch yum tegj haragdahaar baidliig Anar uusgeed baigaag bi sain ajiglaj baisan ch yu ch helj yu hiihee ch sain medehgui l bailaa. Zavsarlagaan bolgonoor Toroo angiar tsuhuij bi uulzahaar angias garch yavahiig Anar andahgui medne. Getel ih zavsarlagaagaar Toroog yu yugui angiar orj irehiig Anar medseer baij namaig ooroos ni neg yum nuusniig heluuleh gej namaig garaaraa bituulen tevreed, hel helehgui bol tavihgui shuu gej surduullee. Bi ch Anariin garaas multrah gej yaj ch hicheegeed bolohgui demii l baahan uzeed bolsongui. Bidniig iinhuu togloj baihiig Toroo namaig duudahaar angid orj irehdee harchihaad yu ch helelgui bustaad garlaa. Bi Toroogiin araas garah gesen ch Anaraas bolj chadahgui baisaar baiv. Anar yag l iim yum bolohiig hussen yum shig changaar ineej namaig tavihgui zavsarlagaanii turshid zovooloo. Bi suuldee uurlaj ehellee, bi Anariin teversen garaas ni arai gej nuusan zuilee helj multraad bosoh getel Anar minii neg garnaas huchtei bariad tatan suulgav. Bi uurlasan hartsaar Anarluu:
-“ Anaraa, yagaad baigaan be taviachdee, geed garaa tatval:
- “ Chamaig tavichval chi Torooruugee yavchihna shd” gej heleed yu ch boloogui yum shig urd suusan huuhedtei yum yarin suuv.Anariin ene ugnii uchiriig bi eroosoo oilgosongui. Namaig garah gej yadsaar baital honh ch duugarch hicheel orj ehellee. Anar say l neg minii gariig tavilaa. Bi Anart uurlan hicheeliin tursh yum yarisangui. Zurh maani huchtei tsohilj, setgel maani neg l taivan bish baigaa ni Anariin nadad gargasan zangaas bolj uu, esvel Torood sanaa mine zovsondoo yu gedgiig bi yalgaj salgahaa boliv.Yadag ch baisan daraagiin zavsarlagaaniig tesen yadan suuh namaig Anar hajuunaas ajiglaj baigaag bi mederlee.
Hicheeliin 40minut nadad 40n jil ongorson met udaan sanagdaj ashgui neg honh duugarahad ni uhaan madaggui angias guin garlaa. Toroog ch uurlasan baih gej sanan bi gemshinguigeer angias ni duudaj uulzval Toroo yu ch boloogui yum shig ineeseer garch ireed namaig tevren avch unslee. Ene uyed angias Anar garch ireh ni ter. Anar bidniig haraad haraagui dur esgen hongiloor tsaash ergen alhan odov.Toroogoo uurlaaguid ni bi uneheer bayartai baisan uchir hogliteigeer hamtdaa hool ideheer hogliteigeer surguuliin guanzruu orloo.Guanzand ortol Anar neg shireen deer gantsaaraa suun hool idej baigaa haragdav. Urgelj l ohidoor ch yumuu heden sagsuu hovguudeer hureelegdej suudag naiziigaa gantsaaraa baigaag harah sonin sanagdlaa.Anar bidniig orj irehiig haraad omnoo baisan hooloo yah iihiin zuurgui hurdan ideed bidnees zoron garch yavav. Anariin iim hachin baigaa ni minii tevcheeriig barj ehellee.

Ter oroijingoo bi Anariin tuhai bodoj untaj ch chadsangui. Anar hezeenees iim baidag bolsniig ch bi gaihaj bailaa. Bi bodoj bodoj Anar odoohondoo naiz ohingui baigaa bolohoor nadad ataarhsandaa ingej baij boloh yum gej oilgov. Ingeed bi margaash ni oor neg surguuliin tanidag ohinoo surguuli deeree Anartai taniltsuulay gej duudlaa. Naiz maani hoorhon uchir bi Anart taalagdana gedegt itgeltei baiv. Hicheel tarahad bi Anariig chirseer garch naiz ohintoigoo taniltsuulav.Anariin henii ch hairiig tatmaar ineemseglel, baigaa baidliig ni harsan yamar ch ohin tsaashaa gehgui ni oilgomjtoi tul naizad maani Anar mash taalagdaj baigaa ni ilt baiv. Bi tedniig hamtdaa kino uzeech gej yatgaad Anarluu haran ineevel Anar yu ch helsengui shuud buruu haraad alhaad yavchihav. Anariig zugeer l alhaad yavchihsand naiz maani evgui baidald oron nadruu gaihan harlaa. Minii uur uneheer aimshigtaigaar hurch Anariin hoinoos ni guitsej ochood:
-“ Bi chamaig yatsan bolood chi nadad iim sonin zan gargaad baigaan be?, Nadad uurlaj baigaa bol naizad maani teriigee bitgii gargaad baigaach! Yasan, esvel chinii ter hoorhon ohiduud shig chin bish baina uu? Tiim bol uuchlaarai, gej heleed bi butsaad ergeh getel Anar namaig tataj zogsoogood:
-“ Chi namaig yagaad ingeed baigaag eroosoo oilgohgui baigaa yumuu? gej nadruu harahad ni:
-“Oilgohgui baina, cham shig oilgomjgui hunii yug ni ch oilgohiin, shal durgui hurchlee gej bi heleed garaa huchtei tataj avaad Anaraas holdon naiz ohinluugaa guij ochood: Yavii!, bi chamaig iim muuhai huntei yaj taniltsuulii gej tolgoid orj irdeg bainaa!” gej Anart sonsogdohoor changa heleed yavsansan.
Margaash odoriin hicheel deer Anar bid 2 barag yum duugarsangui. Ternii daraah odor ni ch ter. Minii setgel ovdoj ehellee. Minii ene hoyordmol setgel hezee namaig zovoohoo bolih yum bol. Hediigeer Torootei baihdaa bi jargaltai yum shig baidag ch setgeliin muhart Anar gej ner bainga l hadaastai, hen negen ter neriig duridahad l sertes hiin huchtei tsohilj eheldegsen.

10r angia bid ch togsoh dohoj bailaa,honhnii bayar maani ch boldgooroo bolj ongoron, Toroo ooriinhoo angiihantai bi ooriinhoo angiihantai tusdaa yavj, Anar bid 2iin hondii baidal angiihnii uur amisgaliig ch evdeh shig bolson. Minii ene nuuts hair namaig ene udaan hugatsaan hangalttai l zovooh shig bolloo.Hezee negen odor ilrene gej naiddag baisan nuuts hair maani uurdiin nuuts bolon huvirsan ter odor nadad amidral buhleeree zogschih shig sanagdaj bilee.
Havriin negen borootoi odor bailaa. Angiihan maani ulsiin shalgataa bugd l amjilttai ogtsgooson uchir, ih surguuliin konkursandaa beldeh neriidleer surguuli deer odor bolgon l shahuu irtsgeene. Harin suuliin heden odor Anar eroosoo uzegdsengui.Ter odor bi ch yum sanasangui baij baital genet manai angiin ulaan Baataraa minii hajuud irj suugaad nadaas Anar mongold ih surguulid konkurs ogohguigeer gadaad yavah gej baigaa gesen te, gej asuulaa. Bi ter talaar yu ch medeegui baisan bolohoor yu gej ch hariulsangui, demii l moroo havchin ongorloo. Baataraa yariagaa urgeljluulen: -“ Anaraa ch chamd aimar sain l daa, chamd tegeel heleegui baih l daa” geh ni ter. “ Anar nadad hezee bilee tegj yarij baisan yumaa,minii huvid tsenguke-g guitseh ohin haana ch baihgui geel baahan yum yarij baisan, bi ch odoo bur martchij, ta 2iig bie biendee sainiig chin angiihan bugd l meddeg shd, daanch ta 2 bie bienesee teriigee nuugaal ineedtei haragddag baij bilee, odoo ch buh yum ch duusaj baigaa bololtoi” geed hogshin hun shig sanaa aldav.
Baatraiin utagagui yariand bi unemshsengui. Unemshihiig ch hussengui. Anar nadad odoo hamaagui ee.
Surguulias garch yavah zamdaa angiinhaa heseg ohidtoi tsug alhtal bugd l Anariin Germanruu yavj surahaar bolsoniig ni yarij , bugd am bulaaldan Anariig nadaas iluu medej baigaagaa nadad ongirtsgoono.Bi Anartai udaan yariltsaagui bolohoor medehgui baihaas ch yahavdee.
Bi ter odorjingoo yu ch duugarahgui setgeldee neg l shanalan hetsuu bailaa. Toroo odorjingoo minii derged namaig sataaruulan hogjiltei zuil yarij baisan ch nadad ogt sonirhol torohgui baiv. Suuldee Toroogiin tevcheer baragdsan bololtoi:
-“Chi Anariig yavah gej baigaa bolohoor ingeed baigaa, tiim biz dee?” gelee.Bi yu ch boloogui yum shig tsarailan:
-“ Ugui ee, yu gej dee” gej hudlaa ineemseglen, “ Anar , yavah gej baigaa yumuu? gej meden budillaa.Toroo namaig teverch avaad:
-“Chi Anart sain biz dee, bi mednee gej Toroo ineevhiillee. Bi Torood yu gej helehee medsengui. Toroo yariagaa urgeljluulen:
-“ Tehdee bi chamaig nadad Anart sain shigee sain bolno gej itgedeg, chamaig nad deer hezee ch irsen bi huleej l baina,chamaig odoo Anarluugaa yavna gevel bi oilgonoo nadad bitgii sanaa zov gej heleed nadruu haran dulaahnaar ineemseglelee. Minii nudnees haruusal gomdol hosolson gashuun nulims ursan buulaa. Anariigaa bi aldah gej baigaagaa mederch baiv. Toroo namaig teversen heveer l.
“ Anar margaash yavnaa, nadad ug ni ali ert helj baisan bi tegeed chamd helj chadaagui yum” gej Toroog helehiig sonsood bi Torooruu itgej yadsan hartsaar harlaa. Teverch baisan gariig ni bi ayarhan buulgaad alham alhamaar holdsoor ergen harj hamag hurdaaraa guilee.
Ter borootoi odor bi hechneen udaan guisnee medehgui. Shalba norson amitan gertee irj oroondoo orood gantsaaraa udaan uilj suulaa. Hechneen ch tamhi tatsanaa sanahgui ni, ene heden jil bolj ongorson Anartai holbogdoltoi buh dursamjaa ergen ergen sanan uillaa. Yamar une tsenetei yamar ariuhan, yamar amttai on jiluud baisnaa sanalaa. Oroin burii orohod orooniihoo tsonhoor yagaad ch yum harval tsonhnii maani door boroond tamhi zuun tongoin suuh Anariig olj harlaa. Nudend ni uitgar shingesen hairtai naiziigaa bi udaan harj zogsloo. Anar namaig garaad ireh baih gej naidsandaa tend udaan suujee.Ene buh ongorson hugatsaand minii mederch baisniig Anar maani hurtel mederch baisniig bi tegehed medej bilee. Bidnii bie biendee hairtai baisan setgel maani bidniig ter olon jil naizuud bolgon barij baisniig ch oilgoloo. Bi tsonhon deeree, Anar gadaa bid udaan suulaa. Yag l ter mochid bid hoyulaa bie bieniihee tuhai bodotsgoon, bodol dundaa bid ergen uulzaldaj az jargaltaigaar tevrelden ineeldej , hezee ch salahguigeer neg negniigee tas atgan suutsgaaj baisan yum.Bi gereesee garch ochsongui, Anar maani ch manaihruu yavj orj irsengui, magadgui yamar negen daldiin huch bidniig horij baisan baih.Bidnii naiziin holboo hamt baihaas mine iluu nandin baisan bolohoor ter bizdee. Boroond shono boltol huleej suusan Anar maani yavahaar bosoj etssiin udaa minii oroonii tsonhruu harlaa. Bi hairtai tuunruugee ineemseglen garaaraa dallahad Anar mine hezee ch martagdahaargui ter ineemsegleleeree nadruu ineemsegleed ergen harj yavj odloo. Boroond alhan odson ter zaluu ene nasandaa marthaargui hamgiin erhem HAIR MINE baisan yum shuu.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.15.06 12:32 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Hun bolgonii setgeliin muhart hezee ch martagdahaargui bas hezee ch hureshgui nandin hair gej baidag gedegt bi itgedeg. Setgeldee hen negniig teej yavdag hun bur ter ontsgoi huniihee tuhai nadtai huvaaltsaach. Chi oguulleg bichih albagui ee, zugeer l gegeen hairiinhaa dursamjiig bicheech, bi chamd chadah yadahaaraa setgeliin dem ogii.... bayarlalaa


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.24.06 3:26 pm 
Offline
Жинхэнэ Гишvvн
Жинхэнэ Гишvvн

Joined: Apr.29.06 11:38 am
Posts: 29
Location: xxxx
Bi dahiad l bichmeer sanagdlaa. chiniihiig gvitsehgvi ch gesen zvgeer l ooriin bodit baidlaa bichiheer shiidlee.

Odoo gadaa boroo orj baina... Bi gertee harih geed airport deer nislegee hvleegeed suuj baina.. Neg yosondoo hairtai hvnrvvgee ochih geed sekund tutmiig toolon suuna. Bi tvvniigee hairlaad 9 jil bolj baina. Odoogoos yag 9 jiliin omno bi ulaanbatard Orosoos shiljij ireed 10-r anhig orson bilee. Shineer orson hvvhed bolgoniig l huuchin angiinhnan ni hardagtai adil namaig bas toiroogvi yum. Getel ter dund negen ohin namaig haralgvi shiree rvvgee haran yum hiij suuh ter ohinruu ooriin erhgvi minii anhaaral yawsan yum. Bi 3-r salaanii hamgiin ard suuh bolj ter mine 1-r salaanii urdaasaa 2-r shireend suudag baisan yu... Bi tvvniigee odor bolgon araas ni hardag l ajiltai baisan yum.. Ter hicheeldee ih sain. bi dongoj irsen bolohoor mongoliin hicheeliin baidaltai neg l taarch ogohgvi hicheeldee gawidaggvi bailaa. bid 2 neg ch vg duugardaggvi baisan yum. Er ni manai ter angiihan bvgd l tiim sonin hvvhdvvd baisan yum. Bi tvvnii sain naiz ohin boloh Soyoloo gej ohintoi ih yum yaridag naizuud bolson yum. Bi tvvntei utsaar odor bolgon yarij tamiraagiinhaa tuhai eldewiig shalgaan asuuna. Ter mine 10-r angi hvrtlee neg ch zaluutai verhej vzeegvi tiim l ohin baisan yum. Neg udaa bi angiin jivvr bolj anh udaagaa tvvnteigee vg solij bilee. Ternees hoish bi tedniid bainga ochij dewter nomoor shaltaglaj joohon ch gesen harah gej odor bolgon ochdog baisan yum. Harin ehendee Tamiraa namaig Soyolootoi yawah gej baina gej boddog baisan gesen. hehe Bi tvvniihee araas ni l hardag heweerei bailaa. tegseer abigaad barag durlal gedegtei uulzsan yumdaa 10-r angiin mine namar. barag oroi bolgon tedniid ochij eldew nom dewter asuuj svvldee zorig gargan chamd sain minii naiz ohin bolooch gej helehed mine heew neg -odoo chadahgvi 10-r angia togsono amidralaa shiideh gej baigaa bolohoor chadahgvi gej bilee. ( yagaad tiim heneggvi baisan gedegiig ni svvld ni bi medsen yum bi ter odor Soyolood tamiraagaas onoodor asuuna gej helseniig mine Soyoloo harin tamiraad helchihsen abisan yum bilee) Bi gedeg hvn tvvniigee hvleeheer shiidej bilee.. gehdee bid 2 haaya oroi vdesh gaduur alhaj hamtdaa gants neg kino vzdeg baisan yum. 10-r angiin ehnii ulirlaar bi 6 hicheel deer muu garch vhtelee ichij bilee. Ter mine hicheeldee sain bolohoor bi gedeg hvn hicheeldee anhaarahgvi bol bolohgvi bolj hicheelee hiideg bolow. 2-r ulirlaar bagsh nariin hurlaar angiasa matgtuulj hicheelde ch gaigvi bolson yum. Bid 2-iin baidal neg l hewiin baidag baisan yum. Minii huwid bol bi uhaagvi durlasan baisan yum. 10-r angia togsoh dohoj bailaa bid 2 owoo gaigvi zarim neg hvvhdvvd gadarladag bolson baisan yum. hawar bolj baihad bid 2 barag verhdeg gesen ner zvvsen baisan yum. Ter mine ch nadad ih sain baidag bolson. tegeed l konkurs bolj bi oroh baisan surguulidaa orj chadaagvigees bolj bid 2 hol baih shaltgaan ehelsen yumdaa. Ter mine Hvssen angidaa orj bi gedeg hvn surguuligvi bolj vldsen yum. geriinhen namaig neg huwiin surguulid oruulsan yum. bi terendee ih durgvi baisan bolohoor sar yawaad l bi surguulia hayasan yumdaa. Ter ves l bid 2 margalddag bolj bi eldew hii yumnaas hardaj ih muudaltsdag bolson yum. yag muudaltssan ver bi geriinhenteigee margaltsaad owoo emee rvvgee yawah bolsonoor bid 2-iin hol baih garaa ehelsen dee. Hotod ochilgvi zun bolgoson yum. ter hoorond bid 2 message-r l hariltsdag baisan yum. zun ochisonii daraa ter mine ajil hiideg bolj bas l hamt baih ni tsoohon baisan yum.... zunii 3 sar yah iihiin zuurgvi ongorch bi gadaad surguulid yawah bolson yumdaa. dahiad l tvvngvigeeree baih bolson yum. bid 2 odor bolgon bie bienlvvgee @ bichij doloo honog bvr chatlaj cam-r l neg negnee hardag baisan yum. bi tvvndee hairtai heweerei baisan yum. ulam ch iheer sanah bolj ih hetsvv baisan shv. arai gej tsag hugatsaag ongorooj baisanii daraa bi amraltaaraa mongol yawah bolj boon bayar bailaa. Bi tvvndee ochino gej ih bayarlaj baisan yum. bi ter hugatsaand oor yamarch ohin bodoogvi ter baitugai emegteio hvnd ch hvreegvi yum. bi ih hairtai baisan bas ih vnench baisan. Amraltaaraa ochood 7 honog vneheer saihan baisan! Horwoo nadad hatuu heregeer hatuu handsan yum shig emeegiin bie muudaj bi bas l yawahaar bolson yum. Bi tvvnteigee 7 honog l hamt baisan baih tegeed l bi emeervvgee yawsan daa. tendee amraltaa ongorooj butsaad l surguulidaa yawsan yum..... namaig gargaj ogohod ter mine nvdendee nulimastai hotsorch bilee..... dahiad l minii uitgartai tvvniigee sanaj zvvdelj hairlaj baisan urt odrvvd ehelsen... Tre mine barag minii moroodol bolj bailaa.. bi tvvnteigee baihiig hvseh tusam hyasaad baigaa yu shig bid hamtdaa baih bolomj baidaggvi baisan yum. Dahiad l minii setgel zvrh sharhalsan odorvvd vrgeljilj bid ch neg ih hoorondoo dotno @ bichih ni bagasaj chatlahaa ch hvrtel bolison baisan yum. Uchir ni bi ooriigoo tvvnteigee baih tawilangvi gej bodoh bolson yumdaa... vvnteigee ch ewlerch svvldee teriig martahiig hvsdeg bolson yum. hair gedeg er ni hezee ch untradaggvi zul gedeg shig teriigee bi mash iheer sanadag bailaa.. Oor bvsgvichvvd nvdend mine tordoggvi bailaa... Neg l medehed bi harih bolson baiw. Zunii saihan odor bi gertee harij tvvnteigee dahiad uulzsan yum.. Nadad vneheer saihan baisan. Ineedtei ni bi yag 3-n doloo honood dahiad oor neg gadaad orniig zorin nisej bailaa... Bid 2 vnendee hamtdaa baisan odorvvd tsoohon.... Bi end Zondoo udsaan... gehdee ter mine namaig bas orhiogvi yum shvv! utsaar yarij sms bichdeg baisan. ter mine nadad vrgelj hamt saihan amidrana chamaiga hichneen udsan ch nasaaraa hvleene gedeg yum.. Gehdee odoo minii setgel uridniih shigee gal haluunaar shatahaa bolisoon.... Magadgvi ternii mine setgelch miniiihtei adil baij boloh yum.. Tsag hugatsaa gedeg hvchtei yumdaa... magadgvi bid 2 bie biendee hairiin vg bicheed daschihsan bolohooroo odoo hvrtel bie biendee bichdeg baij boloh yum.... svvld bichih @ sms bvgd setgelees bish zvgeer dasal bolson yum shig sanagdah bolj bailaa... Bi odoo tvvndee uridniih shigee hairtai heweerei vgvigee medehgvi yum... magadgvi setgeliin gvnd mine hadgalagdah untradaggvi anhnii hairiin mine zul bolj nasan turshid mine moroodol mine bolj baih ter l ohiniig bi zvrhendee teej amidrah zam nadad vldsen baij boloh yum... Ter mine minii anhnii hair mon! Bi dahij iim hvchtei durlahgvi bas iim iheer hen negniig sanahgvi....Gehde bi odoo harij baina. Ter mine namaig tosno gesen. magadgvi bid 2-n hairiin zul dvrelzene neg bol zvrhend mine vvrd hadgalagdah bizee.... Hvmvvsee zowhon Mongoldoo l amidraarai! Gadaad oron bidnii morooddog shig tiim diwaajin bish shvv! Hichneen bayan tansag ch gesen bidnii mongoliig gvitseh oron bi odoo hvrtel vzeegvi. (bi olon bish ch gesen 7 orond amidarsan yuma) ta nart bayarlalaa.....


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Jan.23.07 3:05 pm 
Offline
Гишvvн
User avatar

Joined: Nov.30.03 1:54 am
Posts: 4013
Location: pc-niihee ard l toroigood suujiina
sedviig chini jaahan tseverlechihlee, buruudaagui baih gej naidlaa. goy bichdeg zohiolchid bainaa. nemeed ahiad bicheed baigaarai :WD:

_________________
G


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Feb.20.07 1:17 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Anariig yavsanaas hoish minii amidral ter chigeeree haranhuilah shig l bolj bilee. Heden ch odor heden ch shono uilj suusanaa odoo bodohoos ch aimar. Baga nasniihaa buh saihan uyee bi bodon bodon gunhiran suudag baisansan. Hairtai ohinoo setgel sanaagaar iinhuu unan baihiig haraad eej aaviin maani ch setgel ni zovj ehellee. Anariigaa oortoo sain baisan gedegt itgej yadan , ooriinhoo hechneen heneggui t*n*g yavsanaa gaihaad ul barna.10n jiliin jaahan huuhded yuniih ni hair setgel gej baihav dee, udahgui zugeer bolchihno, odoo hicheel nomoo bod geh etseg ehiin shaardsan ugs, naiz nohdiin argadsan haritsaa ch nadad ihed tus bolj, tsag hugatsaa ongorohiin hereer ongorsniig martagnaj shine zuild sataarch amidraldaa idevhitei handaj ehleheer shiidej bilee.

Bi ch ih surguulid orj , shine angi, shine naizuud geed buh yum l saihan bolj ehellee. 10n jiliihenteigee ehendee ch odor bolgon shahuu l uulzdag baisnaa suuldee 7 honogtoo neg , sardaa neg suuldee buur uulzahaa ch bolitsgooloo. Harin Enhtor maani ulsiin sagsnii shigsheend orohoor bolj , manaihaar bainga irj ochin namaig bainga l ergej toirno. Bas l udahgui bagiihantaigaa gadaadruu garch togloltoor yavangaa tendee burmoson uldene geh yum ch yarih bolloo. Ter uyed buh humuus l gadaadad garch surch ehelj baisaniig sanaj baina.Ailiin gants huuhed bolohoor ch teruu eej aav maani namaig oorsdoosoo holduulah tun ch durgui, bi ch tedniigee orhij yavahiig ch husehgui baiv. Hediigeer bi Torood tiim ch sain bish ch tuuniig bas namaig orhin yavna gehees setgel mine evguitsej l baiv,gesen ch odoo yaltai ch bilee dee. Udalgui Toroo maani ch yavj bi gedeg hun tsor gantsaaraa uldsen yumdaa.

Bi eej aavdaa tuslahiin zeregtsee, hicheeldee yavaad l..neg l medehed 2ovol 2 zun ongorson baiv. 10n jiliihenteigee haaya neg end tend taaraldahaaraa hol oiriin hamag sonin hachinaa yariltsan suuna, harin engiin uyed ih surguuliinhaa shine naizuudtai tsagiig hogjiltei ongoruulne. Sonin yum shuu, 10n jild baihdaa neleen l hodolgoontei, urgelj l end tend tas tas ineej hohorson huuhed baisan baij oyutan bolj ih surguulid orood ogt esregeeree bolchih ni ter. Ongorson 2 jiliin hugatsaand bi ch medeej bagagui l oorchlogdson ldoo. Harin yag minii ih surguuliin 3r kurst ordog jiliin namar yumdag, hezee ch sanaand orohoorgui huntei taaraldsan ni teer jil manai angid heseg zuur surch baigaad garsan Enhsaruul bailaa. Bi Saruuliig gudamjind hajuugaar ni barag tanihgui ongroh shahahad garnaas mine huchtei ugzarch: Tsengelee, sainuu bi Saruul baina shdee ! gej zogsooj bilee. Bid 2 uulzaagui udsan bolood ch teruu, bie beiniigee haraad hyazgaarguigeer bayrlaj oirhon neg gazar orj suun udtal yariltslaa. Enhsaruul maani yostoi l saihan huuhen boljee, bagiin l tsarailag hoorhon ohin baisan bolohoor ch argagui biz. Hedii 10n jild bid bie biendee tiim ch sain bish baisan ch ergeed uulzahad yagaad ch yum ih l dotno saihan baij bilee. Saruul Polsh-d geriihenteigee amidrach baigaad sayhnaas mongoldoo amidrahaar bolson ni ter baijee. Bid 10n jild bolj ongorson buh l huuchin dursamjuudaa yaritsgaan yag l butsaad ter uyedee ochson shig l boloh ni ter. Medeej bid 2iin yarianii gol sedev Anar baisan ni oilgomjtoi. Saruuliig ajiglaad baihnee odoo hurtel tuund mine sain heveeree ch yum shig. Hediigeer naiz zaluutai bolson tuunteigee udahgui suuh baih gej yarij baisan ch nudniih ni tsaana, hooloiniih ni ongonii tsaana tertee Anart gomdood uilan alhaj baisan ter torh uurd shingen uldsen yum shig. Enh saruuliig haraad minii ch gesen setgel hodolchihloo. Butsaad l Saruultai Anariigaa bulaatsaldaj baisan ter uye ruugee ochtson yum shig sanagdan zurh mine ihed hunduurlej bilee. Saruul bas germand baidag tanilaasaa Anariin surag sonsogdsonoo ch nadad helev. . Bi ch Saruuld Anartai holboo tasraad udaj baigaagaa helj, bie biendee barag l buhnee yarilaa. Barag l gedeg ni medeej bi Anart sain gedegee bas l helj chadsangui ongoruulj bilee.Saruul ch t*n*g hun bish yum bolohooroo medeej gadarlaj ch baisan biz dee.
Ingeed bi Enhsaruul gegch terteeh olon jiliin omnoh daisan baisan ohintoigoo ergeed uulzaj, buur ch naizuud bolon huvirch orhiloo. Bid ter odoroos hoish holboo ogt tasralgui bainga l uulzdag bolj bilee. Bi ch bas boloogui e, Saruuliin naiz zaluugiin naiz geh heden zaluustai ch taniltsaj Bayraa geh negentei ni uyerhedeg ch bolov. Gehdee bi ter zaluutai neg ih udsan ch ugui. Unen setgeleesee sain bish bolohoor ch teruu, udsan ch ugui sonirhol buurch, ul oilgoltsol heruul margaan bolsnoor duussan yumdag. Odii tom boltloo hen negend chin setgeleesee handaj chadahgui baigaadaa minii setgel ch shanalj ehellee. Amidral neg l utgagui, hajuugaar zorj ongorohdoo shohoorholiin harts chuluudsan zaluus, angiin hudlaa hair zarlasan hooruu hovguudiin hen ni ch, bur ali ni ch minii setgeliig ogthon ch tataj hodolgoj chadahgui yum shig. Bi amidraldaa dahij heniig ch chin setgeleesee hairlahgui yum gedegee mash sain oilgoj avch bilee.
Harin minii ih surguuliin 3r kusee togsdog jiliin havar setgeld mine tun ch dotnohon bas egel jiriin negen hun butsaj irsen ni medeej Enhtor maani bailaa. Toroo sagsaaraa olon ornoor togloj, zarim gazar ni uldej suraltsaj yavsan ch yavj yavj eh orondoo baihaas oor jargal ugui geseer irsen ni ter bailaa. Bi yagaad ch yum Toroog haraad unheer bayarlaj bilee. Irsen odoriinhoo oroi ni shuud nadtai uulzahaar irsend ni ch minii setgel hodolj Toroogoo huzuugeer ni udaan changa geech ni tevren avch uhtlee uilsansan. Setgel mine uneheer gantsaardaj bas zovj shanalsan baijee. Bagaas medeh dotno negneer argaduulan taivshrah yamar saihniig ter odor l mederch bilee. Toroo maani bieiin tamiriin hun yum gesendee bie ni hogjij tom saihan zaluu bolsniig ch bi anzaarlaa. Yag l ter mochid bi ene horvood nadad uurd hairtai baij chadah tsoriin gants hun maani Toroo yum gedgiig oilgoj bilee.
“-Tsengelee, 2uulaa dahiad buur shineer bugdiig dahiad ehlii tegehuu?” gej Toroo ayarhan heleed minii gariig zoolhon atgalaa. “-Bi end tend yavj baihdaa zovhon chinii tuhai l boddog baisan, bushuuhan l chamruu butsaj ochihgui bol oor hen negen hun orsood bulaagaad avchih baih gej aidag baisanshuu” geed namaig oorluugee tatan oirtuulav. Bi yu gej helehee medsengui, bi ene buh hugatsaand er ni heniig yug huleegeed ingej ooriigoo tarchlaaj baisan yum be,haana yu hiij yavaa ni medegdehgui onooh Anariig huleeseer l baigaa yum gejuu? Ali esvel Toroog yag ter odoriih shig gariig mine atgahaar ergeed irne gej naidaj baisandaa yumuu? Tiimee, yaltchgui bi Toroog l huleej baisan bololtoi. Minii zurh dogdolj baisan yum.

Ingeed bid ergeed hosuud bolj orhiloo. Harin ene udaad yag l jinhene utgaaraa hosuud. Toroo maani oroigoor biznesiin chigleleer surch bi ch hicheeldee yavaad l. Amaraltiin odoruudeer Toroogiinhoo bagiihnii togloltiig ochij uzen naizuudtai ni dotno taniltsan ,oluulaa amralt zugaalgaar yavan odor honog jargaltai l ongorch ehellee.Enhsaruul Toroo 2ch dotno naizalj bid mash sain naizuud bolj huvirlaa. Ingej yavsaar bi ch ih surguulia togsoj, eejiinhee ajildag baisan negen juulchnii company-d ajild orj, Toroo maani aaviinhaa ajild tusalj hajuugaar ni tamirchinaa ch hiideg baiv. Harin ter jil bid 10r angia togsood yag 5n jil ongorohod, surguuliin maani 30n jiliin oitoi zeregtsen bidnii angiin uulzalt boloh yostoi baisan ter odor hayand irlee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Feb.20.07 5:19 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Bi ter angiin uulzaltiin talaar or tas martchihsan baij baigaad Saruuld 10r angiihaa montajiig uzuuleh sanaatai gargaj irehdee door bichsen 5n jiliin daraa yag honhnii bayraa temdeglesen ene odor, ene tsagtaa surguuli deeree uulzatsgaay gesen bichgiig olj harsan yum. Angiihnii uulzalt, hen hen ireh bol?Arai Anar? Za za yu gej dee, ene olon jil yadaj gants uzegdeh ni baitugai, neg shirheg zahia ch ilgeegeegui hun yu bodoj tend ochih ve dee, gej bi ooriigoo taitgaruulaad ongorch baisnaa sanalaa.
Ingeed l udalgui onooh temdeglelt odor maani ch irlee. Toroo hedii ooriinh angiihan bish ch surguuliinhaa 30n jiliin oid zaaval ochno geed suulgadaggui. Nadad yagaad ch yum neg l yavah husel torohgui l baiv. Enhsaruuliin setgel hodolj hedii 10aa hamt togsoogui ch huuchin angiihan deeree ochij, hen yaj oorchlogdsoniig haray l daa gej namaig yatgana. Ter odor ch minii bodliig deerees unshsan met france-aas juulchid irne geed bi ustei tolgoinoosoo ih ajiltai bolchihood enhsaruul, toroo 2t tailbarlaad ochij chadhaargui bolsonoo helehed ted duramjhan l yavtsgaalaa. Ajildaa ulairaad tsag hed bolj baigaag ch medeh sohoogui odorjin guiseer baital neg medehed haranhui bolson bailaa. Enhsaruul , Toroo 2 ter chigtee tag bolchihsond gaihaad ,yavch tsaashaagaa davraad uuhaar bolson baih gej taagaad yavaaguidee oortoo ihed bayarlav. Bi ch yadarch tuildsan yum gertee orj ireed us zasandaa orchihood neg l saruulruu zalgaj uzmeer sanagdaad utas shuuren avch zalgalaa. Boon shuugian chimeenii tsaanaas Saruuliin changaar hashgirah hooloi:
- Aa, Tsengelee yu, angiihan bugd irseeen, bid nar surguulias garaad end neg bar-nd orj irchiheed baij bnaa!
- Bugd genee? Gej bi goridson bas sandarsan hooloigoor lavlan asuulaa
- Tiimee chamaas busad ni!! Yostoi goy bainaa, bagsh hurtel irsen geech!
- Baizaarai Saruulaa, bugd gedeg chin…A…A.. Anar irsen yumuu? gej bi salagnaj chichirsen hooloigoor eeren baij asuuv.
- Tegelgui yahav dee, bugd geed baihad chin , itgehgui baigaa yumuu, tegvel utasaa barij bai daa, gej Saruul neleen halamtssan bololtoi hogjiltei heleed tag bolov.Utasaa barij bai genee yah gej baigaan boloo, arai namaig Anartai yariulah gej bgaan bish baigaadaa, burhan mine yag l ter utas huleeh hugatsaand minii zurh doroo heden ch udaa tsohilson yum buu med, hamag bie maani salagnan dogdolj baigaagaa mederch baiv…yag ingej baital utasnii tsaanaas…
- Baina uu? Tsengelee yu? geh onooh l zurhend shingesen saruulhan hooloi…tiimee yah argagui tuunii mine hooloi mon bailaa. Sonsoj baigaa zuildee itgej yadaad nudnees mine ooriin erhgui nulims ursan buulaa.
- Tsengelee, baina uu, bi Anar bainaa, tanihgui baigaamuu? gej ter mine tsaad chimeeneesee davj garah gesen met changaar hellee. Bi ene oguulberiig zovhon saynii helsen hedhen ugiig yamar udaan sonsoh gej huleegee ve, bi Anar bnaa Tsengelee, geh ene l ugs….nulims mine zogsoltgui asgarch bailaa. Bi udaan duugui baij bolohguigee sanaj sulhan hooloigoor:
- T..t..tanij bainaa, tanilgui yahavdee…
- Hooloi chin yag heveeree baina shuu, chamtai ug ni onoodor uulzah baih gej bodoj baisan yumsan?
- Aan ,harin ajil garaad…chi hezee irsen yum?
- Ajilaar tur irseen, ireed 7 l honoh gej baina, onoodor harin bagsh nadruu yarij sanuullaa, geed ter mine tur chimeegui bolov.Magadgui yag nad shig tulgamdaad oor yu yarihaa medehgui baisan baih l daa.Bi tuunteigee yarij baigaadaa oortoo ch itgej chadahgui baiv. Yag ene uyed utasnii tsaanaas neleed halamtsaj hoortsgooson angiihan maani negen duugaar zereg “ Tsengelee hureed iree!!! Tsengelee, Tsengelee, Tsengelee…gej orilj garah ni ter. Anariin ineed aldaj baigaa ni utasnii tsaanaas nadad medegdej bailaa. Bi yahaa medehgui demii l chimeegui baiv.
- Tanaih huuchindaa baigaa yu?Bi tegvel chamaig odoo ochood avchihiy…geed utas tasarlaa.
Bi ooriigoo zuudelj baigaa esvel ugui esehee ch yalgaj salgahaa bolih shig bolloo. Anar gerluu mine irj yvaa…yag l 10n jild baisan shig…angiihan tsuglachihsan uyed namaig ireegui bol Anar zaaval namaig avahaar irdeg baisansan. Za za odoo ter uye ongorsoon, odoo bid urdnii ter genehen huuhduud bish, Anar odoo minii talaar ogt oor bodoltoi bolson biz dee, bi odoo tuunii huvid sain naiz ni ch bish, hairtai busgui ni ch bish jiriin l neg angiin huuhed bolj huvirsan baihdaa, esvel buur jiriin neg tanil ni ch yumuu. Ingej bodsoor bi yamar ch l baisan biee mash sain barij , bi ch gesen Anaraas dutahaargui oorchlogdoj tuunii tuhai bodohoo ch baisan gedegee uzuuleh heregtei gej shiidlee. Tegeed ch bi chin naiz zaluutai hun shuu dee. Udsan ch ugui gadaa mashinii signal sonsogdoj ehellee.Anar gadaa irchihej…bi ene buhniig zuudendee l zuudelj baisan shig…
Bi yarch sandran huvtsaslaad tuunruu yaran guin garlaa. Zurh mini ayaganaasaa sugarch garah gej baigaa yum shig, mash huchtei tsohilj baisniig sanaj baina. Zogsool deer tavisan t har mashinii hamriig nalaad tseverheen tsagaan tsarailag zaluu zogsoj baisan ni medeej Anar mine mon bailaa. Baga zereg targalj ,ovor nemeed,arai iluu zaluumsag torhondoo orson ni oort ni ih zohijee. Namaig garch irehiig haraad Anar onooh l zurh setgeld mine hadagdag uldsen ineemsegleleeree ineemseglev. Bi ter ineemsegleliig hezee ch harahgui baih gej bodoj baisniig mine yana. Oirtoj ochood gar barih gesen namaig Anar huchtei tatan teverch avaad: “ Sainuu, naiz mine!” geh ni ter. Ashgui dee, namaig naizaaraa boddog heveeree yum baina gesen uhaanii yum bodoj bayarlaad:
- Neh oodgui gedgiinee, surag chimee ch ugui tag bolood baihdaa yadgiin? Gej bi hondii baidliig evdeh gej demii l gomorhon hellee.
- Ooroo surag chimeetei baisan biluu? gej Anar onooh l yojirhog zangaaraa asuultand maani asuultaar hariulchihav.
Zamiin tursh bid ovoo yariltsaad amjiv. Amidral her baigaa, ongorson hugatsaand yu hiij baisan, odoo yu hiij baigaa geed l…Anar maani surguulia dongoj togschihson, endee uldej aaviinhaa ajild tuslahuu esvel butsaj yavaad tendee ajillaj bas urgeljluulen suraltsah uguigee shiidej amjaagui gej yarij bailaa. Bas neg sonin zuil ni ongorson 5n jiliin hugatsaand Anar ogt irj baigaagui bish 3n ch udaa ireed butssan gedegee ch helev. Sonin yum shuu, bi yu ch medeegui baidag. Bas irj baisan baij nadtai neg ch irj uulzaaguid ni ch gomdoh shig. Ingeed udalgui bid hol uimeen bolson angiihan deeree irtsgeelee. Bar-nii haalgaar bidniig zeregtsen orj irtel Enhsaruul changaar:
-Oo, baizaarai! Yamar tanil dur torh vee? Tsengel Anar 2 hamtdaa orj irj baina.Butsaad ongorson uye ruugee ochichihson yum bish biz dee gej halamtssan duugaar changa changa hohron ineelee. Angiihan maani ch bidniig hol shuugian bolon huleen avch hoorch dogdolson bid tsaash davran neleed uutsgaalaa. Bi Anariig sem semhen ajiglaad baigaagaa anzaarch baiv. Uneheer harahgui baihiin ch argagui tseverhen torchihson ter zaluu amidraliin mine gol utga uchir monoosoo mon ajee. Anar angiihantaigaa neg negentei ni shahuu ochij uulzan huuchilj ineemseglen zogsohiig ni harah nadad mash saihan bailaa. Udaan haraagui bolood ch teruu , uneheer haraad l baimaar…Namaig iin bodlogshron suuh uyed Enhsaruul derged irj:
-“Yasan? Yundaa gunihraad suugaad bgaan? Angiin ohiduudiin maani anhnii hair irchihsen bid bugdeeree hagartlaa bayarlaj bhad chi yachihsiin? gej yojirhhuu ugeer namaig idev.” Yasan be? esvel gantshan chinii anhnii hair bish yumuu, oo neeree tiim l dee, ta 2 chin “sain naizuud” biluu? gej heleed tas tas ineej barij baisan hundagatai zuilee duustal ni uuj orhiv.
-“ Saruulaa, odoo uuhaa bolio! gej bi Saruuliig aragadangui hellee. Tsag chi ih oroi bolj , angiihan maani ohid hovguud geltgui bugd l haltsgaaj bujigleh hed ni bujigletsgeej , huuchlah hed ni huuchiltsgaaj bugd olon jil uulzaagui hondii baidlaasa gartsgaan nuur hagartsgaasan bolotoi. Bulangiin divan deer angiin huuhnuudiin dund yaria delgen suuh Anariig heden ohid maani amruu ni orchih shahan angain suuna. Udalgui Anar tednees evteihen multraad derged mine irj suulaa.
-“ Yagaad gantsaaraa suugaad bgaan?” gej tsaanaa l neg dotnohon asuuv. Anar suuhdaa nadtai denduu oirhon suuchihsanaasuu bid bie biendee barag naaldchihsan baiv. Anar namaig huzuugeer teverch:
-“Za tegeed minii bagiin gants naiz ohin , naiziigaa buur martchihsan uu? gej ineemseglen heleed nadruu ulam oirtov.Bi Anariin ugiin yojirhog hatuu togloomtoig ni medeh uchir heleh ugee sain bodoj tsegnej bailaa. Bi ene udaad duugarahgui bhaar shiidej chimeegui suuv. Anar tsaash yariagaa urgeljluulj:
-Bi yavahiinhaa omno tanai geriin gadaa chamaig ih udaan huleej bilee, gej ooriigoo huchlen ineegeed, bi ter uyed uneheer t*n*g jaal bjdee, geed sanaa aldav.
-Yagaad, manai geriin gadaa ochson bolohooroo t*n*g gejuu? gej bi meden budilj hariulav. Anar changaar ineej:
-Yooy, minii setgeleesee helsen ugiig chi eroosoo oilgodoggui yag heveeree bna shuu, bi esvel tiim oilgomjgui yaridag yum bolvuu? Geed nadruu hariu nehsen nudeer harlaa. Anariin yarianii sedev yuruu chigleh geed baigaag bi sain medej baiv. 10n jilee togsoj baihad bolson bidnii ul oilgoltsliig odoo Anar tailahiig hicheej baigaa ch yum shig.
-“ Bi ug ni Tsengelee, end ireh bolgondoo geriin chin gadaa ochdog baisan shd! Geh Anariig ug namaig zurhen dunduur mine zuseed avah shig bolov. Bi ene buh hugatsaand Anariig geriin mine gadaa yag l ter shono suuj bsan shigee suudag ch boloosoi, guigeed garahsan gej yamar ih morooddog baisan geech.
-“ Tegeed chi yagaad namaig duuddaggui bsiin be? gej bi heleed nudend mine ooriin erhgui nulims hurav. Bi Anariin oodoos harj bgaad tuuniigee tevreed avahad uneheer belen bailaa. Anar yum duugarsangui chimeegui bolchihov. Anar mine yag nad shig bie barin ooriigoo tsegnej baigaag ni bi mederch bailaa. Heseg chimeegui baisnii etsest:
- “ Chi garch ireed namaig naizaa l gej huleej avah baisan bolhoor chin l …esvel namaig yavahad garch ireegui shigee garch irehgui baih gej aisandaa ch yumuu, medehgui ee…gej Anar chimeeguihen hellee.
-“Ugui ee, yag unendee bol bi…..gej namaig yarij btal Anar minii ugiig tasalj:
-Enhtord hairtai baisan biz dee? gej heleed ineemseglelee. “ Zugeeree, naiz ni meddeg baisan shdee, chi l heleegui bolohoos, bi chinii huvid urgelj l naiz chin baisan, minii ter olon jil hicheegeed chamaas avch chadaagui hairiig Enhtor horomhon zuurt l avchihsan l daa……
Anariin ene yariand bi uneheer tsochirdloo. Tsochirdoj gaihsandaa bi yu gej helehee medehgui demii l chimeegui suuv. Yum helehesee ch aij baiv. “Ugui ee, bi zovhon chamd l hairtai shuu dee!Chamd hairtai!” gej bi zurhen dotroo heden myanga dahin hashgiran orilj baisan ch gadnaa bi helj chadsangui.
-Za za bi zugeer l olon ch jil heley gej bodoj baisan zuilee helchihlee, sanaa amarchihlaa. Anar ingej helchiheed bosohiig zavdahad ni bi anh udaa, amidraldaa tsoriin gants udaa ooriinhoo hair setgeliin toloo neg alham hiissen ni tuuniihee garaas ni tataad changaar atgalaa. Bi tuuniigee tegj l atgaj avahgui bol dahiad l aldchih yum shig sanagdaj bilee. Gariig ni her changa atgasanaa ch sanahgui ni hamag hucheeree hamag zurh setgeliihee gunees atgaj baisan yum. Nudnees mine hairiin gashuun hulims ar araasaa tsuvran unaj baiv. Uilj baigaa namaig harsan Anar maani udaan ch teenegelzsengui shuud namaig ergen harj teverlee. Tiimee bi ter l mochid, yag ter l uyed ooriinhoo setgeld gun hadaastai baigaa ter hairtai geh ugiig heleh baisan yum. Amidraldaa anh udaa bid naizuudiin jurmaar bish, harin bie biendee denduu hairtai hosuudiin jurmaar tegj tevreldej bilee. Bi Anariinhaa amisgal , bie, zurhnii tsohilt ter bugdiig mederch baiv. Harin yag ter uyed odoo l salgahgui bol baidal bishdej baigaag medersen Enhsaruul bidniig holoos ajiglaj baisnaa boson irj dunduur oron salgav. Saruul hudlaa heterhii sogtson hunii dur esgen , tolgoi ergeed baina end chin suuchihuu geh duunaar bid terhen az jargalt uyesee tasarch Saruuld suudal tavij ogohiin tuld salj orhiloo. Anar nadtai dahin olon yum yarimaar baigaag ni bi sain anzaarch baiv. Hoorhon nudeeree nadruu salahgui harj baisniig ni odoo ch martaj chadahgui ni. Getel Enhsaruuliin hiisen zuil ni hangalttai bish baisan bololtoi genet nadruu haran ineemseglej:
-Chi Toroog yagaad duudaagui yum be? Tsaadah chin chamaig end oort ni heleegui Anartai suuj baigaag medcheed galzuurtlaa uurlaj bainalee! Naiziigaa uuchlaarai, naiz ni yaj ch chadalgui tegeed Toroog end duudchihsan shuu! gej heleed ineed aldlaa. Bi enhsaruuliig amidraldaa tegehed l anh udaa unen setgeleesee uzen yadaj bilee. Namaig Anartai butchih vii gesendee zoriud horloj baigaag ni bi medej baiv. Tegeed bas bolsongui Anarluu haraad:
-Oo Anar neeree medeegui baigaa baih ldaa. Manai Tsenguke chin Torooteigee odoo hurtel uyerheseer baigaa shdee! geh ni ter. Ingej helehiig sonsson Anar nudee tomruulan gaihsan hartsaar nadruu harlaa. Bi yahaa uneheer medsengui, medeej Anar hezee negen tsagt medeh l baisan l daa, gehdee ter uyed l medeh yosgui baisan yum.Bi Anart bugdiig tailbarlahiig uneheer husch bailaa. Anar ooriinh ni bodol unen baisniig sain oilgosondoo nadruu haramssan bas gunigtai hartsaar harj baiv. Setgel zurh mine halaglan shanalj bailaa. Hairtai tuuniihee toloo yug ch hamaagui hiih zurh zorigguidee ooriigoo haraan zuhej ch baiv. Udsan ch ugui Toroo bidnii baigaa gazar irlee. Toroo angiihantai maani mendelj yavsaar Anariin derged irlee. Yag l ost daisanaa harsan yum shig tsarai ni huvirch Anartai duramjhan mendellee. Tegeed shuudhan minii derged irj suugaad namaig tevren avch hatsar deer mine unsen hajuud suuchihav. Anart tsengelee miniih shuu gej heleh gesen sanaa ni ter baih l daa. Hereg yavdal yag l ooriinh ni sanasanaar bolj baigaad mushilzan suuh Saruuliig iim hun baisiim gej bi eroosoo sanasangui. Anar Enhtor bid 2iig udaan ajiglaj suuj baisnaa bosood:
-Za za zaluusaa, bi ingeed harilaa, saihan oroi bailaa!! gej heleed angiihantai salah yos hiin garch odloo. Tiimee, tegeed l garaad yavchihaj bilee. Anar hemeeh ter aihtar zaluugaas hairtai busguigee avch uldsen Toroo ooriin baatarlag gaviyandaa bardan ineemseglen suuna. Medeej Torood yamar buruu baihav dee, namaig chin setgeleesee hairladagt ni bi harin ch bayrlah yostoi. Gesen ch nadad ene buhen uneheer utagagui snagdaj haashaa ch hamaagui harsan zugte guimeer sanagdaj bilee. Toroo namaig tevren chihend maani bas olon zuil yarina. Nadad uurd hairtai baina l gene, hend ch aldahgui l gene, minii uhaan sanaa ter uyed shal oor gazar baisan bolohoor bi yariag ni sain ch sonssongui.. Bi uneheer tesehee boliod Toroog tulhen tendees guin garlaa. Bi garsan ch gadaa hen ch baisangui. Heterhii hojimdson baiv.Ter mine yavaad ogchee. Namaig oort ni henees ch iluu hairtaig dahiad l medelgui yavaad ogchihloo.Iim l yum bolj bilee. Ingej l bi tuundee ooriigoo hezee ch oilguulaagui baisaar baigaad aldchihsan. Anar maani germanruugaa butsaj yavaad tendee burmoson suurishssan.Yavahiinhaa omnohon nadruu yariad Toroo bid 2t az jargal husej ,nadad ooroos ni iluu Toroo tohirno gej boddogoo uneheer sail oilgosonoo ch helj,uurd naizuud heveer baihaar shiideed yavj bilee. Tiimee, ter mine yavaad ogson,minii hair setgeliin ezen , dursamj, haruusal gunig, az jargal bolson ter l hun mine. Odoo bodood baihnee, hervee Anar bid 2 ali ert bie bienee oilgoltson uyerhsen bol bidnii dund hezee ch odoo baigaa shig iim saihan hair uusehgui baisan biz. Hezee ch ilreegui ter l hair setgel mine uurd shingen uldeg dee. Suuld sonsohnee, Anar maani ehner avch 2 ch ohintoi bolson gej duulsan,harin ohiduudiinhaa negiig ni Tsengel gej nerlesen genelee.Anar mine urgelj minii neriig duudaj , dursaj baihiig husej baigaa hoino bi ch gesen nadaas huu gardag l yum bol Anar gej nerlehiig husej baina…


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Feb.21.07 9:07 pm 
Offline
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
User avatar

Joined: Dec.22.05 12:44 pm
Posts: 834
Location: hahahaha...asuult oroogu myangan jil bolson chin tumen sedev neegdsen bn shd!
Hair mine 2
Aav, eej, ah bid 4…..jargaltai ger bul…hun buhnii omno iim bodol orj irdeg bh. Hen heniigee hairlah setgel….. ene yamar hair boloo?!.....

Bi
Amidral holoo olj bui tom busgui. Oroondoo gantsaaraa suuj ongorson amidralaa bodon suuh minii bie tsogtsos udahgui nohort garah nastai hernee gantsaaraa l. Ingej bodoh zuuraa tsonhoor gegeen orchlong tolidon harna. End agshind door mashintai notsoldoh ah aav 2iigoo sain harlaa. Gadnaa ineej bui met bolovch zurhendee shanalj bui bi.
Ene agshind anhnii hairaa bodloo. Genen bogood ariuhan hair mine….

9r sariin 1. 7r angid oroh namar yumdag, shine hicheeliin jil ehleh geed setgel yagaad ch yum dogdolj blaa. Manai ger surguulitai oirhon bolohoor bi barag avtobusand suudaggui bsan yum.
Tegeed gereesee garaad alhlaa. Surguuli ruu alhaj bh zamdaa manai surguuliin form omsson neg hoorhon hovguuniig harlaa. Bi nud salgalgui araas n shohoorhon harj yavlaa. Gehdee ter hovguuniig urid n harj bgaagui, “Yahaaraa manai surguuliin formiig omsdog bna? Tanidaggui hovguun yum bolov uu?.....Aan Shinekov! Yag gartsaagui. Manai angiin heden ohid ch araas n ursana daa.” gj bodood tsarailag hovguun harsandaa bahdan, ineed aldaj yavtal nogoo huvguun maani ergej hardag yum bna. Aha ha, Amaa hamag bdgaar n angailgaj ineej yavsan bi ter agshind evgui bdald orov. Amaa aajmaar haaj btal nogoo hovguun hamanig chiglen irj bv. Hatsar ulaigaad, dotor shataad yavchihlaa. Anh udaagaa nad ruu iim hoorhon hovguun chiglen irj bhad minii dotor orgiod ehellee.
Minii omno irsnee nogoo hovguun maani neg yum heleh shig bolloo. Namaig ooriinh n helsniig n sonsooguig anzaarsan bololtoi aria changavtar duugaar,
-Uuchlaarai! Chi ..-r suguuliinh yum shig bna. Ali angiinh ve? gh n ter. Bi manan dund toorch yavaad tuuniig harsan yum shig l blaa. Saya l neg uhaan orj,
-Aan, yu 7a gelee.
Tegsnee nogoo hovguun maani gun nogoon nudeeree namaig shirtengee,
-Oo, 2ulaa neg angi yum bn shd gehed “Yu? Manai angid iim huurhun hovguun bsan biluu?” gj bodoj amjlaa. Tegeed bi,
-Yu manai angia?.... aan…. Shiljij irj bgaa yum uu?....Aan
-Tiimee. Saya harin formoor chin l medlee shd. Namaig Sanchir gdg ghd ulaan hatsart bi
-A…yu.. bi… Anhiluun. ghd uruuland n ineemseglel todorch
-Goyo nertei yum gelee.
Za tegeed nuguu huurhun hovguunteigee hamt surguuli ruu yavahaar bolov. Zamdaa bid neg negniigee gaigui meddeg bolloo. Tedniih turuu zun nuuj irsen gene. Eej ovoo 2toigoo amidardag gene.
Bid 2 yavsaar surguuliin uudend deer irlee. Surguuliin uuden deer shine hicheeliin jildee zolgoj bui shuugildsan huuhduud haragdana. Ter dundaas uimeen shuugianaaraa aldartai manai angiin hooruu hovguud orilildoj bh n ter.
-Pee Anka irchij.Yamar hoorhon boltsiin. Tend neg tsarailag bandi hotoltson bj bna gj orilj bv.
-Anka yu hiigeed bgaa yum be? Irj angiihantaigaa uulzaachee gj manai angiin sagsuu Toogoo orilloo.
Bi angiinhan deeree nuguu tsarailag hovguunee hotlood ochloo.
Hovguud Sanchirtai taniltsaad baritsaldaj bv. Harin manai angiin zarim ohiduud maani huurhun hovguuniig shohoorhon ineeldene…. Manai angiin Tengis ch huchtei orsoldogvhtei bolloo… geed l shiver avir yariltsaj bhad zarim n tsarailag torson Sanchirtai taniltsah geed guildej bv.
Bagaasaa 7n jil suusan angidaa orj irlee. Hoorch dogdolson manaihan huuchin shireenuuddee suuj bhad shinekov Sanchir haana suuhaa medehgui sambariin urd zogsoj blaa. Bagsh tuuniig anzaaraad,
-Aan za, chi tegeheer nogoo shine suragch Sanchir uu? gelee. Sanchir tolgoi dohihod,
-Ter 2r salaanii 3r shireend suu gelee.
Tiimee, bi aztai! Manai angi hun burt suudal zaadag bolohoor bi aztai. Minii hajuud suudag bsan Bulagaa shiljsen bolohoor bi aztai…. Huurhun hovguun hajuudaa suulgaj bgaa n,…..bi aztai gj bodoj blaa.
Bi ali ert taniltsan bolohoor, neeh yum yarisangui. Ene hondii bdliig evdehiin told bi turuulj duugarav,
-Urid n haana surch bsan be? gehed
-Urid Germnad amidarch bgaad irsen gehed n Germanii surgaltiin tuhai ch bodoj amjilgui,
-Hicheel hetsuu bval nadaa heleerei! gelee.
Bid 2iig iimhuu yarij bhad 3r salaanii hamgiin urd suuh Tengis, Ariuka 2iig harts biden deer tussaniig olj harlaa.. Ariuka nad ruu ataarhliin nudeer harj bv. Harin Tengis horsoltoi hudeer harj bv.
Bi Tengisiig bagaas n medne l dee, Tengis bid 2 bagadaa neg tsetserlegt yavj bsan yum. Ter angiin hamgiin tsarailag hovguun gdg ner zuudeg, aldartai hovguun bsan yum. Bsan yum gsnii uchir n Sanchir Tengisees tsarailag…
9n sariin 1nd ugaasaa hicheel ordoggui bolohoor manaihan tegs geed l niildeg niildgeeree tsuvran garch odloo. Tegj tsuvarsaar angiin heden chimee shuugianii uusveruud ch garaad ogov. Ingeed angid Ariuka, bi, Sanchir, Tengis, Suvdaa, bagsh bid hed uldlee. Ariuka ene dalimig ashiglaad Sanchir deer hurch ochsonoo, taniltsahaar shiidev bololtoi garaa sungaad,
-Namaig Ariuka gdg. Dotno nzuud boltsgooyo glee. Ariukagiin ene ugend Sanchiriig ooriin bolgoh sanaa zuhalzaj buig bidnii hen hen n medej blaa. Bagsh,
-Za tegeed shine angiihantaigaa saihan nzuud bolooroi geed angias garch yavlaa.
Tengisd shine hovguun saihan sanagdaagui bololtoi,
-Tengis, gesnee nad ruu haraad manaihan onoodor angiaraa gaduur yavya gsn chi hamt yavah uu? bi ch balmagdaad onoodor yamar ajiltaigaa sanah gj oroldloo.
-Oo nz n chadahgui. Nz n onoodor emee deeree ochij ajild tuslana gj hudlaa hellee. Tengis uranguihen duugaar, -Harin chi? geed, Sanchir ruu ergeed harahad,
-Bi ch onoodor ajiltai gelee.
Tegj helj duusmagts angiin haalga ongoij chime shuugainii eh uusgeveruud orj ireed Tengisii tataad avaad yavchihlaa. Ariuka ch heleh uggui bolood garaad yavchihav.
Suvdaa minii sain nz uchraas bid 3 l angid uldsen yum.
Bid 3 harihaar hamt alhasan yum. Bid 3 yum, yum yarij alhlaa. Ehleed Suvdaa gereesee bid 2s sallaad, daraa n Sanchir gereesee nadaas sallaa, tegeed bi ger ruugee gantsaaraa alhaj bh zamdaa yagaad Tengist ajiltai gj hudlaa helsniihee uchriig bodoj yavlaa. …..Uneheer yagaad tegeed helchih vee.
Uunees hoish nileed hugatsaa ongorloo. Sanchir angiihantai dotnosoj ehelj blaa. Tuunees iluu Suvdaa, bid 3 buur iluu dotno nzuud bolloo. Getel bi neg l bish bolsnoo anzaarlaa. Minii Sanchiriig harahaar yagaad ch zurhnii hemnel hurdasdag bsan yum. Bi uuniig tuunii tsarailagaas l bolj ingej bna gj boddog bsan yum
Bi Saanchog hicheeleesee hotsorch bgaa bh gj bodood tolgoi saitai suragchiin uudnees hicheel zaah gj blaa. Tegtel harin ch tolgoi saitai Saanchoooos surah yum ih bdag yum bna. Harin ene ued Ariuka ataarhsaar l ue ue bid hed deer guij irne. Sanchirtai naaldah gj shuu dee, daanch bi gdg shavar tuund saad bolj bsan bololtoi. Sanchir Ariukatai hamt bhaaraa namaig tataad dundaa oruulchihdag bsan yum. Tengis ch hajuugaar orj irne…. Yu yariad bgaan geed l hajuugaar orj ireed suuchihna. Tengis neg l Sanchiriig oishoodoggui blaa. Minii bodloor bol ter ooroos n iluu hoorhon, bas tolgoi saitai Saanchod(Bi Sanchiriig tegj duuddag bsan yum) ataarhsandaa l ter bh.
Tegj yavsaar bid jinhene sain nzuud bolson yum. Ene n angias zovhon nadtai l niildeg gsn ug bish, nadtai iluu dotno bsan yum. Tegeed buur shono utsaar hamaagui yum chalchij suuna. Suvdaa, bid 3iin ger oirhon bolohoor ue ue uulzana. Gesen ch nogoo zurhnii hemnel tuuniig harahaar hurdasdag blaa.
Gsn ch bid naizalsaar l.
Duurgiin Mathematic-n olympyad dohoj blaa, tiinees hicheeliin bus tsagaar manai angiin olympyadchid tsuglana. Bi ch neeh sain surlagati bish l dee. Gehdee Olympyad ed nart orj dongood bdag bsan yum, gehdee ehnii 20 bol orj dongohgui. Yamarch bsan 20-30 hoorond l yavdag bsan yum. Manaihan ihenh n surlaga saitanguud. Gehdee l Olimpyadad 15ulhnaa ordog bsan yum. Harin suuld Sanchir nemegdsen yum. Tegeed amraltaar ch beltgel angidaa beldeed l, oroitloo ch bid 2 hamt yavna. Tengis, Ariuka 2 olimpyad ed nar orddogui bolohoor bid 2 saad hiih hun undsendee bdaggui bv.
Tegj yavsaar hed honog ongorlloo. Sanchir olimpyadad avargalj bi nogool 20-30r bairandaa orloo.
Oo. Ovliin havriin amralt ehellee.Ashgui amrah n. Gereesee garalgui 1honoloo. Dahiad 2honoloo. Yagaad ch yum Sanchiriig harmaar sanagdaad bdag bolchihloo. Tegeed yadaj duu hooloig sonsohoor utas shuurj avaad Saanchogiin ger ruu zalgalaa.
Za ashgui hen negen utsaa avlaa. Gesen ch Saancho gertee bhgui bn gene.
Gertee bhgui bgaa yum bna geed bodood bj btal oroonii tsonh ruu neg yum shideh shig boloo. Tsonhooroo hartal Saanco zogsoj bna. Bi bayrlasan gj jigteehen gaduur huvtsaa shuurch avaad garlaa. Terniig tevermeer sanagdsan ch tegsengui. Uridiin adil heregtei hereggui yum yarisaar l.
Ternees hoish Saancho haragdangui. Utsaar ch yarisangui. Bi ternii yarihiig huleegeed l. Neg l medehed amralt duusch hicheeldee orloo. Hicheeldee yavh geed garaasaa gartal uuden deer Tengis zogsoj bv. Tengis,
-Hamt yavya gesnee,-Saihan amrav uu? haana amarsan be? gelee
-Saihoon, Gertee l.
Ter zuuraa Tengistei hamt yavj bhdaa bi Saanchog huleej bsan yum. Ter haragdsangui.
Angidaa orloo. Saanchog huleej blaa. Gevch ter irsengui.
Saancho ovdson gene,saya eej n utsaar helsen gene. neeh surtei ovchin bishee.. joohon haniad hureed haluuraad hevtsen gene. Manaihan ene medeeg sonsood onoodor tuuniig ergeheer bolov. Hicheeliin daraa…Bi gdg zam zaagchaar tedniig Saanchogiin ger ruu avaachlaa.
Saanchoogiin gert….Boon shuugian tednii gert hadav. Bi gert n anh udaagaa orj blaa. Sonin yum shuu, bayan ailiin huuhed bjee. Ter nadaa hezee ch ene tuhai yarij bgaagui. Orondoo hevtej bui tuund manaihan tuund avsan jiher, jinsee ogloo. Tegeed l bas bujignaldaad l. Namaig harahnee, Ariuka ali hedinee Saanchod naaldsan blaa. Gesen ch Saancho tsaashaa haraad hevteed ogov. Arga n baragdsan Ariuka tedniihees garaad yavah n ter. Tegsgeed manaihan ch gar ch yavav. Harin Tengis nad deer hurch ireed,
-Chi harihgui yumuu? gehed,
-Aan odoo harilaa. Odoohon gehed Saancho
-Za bayrtai gh n ter.
Tegeed Tengis bid 2 garlaa. Tengis namaig gert hurgej ogie geed, genet
-Anka! Chi Saanchog yu gj boggog ve? gelee. Bi henegguigeer,
-Zugeer l sain nzuud shdee gelee. Tengis neleed sanaa aldaad, barag sonsogdohgui shaham,
-Zugeer l nzuud yum gj uu? gh n ter tegsnee- tegvel bi yamar sanagddag ve? gj buur ayarhan heleh shig bolov.
Bi unendee gadaanii chimeend yu ch sonssongui,
-Aan? Gehed
-Yu ch bishee gev.
1odor ongorloo. Ter bas l irsengui. Yagaad ch yum terniig sanaad bv. Ene udaad daalgavaruud bolood hicheelee nohohod tuslahaar bi gert ochihoor shiidev. Namaig ochihod neg ohin uudee neej ogood namaig Saanchogiin oroondo oruulav. Saancho bas l hevtej blaa. Namaig harsan daruidaa ornoosoo ondiij, nad ruu ineemseglev. Ashgui haluun n buusan gene. Gesen ch tuunii tsarailag nuurend hohorson zuil haragdaj bv.. Bi tuun deer dohoj ochood,
-Bi chin gaigui bolson bol yamai daa gehed nad ruu tsoo shirtseer l bv. Tegeed bi
-Bi chamd hicheelee nohohod chin tuslah geed bugdiig n ene devter deer bichtsen bgaa. Bie chin saijrahaar unshaaraai geed bosood yavah getel ter minii gariig bariad avsanaa,
-Chi namaig yu gj boddog ve? gv. Yu gj hariulah medehgui heseg zogsloo. Tegeed nogooh tuuniig l harahaar zurh min dogdlodgoo heleh gesnee,
-Medehgui ee gechihev.
-Aan tiim uu? Teguul Tengisiig yu gj boddog ve? Ter agshind dotor min haluu orgij zurh dogdlood l bv.
-Yu bi….garaa getel ter minii gariig taviv.
Heseg chimeegui bsnaa, ornoosoo bosood namaig tevreed avav. Minii hamar tuunii tseejind tulaad bi amisgalj chadahgui bv. Ter ued hamag bieiin maani hols tsuvj, amisgalj chadahgui dee, tuunees salah geed oroldson bolovch ter buur changa atgav. Nadad ternii uner unertej blaa, yag l joohon huuhdiin shig uner. Ter yu ch duugarahgui bv. Bi tolgoigoo hajuu tiish n erguuleed ashgui neg agaar avav. Gesen ch tuunii tevrelt nadad saihan sanagdaj bv.
Ter odroos hoish bi tuund sain bolsniigoo ooroo oortoo huleen zovshoorson yum. Gesen ch Saancho nadtai uridiinh shigee haritsaatai blaa.
Odor honog ongoroh tusam bi tuund ulam iheer tatagdaj blaa. Bi anhandaa tuuniig tsarailag hovguun gsn uudnees l shohoorhoj bna gj boddog bsan bolovch tsag ongoroh tusam tuuntei hamr bmaar, tuuniig urgelj boddog bolov. Hicheeldee hamtdaa yavj, harin amraltiin odroor bid uulzdag bv.
Harin ter negen borootoi odor minii hamgiin az jargaltai odor bsan yum. Hicheeleesee taraad bid neg cafed udtal suuj bgaad harisan yum. Bid gertee hariad, huvtssaa solichood hamt kino uzeheer yavlaa.
Kinonii daraa harihaar shiidej btal boroo orson yum. Oiroltsooh saravchind boroonoos tsugtaj orov. Bid boroo zogsohiig huleej blaa. Ter agshind bi boroo zogsohiig ajij bui hagas norson Saancho ruu hartal , ter yag l ooroosoo gerel tsatsruulj bui met nadad sanagdav. Ooriig harj buig medsen Saancho nad ruu harsaar minii omno baga bagaar alhsaar hurj ireed,
-Chie medeh uu? bi chamd sain shd. Gesnee minii uruul deer zoolhon unssen yum. Bi yu ch duugarsangui. Ene unselt namaig heleh uggui bolgov. Zurhnii min tsohilt buur hurdsav.
Bi yag l ulaan alim shig chas ulaan bolson bv. Sandarsandaa boroonoor saravchnaas geriin zug guiv.
Ter bol minii anhnii hairiin min ogson ahnii unselt bsan yum. Bi gertee hariad ongorson namraas hoishih buh yavdliig bodoj uzlee. Uneheer saihan dursamj. Shono n bi Saanchotoi hurimaa hiij bna gj zuudellee.
Margaash hamtdaa hicheeldee yahav geed Saanchogiin geriin gadaa huleej bv. Saancho ch garch irlee. Gehdee nuuren deer n joohon hohorson bas joohon shalbarhai haragdav. Yu bolsniig n asuuval,
-Surtei yum boloogui ee. Ochigdor harin haalga morgood unatsan yum gehed n bi yu bolsniig n taamaglaj blaa. Gehdee l asuusangui, nadad helmeergui sanagdsan yum blgui.
Angidaa ortol bidniig bas l hoh nyats bolson tsaraitai Tengis ugtaj avav. Manai angiinhan Tengis, Saanchiin 2iin tsaraig harchaad boon uimeen shuugian. Getel hen negen,
-Anka naad 2iig chin zodolduulsan gehed n bii mel gaihaj tsel hohrov. Sagsuu Toogoo aria changa duugaar,
-Za neg ohinoos bolj gehed Tengis ugiig n tasalduulj,
-Anka enend hamaagui gelee. Yag ter agshind honh duugarch bugd shireendee suuv. Saanchogoos uchriig n asuuh geheer yu ch duugarsangui.
Ih zavsarlagaanaar angias garaad Tengisiin hoinoos garsan yum. Tegeed koridort hungui tavtsan deer suuj bui tuun deer ochloo. Tegeed bi shuud yu ch bodolgui,
-Yah gj ta 2 zodoldson yum be? gehed, Tengis henegguigeer,
-Ysan boldoggui yum uu? hoorhon hovguun zodmoor sanagdaad gehed n,
-Chi neeree zasarhgui hun yumaa. Yasan Saancho chamaas iluu bolohoor fen ohidoo aldchihna gj bodoo yu ghd Tengisiin tsarai baraagaad yavchihav. Bi gehdee Tengisiig ajillalaa
-Chi uneheer terendee tiim sain uu? gehed yu ch bodolgui
-Sain gehed Tengisiin nudend n gunig torood yavchihav.
-Teguul bi, chi namaig er n yu bj bodsoor irsen yum be? gehed n bi tuunii yu yarih geed bgaag n gadarlav. -Ene hugastaand chi namaig eroosoo huleej avch bgaagui. Tegsen ter muu ireed udaagui novshid… gehed n,
-Chi er n yachaad bgaa yum gehed,
-Bi chamd sain gdgiig chi oilgohgui bna uu? gelee…. Neeree tiim bsan bna. Bi odii hurtel Tengisiig eroosoo oilgodoggui bsan yum bna shdee. 5r angid ternii Valentibe-r ogch bsan chocolate, bas ter minii hatsar deer unsej bsniig sanalaa. Bas ter yagaad Saanchod durgui bsniig ch sanalaa. Gehdee bi edgeer tuunii ene setgeliig zugeer l horuu hovguunii aash l gj huleej avdag bsan yum.
Bi heleh uggui bolsondoo angi ruugaa guilee. Ter hoorond bi setgel dotroo “Uuchlaarai! Tengisee” gj bsan yum.
Ene odor bol 7r angiin hicheeliin suulchiin bsan shig sanagdaj bna.
Saancho bid 2 odor bolgon uulzdag blaa. Bi terend hichneen hairtaigaa heleh gsn ch chaddaggui bsan yum. Tuniig nadad sain gdgiig meddeg bsan ch…
6r sariin 30 buyu minii torson odor bol minii hamgiin saihan bogood hamgiin gunigtai odor bsan yum. Bid ter odor uulzahaar bolj, ene bolzoond bi yag l hosuud shig bolzson yum. Tegeed bid kino uzej hamtaa tsagiig zugaatai ongoruulev. Oroi n manai geriin gadaa ireed ter minii uruul deer unseed namaig oruulj ogson yum.
Gertee ortol aav min boon bayar hoor bolson bv. Aaviigaa ingej ih bayarlahiig n barag harj bgaagui yum. Uchriig n asuutal neg huuhentei uulzdag bolson yum gene. Tegeed minii torson odriig hamtdaa temdegleh geed manaih ruu irj yavaa gene.
Bi ch aaviigaa iim jargaltai nudiig n haraad uilah shahsan. Haalga tsogshloo,… nudend dulaahan tsarailag busgui orj irlee. Ter emegtei nadaa neg huniig sanagduulj bsan yu. Bi barag l ireeduin hoit eh met huleej avlaa. Uneheer ch hojim n minii hoit eh bolson doo.
Bid saihan taniltsaj, torson odriin byaluu idej, hamtdaa hozor togloj gaigui sain dotnosloo.
1odor ongorloo. Saancho zalgasangui, tuun ruu teselgui zalgaalaa. Utsaa avsangui. Dahin dahin zalgalaa. Bas l avsangui.
2,3,…5odor ongorloo. Aav nogoo huuhenteigee uulzsaar l….Bas l ter zalgasangui, utsaa ch avsangui. Minii sanaa zovj ehellee. 6dah odor n zalgalaa. Ashgui avlaa. Bna uu? gh tuunii hooloig sonsloo,
-Bna uu? Bi Anka bna aa? Chi yasan zugeer uu? yagaad utsaa avahgui alga bolchihov oo getel?
-Aan harin saya genet hodoo emee ovoo deeree ochood irsen yum gelee
-aan gsn chin
-Oor yarih yumgui yum bol bye geed utsaa tasalkchihlaa.
Bi buur gaihaj guitslee.
Bas l hed honog zalgasangui. Bi tesehee bgaad ger ruu ochloo. Haalgiig n togshih getel oodoos Saancho garaad irev. Tegeed namaig daguulaad hajuugiin tsetserlegt orov. Tegsnee sandarsan ongoor,
-Yah gj bgaan?gehed n gaihaad,
-Yu, bi chamtai uulzmaar sanagdaad gehed,
-Uuchlaarai, Anka. Bi chamd sain gj boddog bsan ch ugui yum shig bna.
-???
-neeree sayahnaas nz n Ariukatai uerhej bgaa shdee gehed delhii homrood yavchih shig bolov.
-Yu?
-Uuchlaaraarai! Gehed minii nudend nulims siilegnej, tuun ruu
-chi nadad sain gee biz dee?
-zugeer l shohoorhol bj gehed n omnoos heleh uggui bolov. Ooriin erhgui nulims tsuvruulsaar setgel haranguilaad bv. Ene bdliig maani harsan Saanchoo uulchlaarai! Gehees oor yu ch helelgui guigeed yavchihav. Bi dotroo,
-Ugui ee. Iim bh yosgui. Yagaad? Bi chamd hairtai shuu dee! Chi minii setgeleer togloloo gj uu? Ugui ee bi itgehgui bna.Chi iim hun bsan yumuu? gj demii dotroo bodon uilan suuna.
Neeh udalgui gertee irj aaviinhaa bayrtai tsaraig ch haralgui oroondoo orov. Orondoo orood deree nevtertel uillaa.
1odor ongorloo. Ornoosoo bosmoorgui sanagdad. Saanchog bodsoor, tuunii nogoo hoorhon tsaraig n harmaar sanagdavch helsen ugend n gomdoj dahin uillaa. Ene odor baigali eh minii setgeliig oilgoson yum shig gadaa ch tenger buudger boroo orj blaa. Bi hichneen udaan uilsnaa medsengui. Oroonii haalganii tsaana aaviim min bayrlan ineeh duu sonsdono. Gesen ch minii setgel taitgarahgui blaa.
Amraltiin odor bsan bolohoor aav ajildaa yavaagui yum. Namaig ooroonoosoo garahgui bgaag anzaarsan bololtoi haalga togshiv. Bi nulimsaa archaad bosood suuchihlaa. Aav min nulimsiig min haraagui ch hartsiig min haraad oilgoson bololtoi,
-Yu bolov gv, bi aaviinhaa jargaltai bdliig evdehguin tuld,
-Oo harin joohon tolgoi ovdood geed helchihev.
-Za tegvel amardaa, aav ch am avaad irei gehed n
-Zugeeree bi joohon untaadahay gv.
-Za za onoodor ug n Haliunaa(Minii hoit ehiin ner)giin gert hamtdaa ochie gj bodoj bsan yumsan. Aav tegvel yavchaad irie gehed n aaviinhaa aj zargaliig bhgui bolgochih yum shig sanagdan,
-Za za gaigui yum shig bna. Bi hamt yavya ghd, aaviin min nuur gerelteed yavchihav.
Neeh udalgui huvtsaa omsood gereesee garlaa. Aav alhaad yavya gene, ger n oirhon yum shig bna.
Tegtel! Bid Saanchogiin haalganii gadaa irlee. Bi gaihaj
-Ugui ee, ene chin? getel Haliunaa egch bidniig harsan bololtoi garaad irsnee,
-za or or.
Ter agshind neg bodol orj irev. Ter n tegeheer Haliunaa egch Saanchogiin eej bolj taarch bna uu? …Tegeed bi jurnal deerh tuunii neriig sanalaa. Journal deer Haliunii Sanchir gsn bdag shuu dee. Tegeed ch bi eejtei n er n uulzaj bgaagui. Ene metiin zuils minii tolgoig ezemdev. Haliunaa egch urialgahanaar,
-Za or or. Bi gertee gantsaaraa bgaa. Huu ireegui l bgaa. Odor sags toglono geed garsan gelee.
Bi gaihah tsochirdohiig hosluulj btal, jinheneesee minii tolgoi ovdood ehlev. Hoit eh bid 3 hoolnii shireenii ard suuv. Bid hoolloo.
Aav nadaa yum heleh gesnee sanaa aldaad,
-Ohin min! aaviigaa uuchlaarai! Bid gerleheer shiidsen. Harin chinii sanaliig sonsmoor sanagdaad,
-Za zugeer dee, ta 2 saihan hosuud, aaviigaa bi jargaltai bgaad bayrtai bna. Bi zugeer geed hudlaa hellee. Unendee minii dotor arzaij, setgel min ovdoj bsan yum. Bi Saanchotoigoo ah duus bolno geheer l. Gehdee zugeeree bid 2 yamar torson ah duus bish gj bodoj btal genet aav shanalsan ongoor,
-Chi torson ahtai gdgee medeh uu? gelee.
Yag tegj helj btal Saancho gadnaas orood irlee. Minii, Saanchogiin tsarai baraij, nudend n gunig todroo irev. Haliunaa egch shireend suuhiig sanal bolgood, Saancho ch irj shireend suuv.
Aav min buh unenee yarilaa.
Ter ued bi nulimsaa barij yadan, aaviigaa uzen yadah shig bolj, tendees teselgui boron dunduur guigeed garch bsan yum. Togloi,setgel ali ali n uchtei ovdoj bsan yum.
Hediigeer bid taniltsaad heden sar bolsob ch,ter ued bi tuuniig unen setgelees hairladag blaa, odoo ch gsn tuundee hairtai. Gashuun bogood dursamj duuren on jiluud min
Ingej l minii, Saanchogiin anhnii hair butelguitsen yum. Gehdee ter nadad hairgui dee bish, bidnii dund hezee ch bj boloshgui ter ariun hairiiig medersen dee salsan yum.
Zarimdaa nadad ter nadad hairgui bsan yumshig sanagddag. Uchir n ter ue ue alga bolchihdog bsan shuu dee, magadgui ter olon ohidtoi uulzdag bsan ch yum biluu, haana yu ch hiideg bsan yum bilee dee. Odoo ch Ariukataigaa uerhej bgaa gsn.
Genet utas duugarch minii bodliig sarinuullaa.
-Bna uu?
-Bna uu? Saanchotoi yaria daa….

_________________
Chadky Za!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Feb.22.07 12:19 am 
Offline
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
User avatar

Joined: Dec.22.05 12:44 pm
Posts: 834
Location: hahahaha...asuult oroogu myangan jil bolson chin tumen sedev neegdsen bn shd!
Ah
Onoodor saihan odor bna shuu! Gadaad olon jil surch bhdaa Mongoloo yamar chi h sanasanyum bilee dee. Tuunees iluu setgeliin gund nuugdah anhnii hairaa mash ih sanalaa. Onoodor aav, eej, duu bid 3 lager deeree irlee. Aaviin mashin n joohon muuhai duugaraad bh yumaa…ter bolohgui bgaa gazriig n uzehees….gadaa nar shataj bsan uchraas aav bid 2 tur ams hiih geed suudert suulaa. Ene agshind nadad negen bodol orj irsen yum. Ter minii anhnii hair….
9r sariin 1n yumdag. Ter negen namar bi shine angi shine surguulidaa oroh geed dogdolj blaa. Germand 4n jil amidarsan bolohoor Mongol huuhduudiig barag martsan blaa. Za tegeed surguuliinhaa duremt huvtssiig omsood eejiinhee zaaj ogson zamaar yavah geed gereesee garch btal ene surguuliin formiig omsson negen huurhun ohiniig harsan yum. Daruuhan hernee nuurendee bayalsan giiguulsen ohin blaa. Bi tuuntei taniltsah gsnee ichinguirch surguuliin zug alhav. Tegj yavj btal hen negen namaig araas haraad,geteed bgaa yum shig sanagdaad genet aragshaa hartal nogoo ohin nad ruu haraad ineed aldaad zogsoj bv. Bi ch ichsenee nuuh gj oroldov. Tegeed zorig gargaad tuun deer ochloo. Urd n ochood turuulj duugarav,
-Uuchlaarai! Chi ..-r suguuliinh yum shig bna. Ali angiinh ve? gehed nogoo ohin gaihsan yanzaar,
-Aan, yu 7a gelee. Tegeheer ene ohintoi bi neg angi yum bna. Taniltsdag hergee gj bodood,
-Oo, 2ulaa neg angi yum bn shd gehed
-Yu manai angia?.... aan…. Shiljij irj bgaa yum uu?....Aan
-Tiimee. Saya harin formoor chin l medlee shd. Namaig Sanchir gdg ghd nogoo ohinii hatsarand yagaan tuya tusav.
-A…yu.. bi… Anhiluun. ghd ohinii neriig medsendee bayarlaj, Anhiluun, Anhiluun…uneheer saihan ner.
-Goyo nertei yum bna gelee.
Za tegeed bi nogoo ohiniig dagaad yavav. Zamdaa bid neg negniigee gaigui meddeg bolloo. Tedniih ali deer ues l tend amidarch bgaa gene. Bid 2 yavsaar surguuliin uudend deer irlee. Surguuliin uuden deer shine hicheeliin jildee zolgoj bui shuugildsan huuhduud haragdana. Tednii dundaas heseg hovguud shuugildah n ter. Ted Anhiluuniig duudaj bgaag bodvol manai shine angi yum shig bna. Tegeed bid 2 ter heseg huuhduudiin dund orloo. Shine angiiinhantaigaa taniltsaj bhad hovguud chime shuugianii eh uusver yum shig sanagdsan. Bugd l nadtai gaigui sanagdsan. Harin ohiduud n namaig namaig toiron bucheed taniltsaya geed guigeed bsan.
Za ingeed bid angi tanhimdaa orloo. Shine angiinhan maani shireendee suuj bhad bi haana suuhaa medehgui almairch bhad, angiin bagsh maani suuh suudliig min zaasan yum. Ter n ogloo tanil nogoo ohinii hajuudah suudal blaa. Tegeed ter ohin turuulj yaria odloo.
-Hicheel hetsuu bval nadad heleerei gene. Unendee bol bi Mongoliin surgaltiin systemiig medehgui bolohoor za l gelee.
Bid iin yarij suuh zuur biden deer 3r salaanii urd suuh ohin, hovguun 2iin harts tovloroh n ter. Ohin n nad ruu ilt odson mayagaar harj bsan bol hovguun n zevuutsliin hartsaar harj bv.
Hicheeliin ehnii odor hicheel orsongui. Shine angiinhan maani niildeg niildgeeree garch bv. Harin angid minii ogloonii tanil Anka, ard taliin shireenii Suvdaa, nogoo urd taliin shireenii harts chuluudaad bsan 2toi uldev. Genel nogoo nad ruu haraad bsan ohin minii omno tulj irsnee taniltsaya gene. Neriig n Ariuka gdg gene. Bi ch neeh yum sanasangui. Harin ter hovguuniig Tengis gsn. Yagaad ch yum bi tuuntei taaramj muutai bdag bsan. Ter,
-Manaihan onoodor angiaraa gaduur yavya gsn chi hamt yavah uu? gj Anka ajiltai gjh hariullaa. Bi ch dortoo bayarlaj nogoo ohintoi hamt yavah yum bna gj bodoj amjiv. Tegsnee ter hovguun nad ruu ergej harsnaa,
-chi? ghd n Ankatai hamt yavah geed,
-Bi onoodor oor ajiltai gechihev.
Ter Ariuka, Tengis 2 tegsgeed l garaad yavlaa. Suvdaa, Anka bid 3 hamt alhsan yum. Eheleed Suvdaa gereesee bid 2oos sallaa, daraa n bi gereesee ter ohinoos sallaa. Gertee orj ireed oroondoo orood onoodriin buh yavdliin tuhai bodov. Yagaad ch yum ter ohin, Ankagiin maani ineemseglel tolgoid min buuj ireed l blaa.
Uunees hoish neleed heseg hugatsaa ongorloo. Bi angiinhantaigaa gaigui dotnosoj hovguunteigee niildeg bsan ch Anka nadad iluu dotno sanagddag bsan yum. Tegeed l zam niildeg bolohoor hamt gertee harina. Bi sain nzuud bolj bsan ch dotroo bi tuuniig ulam iheer boddog bolson. Ter ugaasaa genen, tsailgan, henii ch hairiig bulaamaar hoorhon ohin. Bi gdg hun hormii todii l surguuliar aldarati bolloo. Ue ue end tendees hairiin zahia irne. Tednii dundaas araas guih ih. Ter dundaa Ariuka gdg ohin yadargaatai, hichneen hoorhon ch gesen anhnii min and Anka iluu setgeld oir bdag blaa. Zarimdaa bi Ariukagaas zalhahdaa Ankag barij avaad dundaa suulgachihdag bsan yum. Bas negen yadargaa n namaig Ankatai yum yariulddaggui bsan Tengis yum. Tengis ugaasaa nadad durgui bsan. Uchir n ter Ankad sain yum shig sanagdsan. Tuunees gadna ter minii setgeliin daisan.
Ashgui bi olympiyadiin beltgel gj heden huuhed suudag bv. Terendn bi nemegdej, Anka ch bas beltgeld suudag bv. Bi mash ih bayarladag blaa. Oroitson ch hamt, amraltaar ch hamt. Ankatai hamt bhad nadad saihan sanagddag blaa.
Tegj yavsaar neg medehed Olympiyad bolj dun n garlaa. Bi avargalchihaj. Harin Anka maani 25d… Bi anhniihaa medaliig zuuj uzsen ter bsan yum.
Ogloo bosoh bolgondoo Ankataigaa hicheeldee hamt yavna gdg uneheer saihan blaa. Gesen ch neeh udalgui ovliin amralt ehlev. Hed honog ongorohod minii bodold Anka l bodogdoj tuuniig harmaar sanagdaad bdag. Yagaad bi ingeed bgaa oilgoloo. Gartsaagui bi Ankad sain bolchihoj. Tuuniigee medrenguutee bi gereesee gaduur huvtsaa omsood Ankagiinhaa ger ruu guisen yum. Uuden deer ircheed togshih gesnee aavaas n aigaad tsonhniih n gadaa irev. Karmaandaa bsan jijighen togloomiig Ankagiin tsonh ruu shidev. Ashgui Anka tsonhooroo dallaad garaad irev. Tuuniigee harsandaa minii setgel dogdolj tevreed avmaar sanagdsan ch aria turgedchih yum shig sanagdaad bie barila. Bid tednii gadaa n suugaad shonojingoo yum yariv, yag ter ued bi Ankag yamar ih sanasnaa mederch bilee.
Ankag oruulj ogchood gertee harij yavtal Tengistei taaraldav. Zorood ongorohod n sain uu? gh getel namaig shuud shanaadaad unagalaa. Terentee zodoldoh yamarch bodolgui bsan bi tuund hariu tsohilt ogsongui. Minii amnaas tsus garch bv. Tengis nad ruu arhi hanhaluulsaar dohoj irev. Tegsnee,
-Chi Ankagaas hol bgaarai! Dahiad oirtoh yum bol alna shuu! gehed n ene ugnees n bi aisangui. Gagtshuu Ankaagaas holdohgui gedgee oilguulahad dahiad tohih gj dalaihad n turuuleed hariu tsohilt ogch amjiv. Tengis ter dooroo gazar unaad bossongui. Tuuniig bosgoh geed bossongui. Geriig n medehgui bolohoor uurch bgaad gertee avaachaad ger ruu zalgaad aav eejid n tushaav.
Bi ooroosoo ursaj bui tsusiig togtooj yadan btal tolgoi ovdood hed honog haluurav. Ankadaa heleh gsn ch sanaa n zovchih bh gj bodood edgerehee hulkeegeed hed honoloo. Yamar ovchin tussan naa ch medsengui. Suuld sonsoh nee nileed hund haniad tussan gene. Hahir huiten ovoltei zolgohdoo haniad dauulj zolgoson anhnii ovol blaa. Odor honog ongorov tusam Anka l bodogdoj hurdan edgej Ankatai uulzahiig huseh bolov.
Neg odor bie maani aria deerdee bj btal ashgui angiinhan maani irlee. Manaihan namaig boon shuugian bolgoj huleej avsan ym,….Heden ohiduud zahiagaa ogsoor l….manaihan setgeleesee vitaminelag huns ogson yum. Harin Ariuka nad deer hurj ircheed baahan yum chalchihad n minii tolgoi ovdood teselgui tsaashaa haraad hevteed ogson. Ariuka ch dahiad neeh yum yarilgui garaad yavaad ogson. Ter urt hugatsaand huleej bsan hun maani oor huntei garah gj bgaag haraad bi teselgui tuundee,
-bayartai gj heleed gargatsan yum. Uchir n bi Tengisiig setgelee neegeesee gesen dee l ter. Bi ter Ankag aldana gehees aihgui blaa. Uchir n bi ali hedinees Ankag nadad sain bsniig gadarladag bsan yum. Ter namaig harahaaraa hatsar n odoo hurtel ulaidag hevendee l bna lee.
Harin Tengis tuund yu yarisan bol?!
Margaash n ter nad deer irsen yum. Ankag haraad ooriin erhgui ornoosoo bosood zogsson yum. Ter ued bi tuuniig tevermeer sanagdsan ch tegsengui. Gertee harih geed bosohod n nadaas uurd holdoh geed bgaa yum shig sanagdaad garnaas n atgaad avsan yum. Bi tuunees asuuhiig hussen zuileesee ehnees n asuuv,
-Chi minii tuhai yamar bodoltoi bdag ve? gehed ter
-Medehgui ee gj bodolgoshron helev.
-Tegvel Tengisiin tuhaid?
-Yu garaa.. gehed n bi tuunii gariig tsusgui boltol n atgasnaa saya l sanaad tuuniig tavilaa. Tegsen ch ter hariulsangui. Bi hariu huleej bsan ch tuuniig tevreed avav. Hezee ch tavihgui. Anhiluun unert Ankagaagaa tavimaargui bna. Tavih l yum bol aldchih geed bna. Hedii ter nadad sain gdgiig medeh ch neg l itgej ogohgui bsan yum, tiimees l tevreed hend ch almaardgui bsan yum.
Ene odroos hoish neleed heseg hugatsaa ongorloo. Bi tuuniig hairlasan heveer l. Bi ehendee Ankag nziin nudeer hardag bsan bol odoo hairtai ohinii nudeer hardag bolov. Tuund setgelee neeh gj oroldson ch nziinhaa holboog aldaj magadgui gj boddog blaa. Unendee Ankagiin bodol oilgomjgui sanagdsan yum. Gesen ch bid hicheeldee hamtdaa yavj, amratliin odroor ch uulzdag bolov. Neg udaa bi tuund setgelee ilchleheer shiidsen yum. Harin ter negen borootoi odor minii setgelee neesen odor bsan yum. Hicheeleesee taraad bid neg cafed udtal suuj bgaad harisan yum. Bid gertee hariad, huvtssaa solichood hamt kino uzeheer yavlaa.
Kinonii daraa harihaar shiideed alhaj btal boroo orson yum. Oiroltsooh saravchind boroonoos tsugtaj orov. Bid boroo zogsohiig huleej blaa. Boroo zogsohiig huleej btal Anka nad ruu shirteed l bv. Tuun ruu harahgui bhiin argagui. Negent odoo l helmeer sanagdsan uchraas bi tuun harsaar dohood ochloo. Ter min bas l ulaij bv. Tegeed bi zrig gargan,
-Chi medeh uu? bi chamd sain gecheed hariu ch sonsolgui uruul deer n unslee. Anka eserguitssengui.Yag l nisch bgaa yum shig medremj torj bilee. Nogoo anhnii unselt geed bdag yum n iim l amttai bdag gj bodoh zuur meltiitlee ulaisan tuuniigee guigeed yavahiig n harlaa. Ter darui tuunii araas guilee. Boroonoos tsugtaj bsan bid ingeed guij bhad tertee baishingiin buland orsoldogch Tengis horsoltoi harj bsan yum. Ter oroi Tengis nad deer dahin irlee. Ene udaa ter uugaagui blaa. Ter nogoo ugee helj duusanguutaa namaig tsohiod avav. Bi ch ene udaa hariu tsohilt ogloo. Ter Anka bol miniih geseer l, harin bi Anka hen negnii omch bish geseer l boroo duustal zodoldov. Ashgui heden humuus bidniig salgaad yavuullaa. Hediigeer Tengistei zodoldood olson sharh honduurlej bsan ch margaash Ankagiin sanaag zovooh bh gehees aij blaa.
Margaash n hicheeldee yavah geed garlaa. Anka yasan iisen geed l baahan yum asuugaad bhaar n neeh yum yarisangui. Angidaa orj irtel angiinhan boon uimeen shuugian bolj, ter 3r salaand suuh Ariuka,
-Anka naad 2iig chin zodolduulsan gehed n Ariukagiin unen sanaag oilgov. Sagsuu Toogoo gaihsandaa,
-Za neg ohinoos bolj gehed Tengis ugiig n tasalduulj,
-Anka enend hamaagui gelee. Yag ter agshind honh duugarch bugd shireendee suuv. Anka ch nadaas asuusaar l bv. Bi ch neeh yu duugarsangui. Tegtel Anka angiin haalgaar garaad yavah n ter. Gesen ch bi Ankad itgej bsan yum.
Ene bol 7r angiin hicheeliin suulchiin odor bsan shig sanagdaj bna.
Tuunees hoish bid odor bolgon uulzdag bsan yum. Harin 6sariin 30 buyu minii hairtai ohinii torson odor nadad yum yumiig medruulsen yum. Bi tuuniig bolzoond urij garaas n hotlood yavahad ter durguitssengui. Udaan hugatsaanii tursh ingej yavahiig husen huleej bsan yum. Ter chigeeree gariig n tavilgui odorjingoo hogjildson. Ahrin oroi n ulaanhan bulbarai uruul deer n unseed tuuniigee gargaj ogson yum. Ene unselt bol minii ahnhnii hairtdaa ogson suulchiin unselt min bsan yum.
Bi harih zamdaa uilen deer hovoj bui yum shig yavj blaa. Gertee orson ch uilendee hovsoor l, harin eej min hatuu orchlond buulgasan yum. Eej min boon bayar hoor bochihson, heg huntei uulzdag bolood onoodor ohiniih n torson odort yavna gene.
Ter agshind minii tolgoid neg zuil orj irsen n eejiin maani uulzdag hun Ankagiin aav?gj bodoj btal eej,
-Ohin n chinii ueiinh gsn. Anhiluun gsn bhaa. Chi hamt yavah uu? ghd dotor manaraad yavchihav. Ooriinh n aavtai eej uulzdag gdgiig medvel ter min yaj shanalah bol. Ovooteigee ter oroi gertee uldev. Ovoo shanalsan ongoor,
-Eej chin anhnii hairttaigaa uulzaj bgaa yum gelee. Ter ued neg aimshigtai bodol orj irsen n Anka bid 2…..gj bodoj btal ovoo hooloigoo zasaad,
-Ter anhnii hairt n chinii etseg gehed, hamag yum bolohoo bsniig uhaarlaa.
-Tegeheer Anka minii duu bh nee?!gehed ovoo?
- Ene zurag n geed nadaa zurgiig uluuzev. Uneheer minii hairt odoos misheen avahuulsan zurag n bh n ter. Bi…minii duu…. Ugui ee….bi terend….bj bolomgui yum geseer gereesee guij garlaa. Zurh min shanalsandaa haashaa ch hamaagui guij yavmaar sanagdaad demii gaduur guiv. Guij bhadaa uillaa. Urid n hezee ch gargaj bgaagui ene nulims…. Anka min… Bi chin chamdaa hairtai shuu dee!.... eej mine ee ta nadaa ali ert helehgui yasan yum be?.... geseer neg l medehed Ankagiin geriin gadaa irsen bv. Ankagiin gereltei tsonh ruu shinrtseer l bv. Ene hugatsaand uillaa, ug n yag margaash n uerhey gj guih gj bsan yumsan. Tegeed neeh udalgui ger ruugee hariv. Harij bh zamdaa ih zuiliig bodloo….Anka bid 2iin hoorond buh zuil duuslaa…Minii hairiig medeegui n deer…. Setgel dotroo duugee hairlaj yavya daa geseer gertee orohod eej maani boon bayar hoor bolson bv. Eejiinhee tsaraig haraad oroo ruugee shuud guiv.
Ene yavdlaas hoish neg odor ongorloo. Ogloo untaad serehed setgel sanaa deerdene gsn ch tegsengui. Bie tenhee maani ch bosgosongui. Orondoo bosolgui ongorson buh uil yavdliig bodloo. Anka maani yaj huleej avah bol? Utas duugarlaa. Bi gertee gantsaaraa bsan bolohoor hen ch utas avsangui. Bi avahiig ch hussengui, uchir n hen zalga buig medej bsan yum. Dahiad hed honog ongorloo. Utas duugarsaar l, minii setgeld shanalsaar l…. harin neg odor tuuniihee duu hooloig sonsmoor sanagdaad utsaa avlaa.
Bna uu? Bi Anka bna aa? Chi yasan zugeer uu? yagaad utsaa avahgui alga bolchihov oo gehed n,
-Aan harin saya genet hodoo emee ovoo deeree ochood irsen yum gelee
-aan gsn chin
-Oor yarih yumgui yum bol bye geed utsaa tasalachihav.
Dahiad l hed honog ongorloo. Ashgui bie, setgel sanaa ch deerdlee. Tsonhooroo hartal Anka manaih ruu irj yavaan haragdav. Tuuniig medchihev ii gsn dee odoos n ugtan avch garav.
Tegeed eejtei taaraldchihvii gj bodoo tsetserleg ruu yavav.
-Yah gj bgaan gehed gaihsan hartsaar Anka,
-Yu, bi chamtai uulzmaar sanagdaad gehed,
-Uuchlaarai, Anka. Bi chamd sain gj boddog bsan ch ugui yum shig bna gj helehed setgel ovdoj bsan ch ingej helehees oor argagui bv.
-neeree sayahnaas nz n Ariukatai uerhej bgaa shdee geed shaal hudlaa yarihad,
-Yu?
-Uuchlaaraarai! Gej helehed tuunii nudend nulims siilegnej bv.
-chi nadad sain gee biz dee?
-zugeer l shohoorhol bj ooriigoo huchlen bj helev. Tuuniig tevreed nulimsiig n archihiig hussen ch tegj chadsangui. Tuunii end bdliig harj tvchihguidee bi tendees har hurdaaraa guisen yum. “Uuchlaarai! ANka! Bidend uunees oor zam bhgui ee” gj.
Anka bas l zalgasaar l bv. Harin bi zugtsaar l, oroi n tuuniihee tsonhnii door ochdog hevendee l bv. Tuuniig sanasandaa oroi bolgon ochdog blaa. Ingeseer hed honog ongorloo.
Neg odor eej min nogoo huniigee gertee urisan gene. Bi tedniig harah huselgui dee, -Sags togloloo eejdee hudlaa heleed garlaa. Medeej Ankagiinh ruu yavlaa. Boroon dund, uridiin adil tsonhniih n door ochij zogsloo. Gehdee ene suulchiinh n. Ankagiin oroon haranhui bv. Minii setgelch ter. Tend udaan zogsloo.
Tegeed geritee harilaa.
Gert eej maani aaviig bolood minii ohin duug urichihsan yariltsaad suuj bv. Bi ohin duugiinhee tsarai ruu harsangui shireend oodoos n haraad suuv. Neleed bj bgaad duugiinhee tsaraig harahad gunig, nulims tsuvarch bsan yum. Ter maani tessengui bololtoi gerees garaad guij bhad bi oroo ruugee guij bsan yum. Bid 2iin hen hen n shanalj bilee. Harin bid etseg ehdee medegdehiig huseeguidee nulimsaa nuusan yum.
Bi butsaad German ruu yavj. Duu maani oor surguuli ruu shiljsen yum. Ene yavdlaas hoish olon jil ongorch dee. Bi ene jil end tend yavj bhdaa olon busguichuudtei uulzaj bsan ch, duug mine… ugui ee Ankag min guitseh busgui oldoogui yum. Bi odoo ch tuuniig hairladag. Zarimdaa tevrehiig hussen ch ah duusiin holboo bidend saad hiideg bh. Duu min odoo ch gantsaaraa... gj bodoj bh zuur duu min namaig duudlaa… Utsaar hun yraiya gene…..

_________________
Chadky Za!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.01.07 8:02 pm 
Offline
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
Yнэн Дийлцэн Гишvvн
User avatar

Joined: Dec.22.05 12:44 pm
Posts: 834
Location: hahahaha...asuult oroogu myangan jil bolson chin tumen sedev neegdsen bn shd!
Erteediin minii bichsnii urgeljlel...

Eej
Manai angi 3n tsonhtoi. Ali hediinee hicheel tarsan bhad, Delgertsetseg ter 3n tom tsonhnii negiig n ali hediine ezelchihej. Yu bodoj suugaa yum boloo?! Ter har bagaasaa uerhej dassan nz Haliunaagiinhaa tuhai bodon suuna.
Ted bagaasaa neg horoolold osoj, neg tsetserleg, hojim n neg 10jiliig togsson yum.
Ter ugiin surlaga saitai, bolomjiin ailiin huuhed atlaa gantsaaraa gansuuran suuna. Genet haalga ongoij ueiin nz n boloh Haliunaa orj ireed, tsonhon deer suuh nziigaa haraad,
-Huue hicheel tarchihaad bhad yu hiigeed bgaa yum be? geh gaihsan Haliunaagiin asuultad ogthon ch tooson shinjgui Delgertsetseg meliiseer l bv.
Haliunaa tuunii torhiig haraad uramguihen tuun deer dohoj ochood hurts sergelen hartsaaraa tsoon shirtehed, Delgertsetseg tuunii hartsnaas zugtahiig hicheene.
Haliunaa arga n baragdsan yanztaigaar 2garaar tuunii mornoos tataj bgaad,
-Ingeed duugui suugaad bh yum bol zugeer bolchihno gj bodoo yu? Yu bolson yum be? yari l daa?
-Zugeer l,… yu ch gemeer yumb dee. Nz n 10b-giin Enkhmended… geed ugee guitseej amjaagui bhad Haliunaa yu gh geed bgaag n oilgood,
-Aan sain bolchihson yum uu? Tegeed zahia bicheech! gehed Delgertsetsegiin tsarai ulaij,
-Icheed bna aa, teglee ch yu gj bichihee medehgui bna.
-Oo, hoorhii. Tegvel inge. Nz n heden shulgiin nomnuud avaad tanaid oroi 5n tsagiin ued ochiyo.
-Neeree tegeech! Oo.. onoodor chi duguilantai shuu dee.
-Tiim yum bna. Tegvel oroi 6n tsagt?
-Denduu oroitno oo.
-Za tegvel margaash?
-Bi margaash bas duguilantai shuu dee.
-Ee tegeed yadag yum bilee dee geed neleed bodlogoshirj bsnaa, “Aa, za yahav tegvel 5dahad bi 6n tsagt tanaid ochiyo, tegeed tanaid honoyo.” gehed Delgertsetsegiin tsaraid ineemseglel dotorch tolgoi dohin zovshoov.
Neeh udalgui ted tsunhee avstgaagaad angias garav. Delgertsetseg geriin zug, harin Haliunaa Mongoliin Huuhdiin Pioneeriin ordnii zug tus tus alhlaa.
Delgertsetseg zamdaa eldviig bodoj yavlaa.
Tereer Enkhmended sain bolson n daraah zuilstei holbootoi.
Neg udaa Deegii nomiin sand suuj bsan yum. Tegsen hen negen oor ruu n haraad bgaa yum shig sanagdaad hajuu tiishee hartal 10b-giin Enkhmend genet hartsaa buulgav. Oor bas neg n surguuli deer ohiduud urgelj l 10b Enkhmendiig yaridagt bgaa yum. Daraagiin udaa dahiad l hen negen haraad bgaa met setgegdel torno. Ter bolgond Deegii Mendeeg haraad bna gj boddog blaa.
Gevch odoo tuunii tsaraig harmaar sanagdana. Uchir n onoodor Enkhmendiig haraagui aj. Getel ooriin erhgui Haliunaagiin araas guilee.
Guigeed l blaa, guigeed l blaa. Haliunaa yasan ch hurdan holdson yum be dee.
Pee,… aria gj guitslee shuu!
-Huue, yasan Deegii?
-Aa 2ulaa hamt yavya. Bi Mendeeg harmaar bna.
-Za za geed ineev.
Haliunaa ter 2 jijuurt hudlaa heleed aria hiij 3n davhart garlaa. 3n davhart dan Urlagiin duguilan bh bogood, teer tend shatnii dergedeh sandal, gerel tussan tsonhnii urd negen hun suumelzeh n Mendee ajee. Harin Deegii tuund oirtoj ochilguigeer nogoo buland bh ulaan tseverhen sandal deer suuj, dogdlon tuuniig harna. Harin Haliunaa ter hurts gerel tussan gazriin zug hed alhsnaa aria naahna oroond orloo.
Deegii tuuniig holoos l harsandaa bayrlaj, ulain dogdolj blaa. Harin ter tsaadah gerel gegeenii naadah hun ooriig n iinhuu shohoorhson hartsiig harj chadalgui huuraa tatah n ter. Deegiid enehen agshind buuj irsen zuil n hogjim togloj chaddaggui dee ooroo oortoo durgui hureh shig bolov.
Getel tiinhuu suuj bh zuur Deegiigiin shohoorhon harj bui durs n naashlah n ter. Deegii bj suuhaa olj yadna.
‘…..Yana aa? Iishee irj bna shdee…..za za tanidag tsarailaad l duugarahaas….’ gj bodoj baital Mendee tuuniig harch ch chadalgui haalgaar garaad yavlaa.
Deegii neg sanaa aldaad, zurhee changalj suuna.
Ingej suusaar tuuniig shataar ogsoj garahiig huleelee. Udaan huleelee. Gevch ter garch irsengui. Tuund zoriulj mendchilgeenii ug hurtel beldeed bhad yamar uramgui yum be gj demii l goridoj suuna. Neeh udalgui neg haalganaas tsaanaas Haliunaa garaad irlee. Deegii ruu ineeseer omno hurch ireed,
-Za tuuniigee harav uu? gehed hangalttai sain harj chadsandaa bah n hanasan bololtoi Deegii nuurendee ineemseglel todruulaad,
-Teglee. Chi duuschihsan uu? geed dahiad joohon suuh sanaatai goridlogotoi nudeer harahdaa, Haliunaag ali hediine tsunhee avaad garaad irsniig haraad harih tsag bolsniig uhaarav.
Deegii setgel hangaluunaar shataar buuj yavahdaa ooriin medersen bolgonoo Haliunaad yarij yavlaa.
Yag neg davhart buutal Mendee heseg huuhduudiin hamt usan orgiluuriiin omno suuj bh n ter. Za tegeed manai gol baatar Deegii tuuniig harchaad yaj zugeer bhav.,, ulaij ichseer shilen haalgand naaldav. Harin Haliunaa urialgahanaar,
-Za nz min,odoo hariya. Esvel tuuniigee neg sain oiroos har geed Deegiig hucheer haalganaas holduulaad hotolj yavav. Tedniig haraad Mendee tanidag nuuhiig oroldsongui,
-2oo sain uu? gehed ulaisan ch gsn Deegii zorigtoigoor,
-Sain uu? geed tur aznaj bsnaa –Odoo toglolttoi yum uu? Yamar toglolt yum gj asuuh zuur Haliunaa nziinhaa genet iim zorig gargasniig dotroo bahdahad Mendee,
-Yu? Odoo harin neg yunii ch bilee neg yumand toglono. Ta 2 uzehgui yum uu? gehed Deegii ene zavshaaniig ashiglamaar sanagdsan ch,
-Bid tasalbargui shuu dee gj goridson ongoor helehed Mendee ter dor n,
-Toglolt unegui gehed Deegii hamag hucheeree Haliunaag chirj yavsaar uzegchdiin suudald az jargaltai n argagui suuv. Harin Haliunaa tuunii uildliig gaihsaar l blaa.
Mendeegiin heseg ehelj uzegchid alga tashiltaar ugtahad, Deegii hamag bdgaaraa changa gegch n algaa tashiv. Mendeeg togloj ehlemegts Deegiigiin oyun sanaa zovhon tuunii bodloor l duursen blaa.
Gaihaltai! Gaihaltai! gj dotroo magtaj bsan Deegii maani togloltiin daraa Mendee deer ochih zurh hursengui shuud Haliunaag chirseer geriin zug hurdlav.
Hussen huleesen 5dah odor irj nz ohid eldeviin nom shagaina. Gol zorilgo n neg hovguunii setgeliig bulaah gsn dee shagaih bolovch oligtoi setgel tatmaar shuleg oldsongui. Oorsdoo zohioh gsn ch tsaas hii demii urehiin nemer, demiil hogiin sav tsar duurgechihne.
Ingej bsaar hagasain bolloo. Hagas tsagaar hicheel ch orood tarlaa. Angid sain duraaraa jirjuur hiij uldeheer Deegii, Haliunaa 2 uldev. Ted nogoo l shulgiin songoltood hiij btal Haliunaagiin tolgoid heden ug orj irsenee tuuniigee buulgah gj shohoi avaad,
Paartan door hiisen ene zurvas
Bas l namaig sandargana.
Buleenhen chinii hartstai tulgarahad
Budliu nuur ulaina gj bichiv. Yag unendee ene Haliunaagiin shuleg yag l Deegiigiin bdliig ilchlene.
Deegii uuniig unshij duusaad buur uridiinhaasaa iluu ulaiv.
Negdeh odor Mendee honhnoos hotsorchihvii gsndee yaran sandarsaad shireendee suuv. Tsunhneesee devter nomoo gargaad tsunhee paartnii olguurt olgood zarim nomoo paartan dooroo hiih getel neg tsaas nugalgdah n sonsogdood terhuu chimee tarigchiig haij bhdaa tuush devteriin gol tsaas olloo. Iim tsaas hiisnee sanahgui bsan bolohoor dotoriig n delgeed unshij uzvel gol tsaasnii gold negen 4n mort bh ajee. Unshval….Paartan door hiisen… geed tegsnee bichsen ezniih n neriig n haigaad olsongui. Anh udaagaa iim zahia avsan bolohoor nuurendee ulaihgui ch dotroo shataj blaa.
Ene yavdlaas hoish neleed ih zahia hen negnees oor negen ruu yavsaar heden sariig udej havartai zolgoloo. Harin zahiag bichigch n Haliunaa, ilgeegch n Haliunaa, huleen avagch n Mendee, setgelee ilchlegch n Deegii bsan aj.
Neeh udalgui Peoneeriin ordnii duguilanguudiin tailan togloltuud ar araasaa tavigdaj ehlev. Ene uer Haliunaagiin achaalal deed tsegtee hurch blaa. Hicheelee hiihiin hajuugaar, togloltondoo beltgeed bas hairiin zuuchiinhaa uurgiig arai yadan guitsevgeh teegee bolov.

urgeljlel bii

_________________
Chadky Za!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 12:45 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Nulimsaar unelegdsen HAIR mine

Tamhinii utaa nevshirch, arhi wiskinii shil end tendgui hoglorson untlagiin oroonii tsonhnii tavtsan deer 30 garui nasnii negen busgui tsonhoor gadagsh haran uitgralan suuna. Uuriin tuya dongoj tsuhuij busguin gualig turanhai bien deer suuderlen tusah ni hechneen uzesgelentei haragdaj baigaag ugeer ilerhiileshgui. Torgomsog dotuur huvtsasniih ni mor gariig ni dagan unaad, haish yaish bolson burjgar us ni nuurluu ni unjsan baih agaad uuliin sogoogiih shig urt holoo nugalan tevren suusan baigaa ni buduuleg ev havgui yum shig ch, tsaanaa l setgel tatam uzesgelentei haragdana.
Bulbarai uruul, tegshhen tsagaan shud,tom alag nudend ni chimeg bolson urt shiguu sormuus, havirgan sar shig nariihan homsog geed l emegtei hund baij boloh buhii l goo uzesgelen tuund bureldjee.Gevch tereer neg l zuild setgel hangaluun bish met sanaashran suuh ni yusan bilee. Hajuudaa tavisan tamhia shuuren avch asaagaad gunzgii sorohdoo nudee anivhiilj heseg suugaad udalgui urtaar sanaa aldahad tsenher utaa huuhnii am hamraar suunaglan garch odno.
Ene uyed hajuugiin oron deer noirmoglon untah zaluu hed hed horvooj arai gej sereed huuhen ood noirmogloson nudeer udaan harj suuj baisnaa yum helelgui boson ariun tsevriin orooruu orloo. Zaluug ajiglaval huuhnees hamaagui ah bololtoi. Huuhen tamhia duusgaad, unetei tohijuulsan 3n oroo bairandaa demii l holhij, end tendgui taraaj haysan huvtsanuudaa tsugluulan heseg yavsanaa zalhuu ni hursen bololtoi boliod gal togoonii orooruugee oron koffeenii us butsalgahaar us taviv.
Koffee belen bolohod ch zaluu garch irj taaraad ted chimeeegui koffeegoo uun heseg suuj baisnaa zaluu boson huvtsaslaj busgui nuur amaa yanzlahaar ugaalgiin orooruugee zuglev. Zaluu ch huvtslahdaa udaan tsag zartsuulsangui, belen bolchihood ugaalgiin orooruu shagaigaad busgui ood:
-Daraa 7 honogoos zalgay! gej heleed chimeegui garch odloo.
Zaluug garch yavsanii daraa busgui ugaalgiin oroonoosoo bushuuhan garch yamar negen yum haij baigaa bololtoi iish tiish haran alhaj baisnaa oron deer uldeesen boodoltoi mongiig haran ineemseglej ugaalgiin orooruugee butsan orloo.
Tiimee, ene bol Misheeliin jiriin negen ogloo. Tuund togtson naiz zaluu , nohor, ger bul, huuhed ali ali ni ch baihgui....tuund baigaa gantshan l zuil bol goo saihan. Hajuugaar ongorson yamar ch zaluu harahgui ongorohiin argagui baidag terhuu davuu talaa tereer ovjin ashiglahaar shiidsen ni buruu yu baihav.Deedsiin udeshleg tsengeen, hural tsuglaan,niilleg naadam Misheeliin huvid tomoohon businessiin bolomj gej helehed l bolno. Ali jaahan baihad ni aav ni oor huntei suun yavj odood, eejteigee 2uulhanaa osson bolood ch teruu Misheel hezee ch er huniig hundetgej hairlaj yavaagui gehed bolno.
Misheeld medeej ehnereesee uidsan bayn zaluusiin turuuvchiig nimgelehees oor hiideg zuil gej baillgui yahav, olon ch mongotei , erh medeltei, chadvartai hun tanidagiih tednii buyanaar ooriin gesen jijig goo saihnii salon neechihsen ba bas tuugeeree hoorhon ashig olchihno. Hamgaas hairtai eejiinhee achiig urgelj sanaj yavdag bolohooroo eejiigee bolon hoid etsgee gereesee holguihen shine oron suutsand yugaar ch dutaahgui amidruulna.Amidral ni dutah yumguid Tuya avgai hedii setgen hangaluun ch, eh l hun bolson hoino ohiniihoo togtvorgui gants bie amidrald bainga l sanaa ni zovnin dotroo haruusan suuna.
Usand orj ,nuur amaa tolidoj yanzalsan Misheel busgui duu aylan ger dotroo holhij, gadagsh garahdaa omsoh huvtsasaa shilj songon heseg udav. Heden ch udaagiin huvtsas soliltiin ur dund aria gej sanaandaa taarsniig olson bololtoi, tod ongiin bariu daashinz bieiig ni dagan barij, urt burjgar us ni moroor ni haylaad busgui oortoo itgelteigeer tolinii omno ineemseglen zogsono.Ingej baital utas duugarahad ni avbal Misheeliin tsoriin gants naiz gegdeh Tergel baih ni ter:
-Misheelee, hongoroo? Za yasan tsaad d*r*k chin hediig ogch baina?
-Turuunii 7 honogiihtoi niileed uu?
-Za tiimee, hed yum dee tegeed?
-Niileed barag 5myangan dollar yumuu?
-Oo haramch amitan be? Naadah chin shal demii baisan yum bainaa, naiz ni ochigdor japan-aas irsen heden toloologchidtei taniltsaad, bugd l altnii kompanitai garuud yum gene. Za ter ch yahav, naiz ni ooriinhoo sponsoriig olchihsoon, Europe ruu zugaalna gesen 2uulangiih ni tolovlogoo ch buteh oirtoj baina daa,minii naizad dahiad hed heregtei baina?
-Hed heregtei ch gej dee, yavii gavel ch bankand mongo baigaa l daa…
-Za bank manknaasaa avaad yadgiin, oorsdoosoo tegj shataad yahavdee, naiz ni zohitsuulchiy, onoo oroi bi heden bank , kompanii zahiraluudiin jijig huleen avaltand oroltsono, hamt yavtsgaay , tendees neg yum oldoj l taarna… gej tas tas hohrood Tergel utsaa tavilaa. Misheel urtaar sanaa aldaad gunigtaihan utsaa tavij, toliruu ergen harj ooriigoo huchlen duramjhan ineemseglelee.
Ug ni ch bayrtai medee l yum. Shine bayntai taniltsaj hussen bolgonoo avhuulj duraaraa durgih ch saihan l daa. Gevch dahiad l onooh utga uchirgui zugaa tsengel, sex, tanihgui hunii arga eviig oloh gej argaa barah baidal bugd ehneesee ehlene gehees yas havtalzah shig bolov. Misheeld urd ni iim setgegdel torj baisan udaa baihguisen, zaluu nas goo saihniihaa huchind bie amar baij baigaad tansagiig edelj saihniig idej yavah hen buhend oldood baihgui ni oilgomjtoi.Getel yagaad ch yum Misheeld ene buhen utga uchirgui bolj bui met sanagdaad bolsongui. Eldeviig bodoj zogssor baital garah tsag ni neleed oroitsoniig Misheel genet uhaarch yarch sandarsaar gereesee garav.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 12:54 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Salon deer buh yum heviin. Heden uschin, manikur, massajist nar ni ali hediin ireed ajildaa ortsgoojee.Misheel saloniihoo hanand olgoson ooriin tom zuragniihaa omno ochin zogsood urtaar sanaa aldan baihiig harsan ajilchid ni gaihsandaa demii l bei beiruugee haran moroo havchitsgaana.

Yag ene uyed salonii haalgaar kostum omsson, 30gariu l nasnii bolovuu gemeer, tseverhen ondor zaluu orj irehed ajilaa hiij baisan uschid , goo saihanchid ene zaluu yah ni ve gesen shig gaihan harna. Zaluu evgui baidald orsondoo ch yumuu ineemsegleed, “ Tanaid eregtei us zasdag biz dee?”gej helehed Misheel gaihan ergej harlaa.
Neg l tanil dur…gehdee hen gedgiig ni shuud tanij helehed hetsuu baisand Misheel sanaandgui zaluuruu udaan harchihav. Zaluu oorluu ni anhaaraltai harah busguin zug harsan bolovch bas l tanisangui bololtoi hartsaa shiljuulen tolitoi shireenii urd hurdan hurdan alhsaar ochin suuj: “ Mash hurdan zasaad ogooch, huleen avaltand oroh bolchloo!”gej heleed neg l tanil ineemsegleleer ineemsegleh ni ter.
Misheel zaalnii nogoo ontsgoos zaluug anhaaraltai ajiv. Hen gedgiig sanah gej olon yanzaar bodoj uzne. End tendhiin uulzalt udeshleg deer taniltsaj baisnaas l gartsaagui bololtoi. Zaluu oortoo archtai, bas chgui gaigui mongotei bolohiig ni Misheel omsson gutal buguin tsag 2oor ni shalmaghan ajaad olj medev. Getel yagaad ch yum Misheeld ter gutal, tsag sonin sanagdsangui,zaluugiin baigaa baidal, yum yarin ineej baigaa ni neg l setgeld dotno sanagdana.
Ugui ee, neg l bish, bi end tend taniltsaj ongorson bol iim zaluug zugeer ingeed martchihna gej baihgui dee gej Misheel amandaa buvtnan ulam oirtoj harahaar shiidev. Ajliin uil yavtstai taniltsaj bui met dur esgen uschid bolgon deeree ochin eldev yum asuuj yavsaar aria gej onooh zaluugiin usiig zasaj bui uschingiin derged irchihev.Misheel zaluugiin hoino irj zogsood tolind zaluug oilgon yag oodoos ni harlaa.Otgon har homsogtei, davhraatai alag nudtei , saihan zaluu yum gej Misheel oortoo helen , zaluugiin anhaarliig tatah sanaatai demii l ineemseglen zogsov. Tolinii tusgald ardaa irj zogsson huuhniig olj harsan zaluu Misheelruu ch bas harj, terhen mochid tednii harts tulgarchihav.Misheel eregtei huntei yag ingej harts tulgarch baigaaguigeedee ch uu, yagaad ch yum sandran hartsaa buruullaa.Getel zaluu gev genethen tsaraigaa huvirgan, yamar neg yum sanah gej oroldoj bui hun shig homsogoo zangidan Misheeliin ood tasraltgui harna. Zaluugiin iin tas golrohiig harsan Misheel zaluug oort ni taltai baina gej oilgood,mushilzan ineemseglej zoolhon alhsaar aajmaar holdon yavahdaa tolgoigoo hagas erguulen zaluuruu seetegnen harav. Zaluu holdon yavah Misheeliin araas:
-Uuchlaarai! Bi anduuraagui bol ooroo Misheel monuu? geh ni ter. Misheel zaluug genet ooriih ni neriig helehed gaihan tsochij zaluuruu ergen haraad:
-Tiim baina, chi hen bilee? Geed ergen alhaj zaluuruu oirtvol zaluu ch oodoos ni bosoj:
-Tanihgui baina uu? Bi ch chamaig aria l gej tanilaa shuu! Geed ineemseglev.
Dahiad l nogoo ineemseglel…gevch Misheeliin sanaand orj ireh yum alga…
-Tun bagiin chin l tanil baina daa, ooroo sanah uguig medehgui baina, Erhes gevel sanahnuu?
Misheeliin nudend olon jiliin omnoh dur zurag buuj irlee. Tseverhen hoorhon tsaraitai mortloo, ooroosoo tom nudnii shil zuuj, tom tsunh uursen daruuhan huu yavdag baisniig sanav.Bas neleed tom angid orchihood Misheeld hairiin ugtei zahia bichdeg baisan ter Erhes mon baiv. Nudnii shiltei Erhes baitugai, her bargiin aaviin huug tooj hardaggui baisan Misheel Erhesiig sanaj baigaa ni ih yum.Misheel Erhesiig taniad:
-Erhes mon gejuu? Itgemeergui yumaa , ingej taaraldah gej dee? Chi taniagui bol ch bi ch tanihgui l baih bailaa… gej Misheel daruuhan ineemseglen ichenguirch:
-Za tegeed yamar ajil torol hiij, yaj amidarch baina daa? geed hoorhon nudee tormolzuulan zaluuruu ulam dohon zogsloo.
-Ene barilgiin 3n davhart neg huviin konpanid ajillaad l….
-Manai deer uu? Ugui ee tegeed yahaaraa neg ch taaraldaj baigaagui yum boloo? gej Misheel ailguiten ineej ugiig ni tasalval:
-Manaih gej chi end ajilladag hereg uu?
-Ene minii salon shuu dee, gadnah neriig ni anzaaraagui yumuu?
-Anzaarsan bol ooriig chin aria hurdan tanih baisan bolovuu? geed zaluu daruuhan ineemseglelee. Misheel zaluuruu anhaaraltai shirtene.Ter l ineemseglel , ter l harts terhen mochid Misheeliig hovsdood avchihavuu gesen shig huchtei setgeliig ni tatlaa. Zaluu yarch baisan uchir usee yanzluulj duuschihaad Misheeld neriin huudasaa uldeen daraa tuhtai uulzatsgaay gej heleed garch odov. Avch uldsen neriin huudsan deer todoor Tormonhiin Erhes, guitsetgeh zahiral gej bichjee.

Ter odriihoo oroi ni Misheel naiz Tergeliihee hamtaar tomhon restorand zohiogdoj bui negen huleen avaltand oroltsov. Tergeliin helsneer tend baigaa humuus bugd alt atgasan businessmen-uud tul zaaval negiig ni uurgalah yostoi yum gene. Harin Misheeld odriin bolson yavdal bain bain bodogdood amar zaya uzuulsengui. Huleen avaltand uneheer l heregtei olon humuus tsuglarchee.Tergel ch bayrlasandaa yah uchraa olohgui zaluuchuudiin dund ergelden guine.
Harin Misheeld ter buhen ogthon ch sonin bish baisand gantsaar bulangiin sandal deer ochij suugaad tsunhneesee onooh neriin huudsaa gargan udaan shirtej suuv. Erhesiin baga uyeiinh ni tsaraig sanah gej oroldon, baga baihdaa Erheseer bainga togloom tohuu hiideg baisnaa sanan uye uyehen ooriin medelgui ineed aldan suulaa. Iinhuu suuj baital Misheeliin urd hen negen irj zogsohod ni harval unjsan guzeetei, maligar nuurtei 50 dohoj yavaa bolovuu gemeer zaluu:
-Ooriig chin Misheel gej naiz chin nadad taniltsuullaa? geed onigor nude malitalzuulan mar mar ineed aldan Misheeliin hajuud suugaad:
- Ah ni ch iim saihan huuhnees bol gar tatahgui shuu, gej hunii durgui hurmeer changaar ineehdee baavgainh shig tom garaa Misheeliin guyan deer huchtei tavihad ni Misheel zochsondoo baga zereg holdoj suulaa.Hogshin zaluu ch gandan buursangui Misheelruu dahin dohoj:
-Endees garaad ahtaigaa neg gazar orj yum uungaa huuch hoorch bolno biz dee? geed Misheeliin guyiig huchtei bazlahad ni Misheel uneheer tevchsengui gariig ni tulheed tanhimaas guin garlaa. Misheel ooriigoo yagaad yu bolood baigaagaa ooroo ch oilgohoo bolijee. Zugaa tsengeliin amidralaa duusgah tsag bolson bololtoi.Iin Misheeliig yahaa medehgui hongild zogsoh uyed tanhimiin haalgaar Tergel uurtaihan garch irj baigaa haragdav. Tergel huchtei tom tom alhalsaar Misheeliin derged ireed:
-Chi saynii hun hen gedgiig medej baina uu? Yoponchuudtai altnii uildver barih tosliig udirdaj baigaa gol hun ni shuu dee. Mongiig gariin salaagaaraa tsatsaj baidag hun, oilgoj baina uu? Hun chamd hamgiin ashigtaig ni ogch baihad orhiod garaad irchihdeg...yostoi yamar ih uur hurch bainaa…geed Tergel tom nudee shilbelzuulen Misheelruu muuhai harna. Misheeld heleh ug oldsongui tul demii l chimeegui zogsono.
-Misheel guai! Ta yachihsiin be, yamar tarhi ni buruu hodolchihsiin? Za aliv butsaad oroy, bi l ochij uuchlal guihaas, yarshigtai gedgiine, dandaa namaig evgui baidald oruulna geech…geed Tergel Misheeliin garnaas ni uurtai zulgaan yavah gehed ni Misheel garaa tataad:
-Naiz ni orohgui ee, bi harilaa….gej heleed Misheel ogtsom ergen oortoo itgelteigeer hurdan alhallaa. Tergel Misheeliin gargasan zand ni itgej yadan gaihsandaa heleh ugee olohgui demii l harsaar hotsrov. Misheel amidraldaa ingej setgel hangaluun alhaagui ih udjee. Gadaa boroo shivreed chiigtei horsnii uner anhilan saihan bailaa. Misheel urtaar amisgaa avan gargahdaa az jargaltaigaar ineemseglen margaashnaas ehlen ooriin amidralaa tsoo shineer oorchlohoor shiidlee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 1:06 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Ogloonii nar tsonhoor hurtsaar tusaj Misheeliin untlagiin oroog ter chigt ni gereltuullee. End tendgui arhi undaanii shil, huvtsas hunar hoglorch baidag ger ni tsemtsiisen tseverhen bolson baihiig harval Misheel urd odoroo zugeer ongoroogoogui bololtoi.Tsagiin zuu 10.00 iig zaahad jijig seruulegtei tsag jingenen Misheeliig gun noirnoos ni sereelee. Misheel ch noiroo haramlaj udaan hevtsengui shalmaghan bosoj usand orood buten 2 tsagiin tursh tolinii omno ergelden nuur am us gezegee baidgaar ni yanzalj avaad ajilruugaa uram zorigtoi garch yavav.
Salonii haalgaar unertei us hanhluulsan degjin busguig orj irehed ter haviin uilchluulegchid, gaduur yavj baigaa humuus ter ch baitugai ajilchid ni hurtel zogtusan hartsgaaj dor burnee saihan ch huuhen yum daa, hemeen duu aldan halaglatsgaana. Amidraliih ni neg ch odor gesen bayr jargal, utga uchirtai baigaad uramshsan Misheel nuur duuren ineemseglen alhsaar ooriin ajliin orooruugee orj irlee.
Shireeniihee ard udaan ch suuj tessengui, tsunhendeh neriin huudsaa shuuren avch salonii ariin haalganii dergedeh liftnii zug uhashiilee. Liftnii haalga 3n davhart ongoij, Misheel huuhen nariihan osgiitei gutlan deeree namilzan alhsaar zahiral T.Erhes gesen haalganii omno tulj irlee.
Yag ene haalganii omno ireh hurtlee Misheel oortoo buren itgeltei uram zorigtoi baisansan. Misheel haalgiig togshih zurh hurehgui neleed udaan zogsov. Za baiz, orood yu geh bilee, shuud ingeed genet orchihoor evgui ch yumuu, yadgiin bilee….butsdag ch yumuu…olon asuult tolgoid ni ergelden yahaa medehgui demii l haalganii gadaa zogssoor l baiv.
Za yarshigaa, ineedtei yum, hezee bi zaluuchuudiin omno ingej hol aldaj bailaa, ooroo irehiig ni huleey, eroosoo butsay gej shiideed Misheel liftnii zug butsaad alhav.Baiz, hervee irehgui bol yanaa! Namaig oorluugee ireesei gesendee neriin huudsaa uldeesen baih, aygui bol yag odoo namaig huleegeed suuj baigaa ch yum biluu? Orson ni deer! gej Misheel ooroo ooriinhoo helsen ugendee bayrlan hoorch haalganii derged butsaad tulj ochloo.
Boliy! boliy! chadahguinee, butsay! Misheel dahiad l sanaagaa oorchlon ergen haraad yavah getel hongiliin tsaahan tald hen negen changaar ineehed ni harval Erhes baih ni ter. Misheel ooriinhoo bolchimgui baidliig Erhest haruulsandaa yah uchraa olohgui yostoi l nogoo “bantana” gedeg ni bolchihov. Erhes gadnaas dongoj orj irj baihdaa haalganiih ni omno ergeldeh Misheeliig olj haraad jaal ajiglan zogsson ni ter ajee.Erhesiig haraad Misheel sandarch baisan deeree ulam tevden bas deerees ni ooriinhoo oortoo itgeltei nambalag torhiig bish sandarch dogdolson ineedtei baidaliig haruulchihsandaa buur ch ichin amnaas ni ug ch garahaa baij tag chimeegui zogsono.Erhes ineemsegleseer Misheeliin derged ireed:
-Za yasan tegeed oroh uguigee shiidsen uu? Esvel bi end zogsood jaahan huleeh uu? gej yojtoi heleed Misheel ood harlaa. Tuunii harts Misheeliin zurhiig toonoh shig l sanagdav. Amidraldaa hezee ch iim medremj mederch baigaagui Misheeld ene buhen gaihaltai shine bas mash aytaihan sanagdaj baisniig nuuh yun.Erhesiin helsen yoj ugend ineed ni hursen Misheel ooriigoo avrah tsoriin gants naidvar bol setgel tatmaar ineemsegleh yum gedgiig oilgood Erhesruu haran ineed aldsanaar tednii huvid haalgan deerh yavdal ineed hoor bolj ongorloo.
Erhes er hunii bolovson yosoor Misheeliig udiin hoolond urin ted zoogiin gazar udtal yum yarin hogjildoj suuv. Bagiin yavdal, oorsdiin aj amidral, naiz nohod geed olon zuiliin talaar yariltsana.
Yariltsah zuuraa Misheel Erhesiin uil hodolgoon buriig, helsen ug bolgoniig ni anhaaraltai ajij baigaagaa ooriin erhgui anzaarav.Yagaad ch yum Erhes Misheeld uneheer taalagdjee. Erhes uneheer Misheeliin anhaarliig tataj chadahaar saihan zaluu bolson bololtoi. Tsarailag, bolovsrol medlegtei, ooriin gesen ajil toroltei, hogjiltei zan aash, bas Misheeliig busad zaluuchuudiin adil zavhai huuhen gesen utgaar bish, jinhene Misheel gedeg utgaar ni hundelj haritsaj baigaa baidal zereg ni Misheeld uneheer taalagdaj bailaa.Misheel Erhesiin bagiin torhiig martsan bolood ch teruu Erhesiig shal oor nudeer shal oor huneer harj bailaa, iim l huniig ene olon jiliin turshid huleej yavsan met sanagdaj baiv. Erhes yarian dundaa bagadaa Misheeld ogch baisan zahianiihaa tuhai ogthon ch durdsanguid Misheel gaihaj bailaa. Magadgui martsan bailgui, esvel durdahiig husehgui baina uu. Ingehed bi l ene zaluug sonirhood baigaa bolohoos ene zaluu er ni namaig yu gej bodoj baigaan bol? gej Misheel ooroo ooroosoo asuun medeh yumsan gehees baij suuj baiv. Gevch yaj medeh esehee sain medehgui baisaar yavah tsag bolon tednii uulzalt ondorlochihov.

Ter odoroos hoish Misheeliin bodol sanaand Erhes gej hun tomoos tom bair suuri ezeldeg bolloo. Misheel zav l garval 3n davharluu guin, Erhestei eldviig huuchlan ineej hooron , ihevchlen hamtdaa bainga hool iddeg boltsgoov. Erhesiig odor bolgon harj baihiin tuld odor bur dagan eldev amttan hool idseer Misheel baga zereg jin nemj ehelsen ch ene tuund hamaagui sanagdana. Oroi ni zuragt uzengee guiltiin mashin deeree sunaj uhtlee guisneer odriin hooloo shingeechiheed baih bolov. Misheel oorluu ni huvaaritai shahuu irtsgeedeg onooh bayn hogshchuudees bugdengees ni holboogoo tasalj, utasniihaa dugaariig solij sanaa ni amarlaa.Tuunii amidrald odoo tednees hamaagui chuhal zuil, amidraliin utga uchir garch irsen bolohoor Misheel az jargaltai baiv.
Misheel ajildaa urd urdniihaasaa ert irdeg bolj, Erhestei taniltssan odoroosoo hoish neg ch huvtsas davharduulahgui omson , unetei surchig, chamin gesen buhnee heregledeg bolloo. Medeej urd ni ch hen ch harsan hunii anhaaral tatahaar oortoo anhaaral tavidag baisan ch ene udaad tuuneesee bur ch iluu gej helehed bolno.Misheel Erhesiig harahguigeer neg ch odriig ongorooj chadahgui bolson bailaa. Hoorhon zahiral ni 3n davhariin tsarailag zaluu zahiraltai zugeergui baihiig anzaarsan ajilchid ni ch olzuurhan, gants bie zahiralaa aria gej nohortei boloh ni hemeen bilegsheej dor burnee tedend amjilt husne.
Harin sanaand oromgui saihan uil yavdal bolson ni neg oroi Misheel salonoo haachihaad garahaar zavdaj baital Erhes gadaa ni mashintaigaa zogson huleej baih ni ter. Tsugtaa odriin hool iddegees tsaashgui tednii huvid, Erhesiin ene uildel ni sonin uil yavdald tootsogdoh bilee. Misheel dotroo hyazgaargui iheer bayrlaj baisan ch gadnaa gaihsan dur esgen alhsaar mashinii derged dohoj irvel Erhes mashinaasaa buun toirj alhsaar Misheeliin derged iren gariig ni zoolon atgaad yu ch helelgui oorluugee ogtsom tatan teverch avlaa. Tiimee, Erhes Misheeliig hamag chadlaaraa huchtei teverch, goolig urt huzuun deer ni zoolhon unslee.
Ene l mochid Misheeliin bier yu ni ul medegdeh yamar negen yum guih shig bolj, zurh ni heterhii huchtei tsohilsondoo amisgaa ni davchdaj, er hund anh udaagaa iin chin setgeleesee tevruulj uzej baigaagaa uhaarlaa. Uneheer anh udaagaa er hun ooriig ni iin hamag zurh setgeleesee, hundetgen teverch baigaag Misheel say l medeed 2 nudnees ni ooriin erhgui nulims duslav. Ter l nulimsan dund ongorson amidraliih ni hamag buzar, utga uchirgui buh zuil ni shingen bienees ni uurd tasran odson met sanagdaj bailaa. Odoo ter zovhon ene l zaluud hairtai bolj, uldsen amidralaa zovhon ene zaluugiin toloo ongoruulehiig l husej baigaagaa hamgiin iheer mederch baiv. Nulimsand norson Misheeliin nudiig Erhes zoolon unsehed Misheeliin husel tachaal orgilj, hezee ch heniig ch husej baigaaguigeeree Erhesiig hussendee 2 garaaraa tuunii huzuugeer ni tevreed zoolhon uruul deer ni shunaltaigaar unslee. 2 garaaraa zaluugiin beiig zoolhon ilen hamag bieree tuuniigee medrehiig hyazgaarguigeer husej ulam shunaltaigaar ozon unsene. Yamar ch her hunii tesgeliig aldagduulah Misheeliin tachaangui baidliig harsan Erhes baij yadan hamag hucheree Misheeliig tevren avch, uhaangui shunaltaigaar erguulen unsej hezee yazaagui hen negen tedniig zogsooh gej baigaa met bie bieruugee uhaangui dairna………


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 1:13 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Ogloonii nar Misheeliin oroog dahin tseliitel gereltuullee. Ene ogloog Misheel tsonhnii davtsan deeree ugtsangui, bas gantsaaraa ch ugtsangui. Harin ter negen erhem huntei, tuuniihee tseejiig derlesen chigtee serlee.
Misheel Erhesiin untaj baigaag udaan ajiglan suuv. Shoniin tursh Misheel ooriin yu chaddagiig yostoi l uzuuleh shig bolsondoo oorooroo baharhan, bas Erhes oort ni henii ch ogch baigaagui ter hamgiin saihan taashaaliig medruulj chadsand ni ooriin erhgui bayr torj, tuuniig ulam hairlah ch shig bolov. Misheel Erhesiin noirondoo uye uyehen ineemsegleh toolond ni dagan ineemseglej tuunees 1 alham ch holdmoorgui sanagdana.
Tegj baital ch udalgui Erhes ch serj ted ter odorjingoo bosolgui orondoo erhelj onjloo. 2 doh odor ni ch mon adil, 3 dah odor ni Erhes Misheeliig ooriin zuslangiin baishindaa daguulj ochin, ted odorjin oi modoor zugaalan, harin oroi ni hamtdaa hool hiin idej, tuudeg gal tulen eldviig yariltsaad, harin shono ni 2 biendee hyazgaargui az jargal edluulseer dahin 3n odor ongorloo.
Zuslangaas butsahiin omnoh oroi ni Erhes tuudeg galiin derged Misheeliig teverch suuhdaa chihend ni: “Bi chamd baga baihdaa sain baidag baisniig chi meddeg baisan uu?” geh ni ter. Ene l ugiig Erhesees sonsohiig baij yadan huleej baisan Misheel ineemseglen:
-Chi ooroo heleegui ch zahia chin helj baisaniig sanaj baina!
-Ter uyed “Misheel chamaig hezee ch toohgui ee” gej helj baisan hovguudiin omnuur chamaig daguulaad neg yavah yumsan… gej Erhes ineevhiileed tsaash duugaa huraan chimeegui baisnaa
-“Za za ter ch gol ni bish l dee, bas neg zuil gevel,anh bi tanai salond orj usee zasuulahdaa gadnah neriig ni ogt anzaaraagui gj bsniig sanaj baina uu, manai kompani tanai deer nuuj irdeg odor “Misheel salon” gesen ner minii nudend shuud l tussan, tegeed aria chinii salon bish biz dee gej bodohdoo bi hed honogiin daraa salonruu chin orson yum, goridlogo maani ch talaar ongoroogui shuu”geh ni ter. Ene ugiig sonsood Misheel itgej yadan setgel ni hodolsondoo uilah shahav.
Anh udaa unen setgeleesee hairlaj baigaa zaluu ni oort ni ch gesen unen setgeleesee handaj baigaad itgej yadsandaa burhand tumentei talarhah ch baga met.Ter shonoo ted galiin derged bie setgeliin jargalaa edelj onjson bogood, margaash ogloo ni hotiin hodolgoont amidraldaa ergen irsgeesen bilee.

Misheeliin az jargalt odruud urgeljilseer. Misheel udaan uulzaagui eej deeree Erhesiig daguulan ochij taniltsuullaa. Tuya avgai ohinoo urd ni hezee ch iim ih az jargaltai baihiig harj baigaagui bogood Erhesiin uhaalag yaria, biee avch yavaa baidal ni tuund mash ih taalagdsan uchir ohiniihoo omnoos hyazgaargui bayrtai baiv.

Erhes Misheeliig yag l jaahan ohin shig hairlan erhluulj, harin Misheel er hun emegtei hunees yug husej boldog buhniig ogdog baisan gehed bolno. Tedniig hen ch harsan ataarhmaar saihan hos haragdana.

Harin neg odor. Misheeliin ajliin oroond Erhes orj ireed koffee uun yum yarin suuj baital gadnaas udaan uulzaagui Tergel orj ireh ni ter. Uurlaj bachimdsan Tergel changa duugaar:
-Huuhen guai her udaan utas mutsaa solin , ajil torol deereesee ch oldohgui zugtaaj guih geev? geseer Misheeliin derged ireed:
-Chamaig chin bur oloh gej haij boloh buh l gazaraar yavlaa…yagaad utsaa soliod nadaas zugtaagaad baigaa yum? gej Tergel duugaa ondorsgohod ni Erhesees sanaa zovson Misheel Tergeliig daguulan oroonoos garav.
Erhesiig ooriih ni tuhai olj medvel yavch sainaar huleej avahgui gedgiig sain medej baigaa uchir Tergeliig am aldchih vii gej aisandaa avch garsan hereg. Yag tegj baital Erhes ch ooroo oroonoos garan “ Ta 2 oroondoo orj yariltsdaa, bi huralruugaa yavlaa” gej Erhes eyldegeer helen yavj odov.
Misheel Tergeld yaj ch tailbarlaad Tergel Misheeliin shine amidraliig huleen zovshoorohiig hussengui.Arga ch ugui l dee, Tergeliin huvid amia zogooh gants arga ni l bayn zaluuchuudtai yavaldah yavdal bilee. Tergeld Misheel shig huvidaa hiih zuilgui, hiie gesen ch tolgoi ni hurehgui uchir gants hamtragchaa aldaj baigaadaa tuiliin iheer uur ni hurch bailaa. Tergel Misheel 2 tsugtaa baihad sultan haan-iig ch sohruulj chadna gej ch hurtel yaridag baij.Ene buhen odoo etses bolj baigaa gedegtei Tergel evlerehiig ogthon ch husehgui baigaagaa heleed haalga savan garch odloo.Misheel oortoo baidag gants naizaa gomdooj uurluulsandaa hedii haramsaj baisan ch ooriin hiij baigaa zuilee zov gedegt itgej baisan uchir Tergeliig ooriig ni uzen yadsan ch hamaagui dahij ter amidralruugaa butsaj ochihgui gedgee oortoo amlav.

Ter odoriin oroi ni Erhes Misheelees odoriin huuhen yun huuhen yagaad tiim uurtai baisniig asuuhad ni “ Huuchnii tanil,” gedeg ugeer amiig ni haaj ongorloo. Byatshan zurh ni aisandaa aygandaa bagtaj yadan huchtei tsohilj baisan ch Erhest medegdehguin tuld hudlaa ineemsegleleer ooriigoo daldalj bailaa.
Ter yavdal ch udalgui martagdaj, ted zav l garval tsugtaa baihiig erhemd boddog boltsgoojee. Misheel Erhesiig odor ireh burt ulam hairlaj bailaa. Erhesiin huvid ch Misheel chuhal hun bolj huvirav. Misheelees oor hen ch Erhesiig odor bur ineelgej, hamag anhaarliig ni tataj baigaagui met.. Misheeltei tsag hugatsaag ongorooh yu yunaas ch iluu sonirholtoi, bas az jargaltai sanagdah boljee. Ted uneheer az jargaltai baisan yum.
Gehdee ter buhend hyazgaar baisan yum gedgiig hen taah bilee.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 1:35 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Misheel Erhestei barag 7 honog uulzsangui. Zalgah bolgond zavgui baina, esvel utas ni salgaatai. Ajliihaa oroond ihenhedee baihgui. Misheel uneheer gaihlaa barj baiv. Udtal shanalan bodsonii etsest uneheer l zavgui baigaa biz dee gej ooriigoo taivshruulan huleeseer l baiv.
Harin ter negen odor Misheel ajil deeree erthen irlee.Ajil deer ni hiih ajil ustei tolgoinoos ih ovolzoj baisan ch Misheel bas l baij suuj chadsangui.Tegeed udaan ch suusangui hairtai zaluutaigaa uulzahaar, Erhesiin oroonii zug alhlaa. Saloniihaa hoid haalgaar garahiin tolgoi deer neg ajilchniih ni “ Misheel zahiralaa! Huleegeerei! geh duugaar Misheel saataj, uurtaihan ergej haraad:
-Bas yachihsan be?
-Erhes zahiral, gadaa baina shdee… gej shilen haalganii naana zogsoh tseverlegch helev. Misheel gaihan hurdan alhalsaar haalganii derged irj gadaa zogsoh Erhesiig olj harav.
Erhes gantsaaraa bish bailaa. Erhes negen huuhentei dotnohon yum yariltsaj baigaa haragdah bogood, huuhen haaya haayahan Erhesiin garand zoolhnoor huren, ineemseglej ih l az jargaltai haragdaj baiv. Misheel 2 nudendee ch itgesengui. Tag chimeegui alga bolchihson chin huuhen erguuleed yavj baisan bhnee, ene huuhen uneheer Erhesiin anhaarliig tathaar yum gejuu? gej Misheel demii l ooroo ooroosoo shalgaan zogsono..
Busguig Misheeltei haritsuulahiin ch argagui ajee. Eldev himi, sensdelt hiigeegui shuluun usee humij booson, nuurendee hunii urmand tos ch turheegui yumuu gemeer, bas turanhai bolovch dasgal hiideggui sul bietei , huuhed gargaa l bol gahai shig targalahaar yum gej Misheel ooriin dugneltee hiin, sanaa ni amraad shilbelzen alhsaar orooruugee orloo.
Tiimee, ter huuheniig uneheer Misheeltei yaj ch haritsuulj bolhov. Budag shunh heregledeggui, arhi tamhi amidraldaa hereglej ch uzeegui, seheeten ailiin nom juramtai ter busgui bol Erhesiin naiz busgui ni baisniig Misheel medsengui.

Suvdaagiin aav eej ni Erhesiin aav eejtei ui zaigui dotnii naizuud bogood 2 huuhdee baga baihaas ni l suulgana niiluulne gej yaritsgaaj irjee. Oson tomroh yavtsdaa hedii Suvdaa Erhesees heden nasaar duu ch Erhest ooriin erhgui setgel aldarch aav eejiigee Erhestei suulgaad ogooch gej bainga guih boljee. Gevch Erhes Suvdaag gesen setgel ogt baihgui baisan bolohoor Suvdaa bolon aav eejiinhee yatgalagnaas zugtaaj gadaadruu olon jileer ch yavj uzjee.Getel baidal ulam ch dordoj aav eej nar ni 2 huuhdiihee hurimiin hugatsaag ch tovlochihson suuj baih ni ter. Erhes olon ch udaa Suvdaad tailbarlaj, olon ch udaa eej aavaasaa guij uzsen ch nemer bolsongui. Ajild tustai, engiin daruu, medleg bolovsroltoi Suvdaa shig huuhen Erhesiin zayanii hani monoosoo mon gej aav eej ni uzne.Ingej yavsaar baital Erhes Suvdaa 2iin nas ni ch gerlej, huuhed gargan, amidral zohioh nasnaas oroitoj baigaa tul yah arga baihgui Erhes Suvdaatai uyerhej uzeheer shiidsen ni ter baijee.
Ingeed Erhes ch Suvdaagaas alban yosoor naiz busguigee bolooch gej guisnii margaash Suvdaa tomiloltoor mergejil deeshluuleh surgaltand yavah bolson baisan ba Suvdaag ergej ireh ter uyed ted buhniig dahin neg ehleh gej uzeheer shiidsen baisan baina. Suvdaa ch yavj, Erhesiin ajil id ovolzon kompaniihaa bairiig solij shine barilgad nuuj irdeg odoroo Erhes barilgiin neg davhart bairlah ter negen salonii neriig anzaaran harjee.

Erhesiig tsaanaa oor huuhentei baisand ni Misheeliin uur tevchihuya berh hurch bailaa. Erhest buruu ch baihgui l dee, Erhes shig zaluu naiz busguigui yavna gej yu baihav, medeej baih l yostoi asuudal gej Misheel ooriigoo taivshruulan suuh hedii ch Erhesiig haramlah setgel ovolzon taivan suuj bolsongui.
Ooriinhoo urdnii yavdalaa martchihaad Erhesiig naiz busguiteid ni uurlan suuh utgagui, ter baitugai yag naiz busgui ni mon uguig ch medehgui baij uurlaj suuh demii gej ooriigoo taivhsruulaad yu ch bolson bai gesen Erhesiig olj uulzan yu bolood baigaag medeheer shiidev. Sayhan gadaa baisan Erhes gadaanaa ch ajliihaa oroond ch alga baiv. Gar utas ni ch salgaatai… Yah uchraa olohoo bolison Misheeliin sanaa ni zovj ehellee.
Oroi ch bolj, ajil taraad Misheel yu ch bolson gesen Erhestei bainga ordog baisan pub ruu orj uzmeer sanagdaad bolsongui. Tiimee, yag l bodsonii daguu shireen deer shiltei whisky taviad gantsaaraa uun suuj baigaa Erhesiig olj harlaa. Misheel gaihan bas uur ni hurch Erhesiin derged yavj ochood:
-Hun chamaig yachihsan yum bol geed, haa saigui haij , zovj yavahad chi end arhi uugaad l suuj baisan baih shiv dee? geed Erhesiin moron deer tsohiloo.Erhes anildsan nudeeree aajuuhan deeshee haraad:
-Hn,aldart Misheel guai, "hoorhon Misheel" gedgeeree aldartai ohin baisaan.....odoo ch heveeree...hoorhon huuhnuud ayultai gej naizuud maani bainga heldeg baisaaan....geed changaar ineed aldaad,- yasan ,nadtai endees garch oor gazar ochmoor baina uu? gej heleed yojtoi ineevhiilev. Misheel sogtuurhan helsen Erhesiin ugiig yamar uchirtaig ni uhaj oilgosongui, demii l:
-Yaviya, 2uulaa gertee hariy! gevel Erhes ug duugui boson, tushih gesen Misheeliig tulhen ooroo urd garan alhav. Misheel yu bolood baigaag ni oilgohgui heveer baisan ch Erhesiin omnoos yu ch duugarch chadsangui demii l dagan garlaa. Erhes gadaa garaad hoinoo baigaa Misheeliig martchihav uu geltei ug duugarahgui gantsaar urd alhsaar baiv. Misheeliin zurh hechneen ih shanalj baisniig Erhes medsengui medehiig ch husehgui baisan ni ilt bailaa. Udtal alhsanii daraa Erhes ergen harj ardaa chimeegui dagan yavah Misheeliin garnaas ni hotlon:
-2uulaa iishee orj honoy! geed zamiin dergedeh hyamdhan buudalruu daguulav. Misheel Erhesiig yagaad baigaag ni uneheer uchriig ni olohgui baisan ch, urdaas ni ug soron , orhiod yavah zurh baisangui. Erhes hamgiin sain gesen orooruu Misheeliin hamt orloo. Misheel uneheer argaa barj:
-Iim gazar honood yu hiih ve? Ger orongui humuus bish… geed Misheel haalganii zug hodolvol Erhes gariig ni aimshigtai huchteigeer ugzran tataad tuuniig or luu huchtei tulhev.
Erhesiin iim hargis uurtai baihiig ni hezee ch harj baigaagui Misheel aij balmagdsandaa yu ch helj chadsangui. Erhes baga zereg sogtson arhindaa tiim baidal gargasan baih gej Misheel naidaad Erhesiig taivshruulah gej huzuugeer ni teverlee. Erhes ch yum helsengui, Misheeliig aajuuhan oron deer darj hevteed zoolhon unsev. Hairtai zaluugiinhaa haluun tevriig sanasan Misheel uurlaj tsaargalsangui. Erhes hedii neg l bish , tsaanaa yamar negen yumand mash iheer shanalj baigaa met baisan ch Misheel ter buhniig ni asuuj, olon yum shalgaahiig hussengui. Zugeer l hairtai hunteigee tiin hamt baih ni l tuund hangalttai baisan tul Erhesiin husseneer ted ter buudald untatsgaalaa. Uur tsaih dohohod Erhes chimeegui ornoosoo boson huvtsaslaj baigaa haragdav. Misheel gaihan ondiij:
-Erhesee, haachih gej baigaa yum be? Erhes yum duugarsangui
-Erhesee, bi chamaas asuuj bn sh dee, haachih geed baigaan? Erhes bas l yum duugarahgui heveer…ted udaan chimeegui suutsgaav. Udalgui Erhes gutal gaduur huvtsasaa omson bosood ovroosoo turuuvchee gargaj sagsaisan dollar gargaj iren orluu shideed:
-Ali ert ingeh yostoi baisniig medeeguidee hultsel ochiy! gej heleed ergej ch haralgui garan yavlaa.
Misheeliin nudnees gashuun nulims ar araasaa tsuvran garch baiv.Iim yavdal boloh geed baigaag gadarlaj baisan ni yosoor boljee.
Tiimee, Misheeliin ter nuuts hezee negen tsagt zadrah l baij. Zadrah zadrahdaa bur hairtai zaluugiih ni chihend ochij zadarchee. Emegtei huniig burhan shig hundeldeg hairtai zaluu ni ooriih ni omnoh amidraliig medvel Misheeliig uurd orhin yavahiig sain medej baisan uchir Erhesiin gargasan uildeld ogthon ch gaihaj gomdsongui.
Misheel haalgaar garch yavsan Erhesiin araas harsan chigtee ooriin azgui zayandaa gomdon tsurhiran uilj bailaa. Misheeliin hechneen iheer shanalj, hechneen iheer ongoruulsen amidralaa haraan zuhej baigaag Erhes daanch medehgui ni haramsaltai. Odoo buh yum negent ongorson gedgiig oilgoj medsen Misheeld ene amidral ni hamag utga uchiraa aldah shig bolloo. Misheel yu ch idej yu ch uusangui ter buudliin oroond hevtsen chigtee 2 odor bolov. Buudliin uilchlegch hargalzagch nar Misheeliig buudlaas shaardan gargasanaar uhaan medrelee aldsan yum shig Misheel gudamjaar budchin alhalna.
Gudamjaar zorj ongoroh humuus yutai az jargaltai, tedend amidraldaa haramsch, amidraldaa iinhuu itgel aldarch baisan uye baihgui met haragdana. Modnii doorh sandal deer huuchlan suuh emgen ovgon 2, hotloltson guih tsetserlegiin huuhduud, bie biedee hen ni chadaltaigaa uzuulen notsoldoh hogjiltei hovguud, dairchih met zorj ongoroh az jargalt hosuud tednii hen ni ch Misheeliin setgel dotroo mederch buig oilgoh ni bitgii hel anzaarch harahiig ch husehgui baigaa ni ilt. Iim zovlon shanalalt uyedee ochood setgelee neechih sain naizguigee Misheel genet oilgov. Buderch gelderch alhsaar aria gej geriihee gadaa irlee.
Tselger oron deeree elgee tevren uilan hevteh Misheeliig hen ch harsan zurh ovdon orovdmoor ajee.
Gertee baisan hatuuhan geh buh l darsaa Misheel uuj duusgajee. Zovlon shanalaldaa hooloigoor ni darsnaas oor zuil davahgui baisaar dahin hed honoson yum buu med. Gartaa utsaa atgasaar hen negniig yarihiig tasraltgui huleen hevteh Misheel, heden jiliin omnoh terhuu Misheel hediine bish boljee. Omog bardam , amidraldaa itgeltei busgui bus shanalj gutarsan orovdoltei negen bolj huvirsan aj.
“Uuchlaarai tanii zalgasan dugaar…..” geh toolond Misheel uramguihen utsaa taslana. Tegj hevtsen chigtee her udsan yum medehgui, neg medehed Misheeliin dotor haranhulj olsson hodood ni huchteigeer ovdon, sulidaj tuildsan uchir bairnaasaa ch hodolj chadsangui. Erhestei ongoruulsen buh dursamjtai zuilsee bodon baital nud ni aajmaar anigdan, hamag bodol gerelt dursamjuud ni haranhuilan haagdlaa…


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 3:10 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Udaan hugatsaanii gun noirnoosoo aria gej serj bui met Misheel nudee alguur neelee. Emnelgiin tsagaan oron deer Misheel hevtej baih bogood gart ni dusal zalgan holbojee. Uchriig olj yadan Misheel ergen toirnoo harval orniih ni derged eej ni garaa derlen untah ni uzegdlee. Sulidaj sooson hooloigoor :
-Eejee! gej Misheel aajuuhan hellee. Ohiniihoo duudahad oglo usren sersen Tuya avgai uhashiin Misheeliin gariig atgan:
-Ish, ohin mine dee, ashgui neg servuu , eejiigee ch mon zovooj hanahgui huuhed yumdaa, geed shanalj guniharsan nudneesee tom geechiin nulims dusluulav.
-Bi yasan be? gej Misheel dahin ayarhan duugarval:
-Odii nasnii huuhen bolchihood yaj ovilgoguitej baigaa chin enev dee ohin mine, buhel buten 7 honog helen deeree yu ch tavilgui gertee hevtsen hereguu? Tergel chamaig haij gert chin ochoogui bol eej ni gej erguu tolgoi ohinoo tend uhej baigaag ch medehgui ongoruuleh baij shuu dee, geed hooloi ni zangiran tsunhneesee tom tsagaan alchuur gargan nudee archina.
-Eejee, Erhes bid 2…
-Eej ni medseen, Tergel nadad Erhes ta 2iig salj baigaa gej helsen, horvoogiin zaluus mundsan bishdee ohin mine, neg zaluugiin toloo hairan amia ogohnuudee chi chin…
Misheel zogtusan gaihaj orhiv. Erhes bid 2iin hoorond bolson yavdaliig Tergel yaj medsen hereg ve? Erhesiin namaig orhij yavsaniig baitugai, bidnii hoorond bolson yavdaliig ogt medehgui hun shuu dee.
-Bi end her udaj baigaa yum?
-3 honosoon, bie chin sulidaad amia tavih shahlaa shuu dee chi…eej ni sandrahdaa Erhes deer ochij ch uzlee…
Eejiinhee yariand tsochij gaihsan Misheel yariag ni duustal ni sonsohoor eejruugee tolgoigoo huchtei erguulen anhaaran sonsov.
…Hunii huug yaj baigaad tegtel ni gomdoochihdog yum dee, minii ohin, misheeliin yavdal nadad hamaagui geed ehendee namaig ch halgaasangui, harin tegtel ochigdor yasan yum, ene shireen deer baigaa tsetsegiig avch irj tavichihaad neg ih udsangui garaad yavchihsan…zaluu humuus bie bienee ul oigoltsoh yavdal…..Tuya avgain uursan yarih yaria Misheeliin chihend budgeren zamharch gagtshuu Erhesiin ireed yavsan gedeg ter l oguulber chihend ni hadagdan, nudnii bulangaar ursan garah nulimstai ul yalig ineemsegleliig hosluulah ni ter…amidral tiim l baidag hoino ohin mine odoo hoishdoh amidralaa bod…gej Tuya avgai yarigaa duusgalaa.
Misheel ch emnelegt dahin hed honog hevten emchluulj, hool und aajmaar iden tenherch avaad garlaa. Setgel sanaagaa zasahaar dahin hed honog eejiindee amarch, buur ch deerdeed, dahin ooriin huuchin baidaldaa ergen orj ehellee.
Amidralaa dahin shineer ehleheer shiidsen Misheel maani biee tenhruulj avaad ajildaa ergen orloo. Saloniihaa haalgiig tatan ongoilgoh ter l uyed Erhestei ongoruulsen buh dursamj ni jiriin uzegdeh shig bolj setgeliig ni huchtei ovtgoh ni ter. Ajilchid ni zahiralaa udaan haraagui bj baigaad harsandaa bayrlan tal burees ni ineemseglen ugtana. Misheel saloniihoo ovoorch zuzaarsan ajlaa emhelj suusaar baital odriin tal ch ongorch setgel sanaa ni sataaran shanalah zuilgui saihan bailaa. Gesen hedii ch nud ni bainga saloniihaa ariin haalgaruu ongolzoj, hen negniig orood ireh yum shig haruuldana.
Misheel genet ajlaar uragshaa yavsan Tergel urd odor ni irchihsen baih yostoig sanan, bayrlasanaa heleheer utas shuuren avlaa.
-Bi yag tanaihruu orj yavna geseer Tergel sur tatuulan Misheeliin salond orj ireh ni ter.
-Yostoi neg ovchtei hog shuu, ter hend ch hereggui amitanii toloo yundaa tegtlee shanalaav, bur uheh ni l dee chi… gej am duuren bohio chad pad hiilgen sandal deer holoo achin suuv.
Misheel chimeegui Tergelruu udaan haran suuj baisnaa:
-Chi Erhes bid 2iin talaar yaj medsiin?
-Hnn, Erhes bid 2iin talaar yaj medsiin gene shuu, medelgui yadgiin, ter neg yumnaasaa bolj uhaan medrelee aldchih shahan gants naizaasaa ch dolj zugtaagaad baisan yum baij…tsaana chin gaduur amtai bolgon l chinii talaar yaritsgaaj baihad…
-Ugui ee, bi chamaas bid 2 iin salsaniig, Erhes namaig hayj yavsaniig yaj medsiin be gej baina! gej Misheel uurtai helen Tergel ood shiruun harlaa. Tergel Misheeliin iin uurlaj baigaag harj baigaagui bolohoor gaihsandaa demii l heleh uggui bohio amnaasaa garaaraa sungan tatan suuna.
-Tergelee, chi Erhestei uulzsan baih nee? gej heleed Misheeliin hooloi ni zangiran, nudeer ni nulims duureh ni ter.
-Bi heleegui bailaa ch, ter chin oor hen negnees medeh l baisan shd, chi bid 2iig yamar tanihgui hun baih bish…Bi chinii toloo l tegsniig chi ch oilgohgui l dee, chi aria jaahan ohin shig durlahaar l butsaad ariuhan amitan bolchihno gej bodoogui biz dee. Chi bid 2 chin deed zeregleliin biee unelegchid gedgee chi yaj martaj chadaj bainaa,baisaar ch irsen baih ch bolno, ene ner yaj ch husaj yaj ch nuusan arilahaasaa ongorson sh dee, bi chinii amidraliig harin ch butsaad hyalbar bolgoj baihad bayrlahiin orond…yostoi yarshig l baina geed Tergel tsunhee shuuren shirev tatan haalgaar garahdaa: “ Tegsen ch ter Erhes ch genuu, barhas ch genuu yum chin chamd bas tiim hairtai durtai l yum bol chamaig urd ni hun alj baisan ch gesen orhihgui l baih baisiin baigaa biz dee, odoo haana baina, ter neg manuuhai shig segsiisen huuhenteigee suuh gej baigaa gee biz dee! gej heleed haalga savlan garch odloo.
Misheel ooriin chihendee ch itgehed hestuu bailaa. Ene buhen uneheer tevchihiin argagui hetsuu sanagdaj bailaa. Zovj shanalsan Misheel demii l jaahan ohin shig iher tatan uilahaas oor zuil hiij chadahgui ajee. Misheel uneheer tevchij suuj chadsangui, Erhestei yadag ch baisan uulzaj hair setgelee avrahiin toloo yadaj uzeed aldah heregtei gej shiideed ariin haalga ruu uhashiilee.

Erhesiin oroonii gadaa Misheel tulj irlee. Bas l orj zurhlehgui zogssoor… her udaan ch zogsson yum buu med, Misheeliin hol osgiitei gutlan deeree udtal zogssonoos chilj ehellee. Erhesiin omno tumen nugeltei, tumen buruutai bolohooroo hairtai tuunruugee haraad yu gej helehee bodon zogssoor…Misheeliig iin zogsoj baital derged ni negen huuhen tulj ireed:
-Uuchlaarai, oort chin yu heregtei yum bol? gehed Misheel ongiin harval onooh gadaa Erhesiin hamt harsan daruuhan huuhen mon bailaa. Nooson tsamts daavuun omdtei, namhan zagvar muutai gutal omsson onooh huuhen Misheelruu gaihsan nudeer bultiin haran zogsono. Misheel baga zereg tulgamdsandaa:
-Aan, yu ch bishee, bi yavii daa geed hajuugaar ni zoroh getel:
-Erhesiin orooruu oroh gej baisan yum bishuu, oroondoo baihgui baina uu? geed eyldeghen ineemseglen Misheelruu harlaa. Huuhnii uyan naalirhai, eyldeg soyltoi baidal Misheeliin ataarhliig ooriin erhgui turuulj baiv. Erhesiigee haramlasan setgel ni ovolzoj busguid erguulen eyldeg zagnahaas durgui ni hurch:
-Medehgui ee, bi yavlaa uuchlaarai, gej helj duustal tednii omno ni zogsoj baisan haalga tomoor neegden Erhes garch ireh ni ter. Erhes Suvdaaruu ineemseglen haraad tolgoigoo erguulen tsaana ni zogsoh Misheeliig uzeed tsarai ni huviran demii l tongoin garaaraa hamraa imren zogsov. Misheel ooriig ni uzeed yu ch duugarahgui baigaa Erhest gomdsondoo ch uu, tednii omno evgui baidald orsondoo ch uu yum helelgui hongiliin uzuur deh shatruu guilee. Shatnii uzuurt ireed Misheel dooshoo buusangui , buland shigden nuugdaj, bulan ergeed baigaa lift huleen zogsoh Erhes , Suvd 2iin yariag chagnana.
-Hen baisan yum dee, ogt tanihgui hun l oroonii chin gadaa zogsoj baiv gej dee?
-Hen ch bish gesen biz dee…
- Za bolidoo, zagvar omsogch gemeer hoorhon huuhen baina lee shdee, chi neeree tanihgui gejuu?
-Tanihgui ee, hen ch bish… geseer ted liftruu orj yavlaa.
Misheeliin nudend nulims huran, hatsriig ni gal met toonon urslaa. Erhesiin huvid ter uneheer hen ch bish bolj huvirsan yum gejuu? Esvel anhnaasaa l hen ch bish baisan hereg uu? Naiz busguigee ezguichlehdee nadaar zugaagaa gargasan ni ter baijee? Ugui dee, Erhes tiim hun bish, nadaar zugaagaa gargaad l orhih tiim hun bish shuu dee, Misheel iinhuu bodsoor shataar dooshilloo
Delhii sonoj orvongooroo ergej baisan ch haihrahgui shinjtei Misheel goliison tsarai gargan alhsaar oroondoo orj ireed sandal deeree huchtei suuv. Oort ni unen setgeleesee sain baisan ter zaluu odoo tuuniig hen hunees iluu uzen yaddag boljee. Amidral gej uneheer l hatuu togloom aj.
Erhesiin Misheeld helj baisan ugs, uil hodlol, ter ineemseglel Misheeliin setgel sanaanaas salahgui zovoono.
Iimerhuu baidaltai dahin hed honog ongorloo.Setgel sanaagaa zasaj amidraldaa idevhitei handahiig yaj ch hussen sanasanaar neg l bolj ogdoggui. Odor bolgon shahuu Erhes deer ireh onooh daruuhan huuheng shilen haalganii naanaas Misheel anhaaraltai ajin zogsohdoo, hezee ch ooroosoo hed dahin sul doroi negend hezee ch ingetlee ataarhaj baigaaguigee mederch baiv.
Erhes Misheelruu yarij , irj uulzah ni bitgii hel hajuugaar ni zorohdoo halithan ch gesen harahgui ongoroh boljee. Misheeld ter buhen tevchihiin argagui hetsuu sanagdsaar…Yadag ch baisan Erhesiig iin uurd aldan yavuulj bolohgui gej ooroo oortoo hatuu heleed yamar neg yum hiiheer shiidev.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mar.31.07 4:38 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Ter neg odor Erhes deer irj yavaa Suvdiig Misheel saloniihaa haalganii naanaas uzeed zoriud tosoj taaraldahaar shalavhan ariin haalgaar garch 3n davhariin hongild huleen zogsov. Busgui ch shataar amisgaadangui garch ireed omnoo zogsoh tegshhen urt holtei, degjin huvtsaslasan Misheeliig olj harav. Suvd bolovson huuhnii yosoor ineemseglen:
-Sain baina uu? geed hajuugaar ni zoroh gehed ni Misheel garaas ni tataj:
-Bi chamaig hen gedgiig chin medehgui ee, yamar ch erdem bolovsroltoi, yamar ch bayn tansag baisan ch hamaagui, cham shig huuhen Erhest yasan ch tohirohgui, gej Misheel uurtai heleed Suvdiin gariig tulhev.
Misheel ooriin hiisen uildeldee setgel ni baga ch gesen hanaj ineemseglen butsaj alhah getel, Suvd changaar:
-Bi ch gesen chinii hen gedgiig chin medehgui, yamar uchraas naiz zaluugiin maani uudeer ergeldej, nadad iimerhuu yum helj baigaa chin sonin baina? Gej heleed budaj yanzlaagui jijig nudeeree Misheelruu hyalamhiin harav. Huuhnii doroi mortloo oortoo iinhuu itgeltei baih torhiig uzeed Misheeliin uur bachimdan hurch:
-Yamar uchirtai bolohiig ni naiz zaluugaasaa asuuhgui yu, naiz zaluugiin chin sonirhold nad shig huuhen tentsdeg gedgiig chi meddeg uu? gej heleed Misheel aaliguiten ineemseglej urt holoo haylan alhsaar yavj odloo.

Yag l tolovloson yosoor 2 odriin daraa Misheeliin ajliin uudend Erhes irsen baiv. Misheel udaan haraagui hairtai tuuniigee oirhonoos haraad hedii setgel ni iheer hodolj baisan ch barin ineemsegleed Erhesiig oroondoo oruulav. Erhes yum yarihgui heseg Misheel ood haran suuj baisnaa ondiij:
-Bid 2iin hoorond bolson buh yum duussaniig bi chamd oilgomjtoigoor ilerhiilsen biz dee, odoo Suvdaagaas hol bai, dahij terentei eldev yum yarival bi chamaig hezee ch uuchlahgui shuu!
-Chi yagaad nadtai ingej haritsaad baigaa yum be? Erhesee, chi nadtai hezee ch ingej haritsaj baigaagui shdee? geed Misheel setgelee barij chadalgui uilchihav.
-Yagaad genee? Yagaad gedgee chi ehleed ooroosoo asuuhgui yumuu? gej Erhes uurtaihan heleed garahiig zavdtal Misheel ovdoglon doosh suuj Erhesiin omdnoos ni tataad:
-Namaig uuchlaarai, Erhesee, minii buruu, namaig uuchlaarai, hudlaa yarij baisandaa, chamaas bugdiig nuuj baisand, namaig uuchilaach dee, namaig bitgii orhioch ! gej Misheel tasraltgui helj uilan baihiig haraad Erhesiin setgel aimshigtaigaar honduurlej baisan ch tuuniigee Misheeld haruulahiig hussengui.Misheel Erhesiin omno 100 huvi buuj ogchee. Amidraldaa ooriigoo hezee ch neh negnii omno ovdogloj suugaad iinhuu uilan baina gej ogt tosoolj ch baigaagui Misheel ter negen zaluugiin omno sohrood ooriig ni uuchlahiig chin setgeleesee husne.
- chinii nadaas nuusniig chin uuchilj boloh ch chinii hen gedgiig chin uuchilj chadahguinee, bi songoltoo hiiseen, chamaig bish… suvdaag songoson, odoo harin chi namaig taivan orhi! gej Erhes shiidemgii heleed haalga savan garch odloo.

Tiimee, songolt uneheer hiigdjee. Er hund emegtei hunii goo saihnaas iluu, halamj tushig itgel ariun tsagaan baidal heregtei baidag yum gedgiig Misheel oilgoogui yavj. Misheel uneheer tsohorchee. Tuunii amidrald alt mongoor unelegdsen erchuud baisnaas bus nulimsaar unelegdsen er baisangui bilee.
Naiz Tergeliih ni ch zov baijee. Misheel yaj nuuj haasan ch buh unen hezee negen tsagt ilreh l baisan. Harin ch erthen buh asuudal boloh baih yostoigooroo ergesend neg bodliin zov yum gej uzlee.

Zovj shanalsan naiziigaa aria gej oilgoson Tergel, Msiheeliin setgeliig zasahaar naiziigaa ertnees tolovlon yarij baisan europe ruu aylalaar daguulan yavahaar zehne. Misheel oird anhaaralaa tavihaa bolison salonoo ch haaj, eejiindee ochin hed honovol setgel sanaa bur deerdeed ch irev.
Huuchin bairnaasaa nuuj , Erhestei holbootoi geh buhii l zuilee orhin, ooriin azgui ter l tavilantaigaa evlerheer shiidlee. Tamhindaa butsaad orj , naiz Tergeliinhee hamtaar bar disko hesen yavah bolj, udaan salsan huuchin amidraldaa ergen orohod ulam ch sanasan met sonirholtoi sanagdah ni ter. Negent l salonoo haasan uchir Misheeld togtmol orlogo gej ugui bolood belen mongonii hereg garch ehlev. Naiz Tergeliihee yatgalgaar shine baychuudtai taniltsaj ehellee. Misheel uneheer amidrald genen handjee, Tergeliin helsneer biee unelegch baisaar irsen,baih ch bolno gedgiig hatuu bolovch jinhene unen yum gedgiig oilgojee. Amidralaa yaj ch oorchilj , yaj bugdiig dahin shineer ehelsen ch uurd l bie unelegch geh nerig zuuj yavah ni todorhoi tul Misheel ooriin shine amidralaasaa shantarch butsaad huuchin amidralruugaa hol tavilaa.

Namriin negen dulaahan ogloo. Har goymsog urt mashind 2 bayn kompanii hogshin zahiral goymsog 2 huuhen daguulan ongotsnii buudliin zug yavahaar hot dunduur davhina. Mashin gerleh yosloliin ordonii dergeduur ongoroh ter mochig Misheel mashiniig zogsooj “ Tur huleej baihgui yu” gej heleed buuv. Misheeliin araas sanaa ni zovson Tergel uhashiij:
-Misheelee, hereggui dee, negent ongorson zuiliig dahin dahin sohood demii, naiz mine, odoo tuuniigee mart, gerlej bui busgui ni chi bish ter, bid chin oor humuus shuu dee, ted amidralaaraa , bid amidralaaraa…odoo yavii, ongotsnoosoo hotsroh ni…
Misheel hooloin deer zangirah nulimsaa zalgiad, urtaar sanaa aldaj:
-Yadaj baraag ni ch boltugai harchaad yavii… ingej baital ch udalgui gerleh yosloliin ordnii gadaa sayhan gerlesen hosiig mashind uden suulgahaar boon humuus garch irvel teden dund har yosloliin huvtsas omsson Erhes shinehen ehneriinhee hamt ineemseglen garch irehiig olj harav. Suvd gaihamshigtai saihan tsagaan daashinz omsson baih bogood Erhesiin garnaas ni hotlon hyazgaargui az jargaltaigaar ineemseglen zogsoh ni henii ch ataarhliig toruulmeer.
Misheel baga zereg oirtoshiin alhaj, gart baisan tamhia asaan, Erhesiin zug anhaaraltai ajina. Tseverhen torson ter zaluu oort ni denduu gemeer goy zohison yosloliin huvtsasandaa yag l Misheeliin zuudendee tuuntei gerlej baihdaa tosoolson shig saihan haragdana. Oorluu ni holoos ajin zogsoh Misheeliig Erhes olj harlaa. Ineemseglej baisan nuurend ni shanalal, hair setgeliin aguu ih uitgar gunig horomhon zuur todorch Misheeliin zug tasraltgui harna. Misheel tataj baisan tamhia hayn, garaa orgon Erhesiin zug dallan ineemsegleed, mashindaa ergen suuj ooriin amidraliihaa zamaar davhin odloo.


Top
 Profile  
 
 Post subject: "Zurag"
PostPosted: Jun.28.07 11:23 am 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Nyam garigiin negen saihan ogloo, gertee zurgiin alibomoo huuchnii duu sonsongoo uzej suugaad tertee olon jiliin omno avhuulsan ter l zurgiig olj harlaa.
Chi mine ineemseglechihsen, neg garaa minii huzuun deer tohchihson ter l zurgiig…Ineedtei yum, ene zurag nadad odoo hurtel baij l baidag, chamtai hamt avhuulsan tsoriin gants zurag yum shuu dee. Nugarch elegdeed neleed huuchirchee.Gevch chinii uldeesen ter dursamj setgeld mine urgelj shine heveeree.
Zurgiig bi udaan harj suulaa.Tsaraig chin barag martah dohjee. Zurh maani huchtei honduurlen bazalj yu yugui nulims ursan garahad belen bailaa. Zuragnii hajuu hesegt chinii nogoo gariig oor deeree tavin avhuulchihsan bagiin naizaa bas sanaj baina. Ene zurgan deerh bid 3 yamar az jargaltai , yamar genen tsailgan garsan baina geech…Ter odor ovliin mash huiten odor baij bilee.

-Manai angiihaan! Charganuudaa avaad goliin hondiiruu dohoj amartsgaay! gej angiin darga huuhduudiin shuugianaas davah gej changaar hooloi meden oriloloo.
-Jaahan gulgaj baigaad boloy l doo gej erh Gerlee hushuu unjuulan amandaa buvtnan helvel
-Za manaihaan, yavtsgaay! gej angiin darga Gerleegiin helehiig sonsoogui dur esgen dahin orilov.
Huuhduud heseg bujignaldan, neg negeeree deer dooroos arai hiin tsuglartsgaaj bailaa.
-Turuunees hoish yavtsgaay geed baihad ta 3 naanaa yu hiigeed baigaan be? geseer angiin darga bidenluu oirtov.
- Mandah , Ariunaa 2iin zurgiig avah gesen chin ene yambii apparat holdchihsiimuu yasiin ajildaggui ee, geseer Togsoo angiin dargiig ugtan ochiv. Mandah bid 2 zurgaa avhuulah gej bairlalaa avsan chigtee zogssoor zalhaj guitsev. Togsoo angiin darga 2 nogoo apparatiig 2 talaas ni erguulj toiruulan oroldon heseg udav. Mandah tesgelgui ineed aldan:
-Gants zurag avhuulah gej moson hoshoo boloh heregtei yum baina l daa, tiimee geed nadruu haran ineemseglev. Bi ch hariud ni ineevhiilj bid 2 demii l bie biee nudraltsan dursguitne.
-Suheegiin l yum bolson hoino yambii l yum baij taaraa, gej angiin darga changaar helen ineed aldahad ni Mandah bid 2 dagan ineeldlee. Huitend apparat barin udaan zogsson Togsoogiin gar ni daarsan bololtoi karmandaa garaa hiingee bid 2 luu haran ineemseglev. Henruu ni harj ineemsegleseniig ni medehgui ch bid 2 dor burtee oorsodruu ni harsan gej itgen hariud ni demii l ichenguiren zogsoj bilee.
-Za za yarshig boliyo! Daraa boloy doo, geed tevcheerguin yum bolohooroo Mandah uragshlan alhav. Mandahiig neleed holdsonii daraa angiin darga genet changaar orilon,
-Oo za, boltson shuu, kadraa hiicheed hed hed hooson yavuuldag baihgui yu mangaruudaa gej ongirov.
-Mandahaa, bolchihloo! gej Togsoo tsaash orilvol:
-Ugui ee ugui, zalhuu hurchlee! geseer Mandah tsaash alhana.
-Za za tegvel Ariunaa beldeerei! geed Togsoo nadruu harav. Getel angiin darga Togsoogoos apparat bulaaj avaad:
-Ta 2 zogsood avhuulchih, bi avaad ogoy! gevel Togsoo ineed aldan alhalsaar minii derged irj zogsov. Bi ch yamar huvi tavilangaar ingej taaraad Togsootei 2uulhanaa zurgaa avhuulah bolchvoo gej ooroosoo asuun burhand talarhaj zogsov. Togsoo derged maani iren yah uchraa olohgui demii l huzuugee maajin zogsloo.
-Za aliv hurdlaachee, hos mosuud yadag bileedee neg tegeed avhuulaach ! gej angiin darga hoshignon helehed ni bid 2 bur bantaj orhiod bur hoshoo shig zogsov. Tegj baital ashgui Togsoo minii huzuugeer garaa davuulan oortoo oirtuulan tevrehed ni bi garaa nuruugaar ni yavuulj ih l dotnohon zogsoj baital genet teer tendees Mandah hashgiran:
-Baizaarai! Bi avhuulna shuu geseer budchih shahan guin irev. Mandah amisgaadsan yum ireed Togsoogiin nogoo gariig ni oor deeree davuulaad:
-Za avaarai geed ineemseglehed apparatnii sharhiih duu garlaa.

Itgemeergui yum, ene yavdalaas hoish yamar olon jil ongoroovee. Zurgiig harah tusam huuchnii dursamjuud ergen ireh shig. Gunigtai bas az jargaltai ter l dursamjuud.

Hicheeliin suulchiin tsag. Ulsiin l surguuli bolson hoino bagsh ni orj irehgui angid hol shuugian bolon bujignana. Bi 1r salaanii hamgiin urd suudag bolohoor hoino bolj baigaa uimeen shuugianaas tusgaarlagdchihdag baij bilee. Zugeer suusnaas toonii olimpiaddaa beldeed yum harj suuy gej bodon nomoo gargan delgej suuval angiin bor Hurlee derged ireed:
-Henheg gedgiine , bagsh orj ireegui baihad ch nomoo barisaar l geed namaig yavuulan yojtoi helev. Oor yah ch bilee dee, busad huuhduudiin adil dursguitej suuy gesen ch bi chadahguigees hoish. Bi demii l sanaa aldan ergej harval angiin hoino heseg huuhduud hozor gargan togloj suugaa haragdav. Tednii dund Mandah tas tas hohron, Togsoogiin derged suuj baigaa haragdlaa. Ter baidliig haraad bi ulam gunzgii sanaa aldan demii l nomruugaa ergen harav.
Iim baidaldaa ch bi dasaj dee. Ali baga angid baihiin l bi angiin haa negtee chimeegui suugaad, Togsoo Mandah 2 angiihnii gol dur bolj baidag baisnaas hoish. Bid neg angidaa 10n jil boljee. Harin Mandah bid 2 buur olgiiteigeesee tsug baisan baih. Angid nadad Mandahaas oor naiz geh hungui , er ni l ih bureg huuhed baij bilee.
Iinhuu baahan yum bodoj suutal, tednii togloom buur hogjiltei bolj baigaa bololtoi nirhiin ineeh duugaar bi tsochin gaihan harval angiin darga ohidiin formnii sarpanchik omschihson ohin bolon ailguitej baigaa ni ter baij. Bodvol hojigdood shiitguulj baigaa bololtoi. Bi ch ooriinhoo uitgartai baidlaasaa sanaa zovin , ohidiin 00 orohoor angias garlaa. Tend baih ni angid baihaas hamaagui deer baidag yum. Naiz ohiniihoo sain bandiruu sanaashran harj suuhgui. Mandah Togsoog 5r angid ordog jilees nadad yarij ehelseniig sanaj baina. Naiz ohiduud yadag bilee, negniihee taalagddag bandid sain bolj bolohgui gedeg shdee. Ter bol daarhan tsaazat bus l gesen ug. Harin hamgiin haramsaltai ni, Mandah minii sain bandid sain bolchihson yum. Mandahiig Togsoog harj ehlehees buur omno, hudalch hund anh negdugeer angid orj irsen ter l uyes bi Togsood sain baisan yum, hend ch heleegui l bolohoos. Hervee bi ehelj Mandahad yrisan bol odiid ene jorlond bi bish Mandah zogsoj baih baisan ch baij medne.
-Za za demii yum bodohoo boliy doo, butsaj angiruu yaviy aygui bol bagsh irchee biz gej bi ooroo oorteigee yarin angiin zug alhlaa. Haalga neen angid orvol angiihan bugd zereg oriloldon:
-ZA! OROOD IRSEN SHUU! geh ni ter.
Bi yu bolood baigaag oilgohgui angiihanluu gaihan harlaa. Angiin urd minii shireen deer Togsoo suuj baigaa haragdav. Bi demii l shireeruugee dohvol angiihan nadruu nud salgahgui bugd shirtsgeeh ni ter. Bi bur gaihaj orhiv.
Shireeniihee derged oirtvol Togsoo ogtsom ondiij huchtei neg amisgaa avaad yah iihiin zuurgui hatsar deer unschiheed angias guin garch odov. Angiihan zereg “AAAAAAAAAAAAAAY” gej duu aldatsgaan boon ineedem bolloo. Bi terhen mochid yu bolood ongorsniig l neg sain oilgoj ogohgui samgardan bas ichsendee bushuuhan suudalruugaa suulaa.
Heseg hugatsaanii daraa Togsoo shiitguulsen bolohiig ni medlee. Tegsen ch gesen unssen hesegt ni haluu toonoh shig evgui bolj byatshan zurh mine dogdolsondoo amaaraa garchih ni holgui suulaa. Hatsar maani buur ulaichhaad nomruugaa yaj ch anhaarsan tolgoid oor bodol ergelden anhaaral tovlorohgui zovooloo. Togsood unsuulchihlee gejuudee gej bain bain ooroosoo asuun ineemseglen suuna. Za za togloomoor shdee! Tehdee l… gej bodsoor bi bur galzuurah shahan chimeegui suuna. Udalgui angiin haalgaar Togsoo ineemsegleseer orj irvel angiihan boon shuugian bolj ugtav. Togsoo nudniihee bulangaar nadruu harsaar hoid shireen deer ochiod suuj bilee.

Zuun hatsar mine odoo ch haluun orgih shig. Denduu gemeer nandin dursamjuud yumdaa.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Jun.28.07 11:26 am 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Ter yavdalaas hoish angiihan maani boonooroo zugaalgaar yavsaniig sanaj baina. Ogloo ert bugdeeree lageriin avtobusand duurtel chiheed duulj hooron yavj baisan odoo ch chihend hanginah shig. Zarim ni bagtahgui ariin avtobusand suuhaar uldehed ter dund ni yaj baigaad ch bilee bi uldchihej bilee. Mandah Togsoog dagaad namaig tag martaad urdnii avtobusand bagtchihsand minii uram hugarch angiin heseg daruuhan huuhduudtei ariin avtobus huleeheer zogsoj baisansan. Urdnii avtobus dongon dangan hodolj ehelj baital avtobusnii ongorhoi haalgaar Togsoo il garaad:
-Ariunaa!! Hurdlaachee, end zai bainaa, guigeerei! geh ni ter. Bi ch bayrlasandaa uhaangui guivel avtobus ali hediin hodolj ehelsen bolohoor bi guitsehgui baiv. Togsoo nadruu garaa urtaar sungan:
-Minii garnaas bariarai! Guigeerei! geed nadruu ineemseglen harj baisniig odoo ch sanahad setgel hodolmoor. Bi har hurdaaraa guiseer arai gej Togsoogiin garnaas barival namaig horomhon zuur tatan avtobusand oruulj irev. Guij yadraad arai gej avtobusand orsondoo bi bayrlan sanaandgui Togsoog huzuugeer ni tevreed avchihav. Togsoo nadruu gaihsan nudeer harahad ni bi say l uhaarch ergen toirnoo harval angiihan bugd bid 2iin saynii jijig kinonii uzegdliig gaihan harj baisan ni todorhoi bolov. Yalanguya Mandah. Bi yahaa medehgui demii l uragshlan, Togsoogoos holdon zogsloo. Mandah ch nadad odoo uurlaj baigaa baihdaa uhaanii yum bodon zogsoj baital yag l bodsonoor Mandah derged irj zogsood:
-Togsoo m*ng*r gedgiine, dandaa ayultai yum hiij baidagiig ni ee geed hudlaa ineemseglelee. Bi naiziigaa dotroo Togsoogoo nadaas haramlan uheh gej baigaag ni nudnees ni harj baiv. Hiisen heregtei baga zereg gemshin, Togsoog duudahad ni guihgui zugeer zogsood ulddeg l baij gej bodloo.

Bid heseg yavaad gachuurtiin oiroltsoo buutsgaalaa. Uul us hoslood uzesgelentei haragdana. Hoorch dogdolson angiihan maani goliin derged bairlan, gal tulj, heseg ni zagas jaraahai barin heseg ni usand selj toglon hogjiltei baiv. Angiin Suheegiin aaviin tsergiin tom nogoon maihniig bugd hamjij baigaad barij avaad terniihee uudend toirch suun eldviig hogjildon yarij suugaad zugaatai bailaa. Ohid hovguudeeree taltsan usaar baildahaar bolon boon yum bolj bilee. Bi ch tiimerhuu yumnaas bainga l zugtaadag hoino, uimj shuugisan huuhduudees holdon neg gazar olj avan suugaad tedniig haran baysaj suuv. Angiin darga Togsoo 2 Mandahaag 2 talaas ni orgon usruu shidej baigaa haragdana. Bi ch ineedee barij yadan harj suulaa. Hovguud ohidoo usruu shideheer neg negeer ni araas ni hoon boon yum bolj baiv. Bi ch ooriigoo hend ch medegdehgui hol suuj avsandaa bayrlan baij baital teer tendees Togsoo bor Hurlee 2 namaig chiglen irj baigaa haragdav. Baidal bish bolloo. Togsoo zalitai juumalzan ineemseglen nadruu ulam oirton irne. Bi ch amia bodohgui bol bolohoo baisniig oilgood bosoj zugtaah getel yag araas tevreed avah ni ter.
-Haahsaa zugtaah geev chi ain? gej Togsoo yojtoi heleed namaig araas teversen chigtee goliin zug alhav. Bor Hurlee demii l baysan minii holnoos barih gehed ni bi holooroo tulhen orilj:
-Ee hereggui ee!!! gej hamag chadlaaraa oroldson ch Togsoogiin garnaas multarch chadahgui baiv.
Bi suuldee argadaj helj ch uzev.
- Togsoo, bi usnaas aidgiinmaa bitgii tegehuu?
- Togsoo, hereggui l dee, huiten baina shdee, us huiten baigaa shdee…
Yaj ch orilj yatgasan Togsoo Hurlee 2 namaig sonssongui, ter chigtee chirch yavsaar us ruu pul hiitel shidej orhiloo. Bi ch bur sandarch aisan yum usan dotor tiichlen bosoj chadahgui baisand Togsoo minii araas oron namaig tevren usnaas gargav. Bi huiten usand holdoj uhmeer daarch baisan ch Togsoo namaig tevren zogsoj baisand ni setgel dogdolj yun usnii huiteng anzaarah manatai l baiv. Havar dongoj duusch baisan yueiin goliin usiig tosoolood uz dee. Yamar huiten baisan geech. Togsoo minii nuurluu unjsan usiig hoishluulj:
-Zugeer biz dee? geed ineemseglelee. Oor hun baisan bol bi uurandaa tsohih baisan baihdaa. Demii l ichenguirch chimeegui zogsov. Bi huiten usnaas bushuuhan garch tsunhen dotor avchirsan neg eeljiin huvtsasaa solij omsloo. Goliin ergiin hajuuhand buteeleg nomron suuj baisan Mandah bid 2luu anhaaraltai harj baisniig bi anzaarsangui. Oroihon ch bolj, huuhduud bugd norson huvtsasaa solij omson hataah neg ni hataaj baihad Togsoo l gantsaaraa notion huvtsastaigaa yavaad baigaa haragdav. Solih huvtsas avchraagui bolotoi. Bi boldogson bol oortoo baigaa iluu neg urt tamiriin tsamtsaa ogohson. Gevch Mandahaag yum sanah baih gej aigaad yaj ch chadsangui.

Udsan chgui, burenhii bolj shoniin tengert odod anivchij ehellee. Angiihan maani galaa toirch suugaad olon yumnii talaar yarin hogjildono. Mandah bid 2 zeregtsej suugaad teruuhendee yum hum yariltsan ineelden suuv. Bidnii tulj baisan mod ch duusah dohoj 2ni modond yavhaar bolj heniig ni shiideheer 2 udaa lonh erguuleh bolloo. Lonhnii huzuu hen deer zogsono, ter ni modond yavahaar tohirov. Lonh erguuleltend ehniihed ni muugaaraa bi taarchihlaa. Daraagiihd ni nadad hani bolgohoor dahin erguulehed ni erh Saraa taarch 2 ohin yaj yavuulahav yahuu iihuu geed boon yum bolj baital Togsoo genet changaar “ Bi Ariunaatai hamt yavchiy” geed ondiihod bugd tuunruu gaihan harav. Bi hurtel. Bi ch sandarsandaa demii l Mandahruu harval Mandah yu ch duugaralgui chimeegui suuna.

Haranhui shuguid Togsoo bid 2 udaan alhav. Hen ni ch modoo tuuhgui alhaad l baisan ni sonin. Alhaj alhaj baisnaa Togsoo genet zogsood nadruu ergej harav. Bi ch sain hovguunteigee goliin shuguid alhaj baigaadaa hyzgaargui bayrtai hun, nogoo bodliin bas Mandahad sanaa zovon setgel togtvorgui baiv. Bid demii baahan alhaj baigaad modoo tuuj ehlev. Hoyulaa gartaa duuren mod barisaar butsah gej baisnaa Togsoo golruu harj joohon suuhuu geheer ni dagaad suuj bilee. Bid 2 angiihnaa martchaad baahan yum yarih udaan suuv. Bi ter l uyed denduu gemeer az jargaltai baij bilee. Bid her udaan tegj suusan yum buu med, neg medehed bi Togsoogiin moriig tusheed suuj baij bilee. Yagaad ch yum hezee ch salmaargui denduu saihan moch baisan bolood ch teruu, bid 2uulaa yag ter chigtee udaan suuv. Togsoo namaig garaaraa orooj tseejindee oirtuulan tevrehed tuuniihee zurhnii tsohiltiig bi medreh shig bolov. Tuunii mine zurh yag l miniihtei adil dogdlon tsohilj baisan yum.
Tegj baital genet angiihnii bidniig duudah duu tsuuraitan sonsogdov. Terhen mochid bid 2 tengert nisej baisan shig saihan medremjeesee serch tend ochnoon udaan suusnaa anzaarlaa. Bi ch sandran bosvol Togsoo nadad yamar negen yum heleh gesen shig nadruu udaan harj baiv. Bi gazar tavisan modoo tevreed:
-2uulaa butsahgui bol, nogoo hed chin galgui bolchihson yum shig baina! geed ergeh getel Togsoo:
-Ariunaa! gej zoolhon duudlaa.Bi yagaad ch yum Togsoog yu heleh gej baigaag medsen ch yum shig esvel heleh gej baigaa zuilees ni aisandaa, Mandahaagaa gomdooh yum bolohvii gej aisandaa bulzaaruulj:
-Yaviya! Tehgui bol…
-Bi ug ni… geed Togsoo yamar negen yum heleh geed helj chadahgui baigaa bololtoi chimeegui zogsono. Bi modoo barisan chigtee turuulj alhalaa. Udalgui Togsoo ch minii araas modoo barisaar alhaj irlee. Bid 2iig shuguigaas garch irtel angiihan bugd tugshsen shinjtei urdaas ugtav. Angiin darga uurtaihan:
-Ta 2 haachichihdag yum be, bur sanaa zovoochih yum, muu l yum turuulj bodogdloo shd! geed minii barij baisan modiig ugzrah shahan avav. Angiin huuhduud bugd hariu huleen bidenluu ajin zogsono. Bi evgui baidald orsondoo:
-Aan , bid 2 zamdaa toorood tegeed bie bienee haij baahan yvsaar baigaad udchlaa geed bi hudlaa ineemseglev. Togsoo nadruu gaihsan nudeer harahiig bi ajiglaj baiv. Mandah bid 2 ruu eeljlen harj namaig hudlaa helj baigaag medej baigaa ni nudend ni ilt baiv. Hudlaa helehees oor yah baisan gej? Yagaad bugd nadruu ingetlee haraad baigaag bi oilgosongui. Togsoo bid 2 goliin ereg deer tevrelden suuj baigaad irlee geh baisan yum gejuu? Mandahiin namaig shuumjilsen hartsnaas zugtaah gej bi ter oroijingoo hicheev.

Udalgui angiihan maani avchirsan heden shil yumaa multaltsgaaj galiin derged boon uimeen shuugian bolj ehellee. Ohid hovguudeeree end tend suutsgaaj, hos negen ni tevrelden suuj, busad ni hogjimiin aynd bujiglen baidal hogjiltei bolj ehlev. Harin bi, shuguid tevrelden suusan ter mochid itgej yadan, zurh dogdolj bain bain Togsoogiin zug harts shidne.
Namuun hogjmiin ayand Mandah Togsoog urin bujiglej baigaa haragdav. Mandah Togsoog huzuugeer ni teverchihsen az jargalaar duuren baigaag ni harahad nadad saihan bailaa. Gevch tsaanaa l gunigtai, bi ch gesen tuund sain shuu dee…
Hed heden bujgiin daraa, maihnii uudend uitgarlan suuh nadruu neg hun dohoj irj baigaag bi ongiin harval Togsoo baiv. Hoorhon ineemsegleed nadruu garaa sungan “ Bujigleh uu” geh ni ter.
Garaa ogood hamt bujiglehiig yamar ih husej baisan ch bi yagaad ch yum ugui geed helchihev. Togsoo minii garnaas hucheer tataad namaig hogjimiin derged avaachiv. Bi garaa tatan butsah gesen bolovch namaig yavuulsangui. 2 gariig maani huzuun deeree taviad namaig nuruugaar tevren oortoo oirtuullaa. Heterhii oirtsondoo nuur maani Togsoogiin nuurtei barag tulj irlee. Yamar ih dogdolj baisan geech. Ter maani hogjiltei ineemseglen uyangiin aynd bid zoolon bujiglev. Tuuniihee tseejind bi yag l joohon ohin shig hurgan tevruulchiheed bujigleh yutai zuirleshgui denduu saihan medremj baisan yum. Terhen mochid bid oir haviin humuusiig bur martaj orhiod 2uulhanaa hair durlaliin ertontsod umbaj baih shig… Bi shiidchihlee, sain bandi maani namaig oortei ni baihiig husej baihad bi tulheh gejuu? Mandahad bi Togsood bas sain gedgee helvel naiz maani namaig oilgoh baihaa. Duursen hereg, iim saihan mochoosoo bi salmaargui baina…


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Jun.28.07 11:27 am 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Odoo ch hurtel ter mochid mederch baisan medremj zurhend mine medregdeh shig. Togsoogiin nadruu harj baisan ter l harts. Hoorhon nudeeree nudruu maani toonoh shahan shirtej baisniig. Tsarailag torson tuunruugee egtselj harj chadahgui sandarch baisnaa bi sanaj baina. Tegeed daraa ni yu bolloo?


Hogjimiin ay duusahad Togsoo namaig hotolson chigtee angiihnaas holdon bid 2 goliin hovoo dagan alhsan shuu dee. Golruu chuluu shiden togolj, olon zuil yariltsan ineeldej bas ter maani namaig anh udaagaa uruul deer mine unsej baisan. Ter shoniig amidraldaa bi hezee ch martahgui baih. Bid bie biendee sain gedgee yariltsaj heleltseegui ch buh yum oilgomjtoi baisan yum. Bi ooriigoo az jargaltai baigaag mederch baiv. Bi Togsootei ingeed uyerhej ehelj baigaa bolotoi. Yamar goy yum be… Mandahaa namaig uzen yadsan ch hamaagui ee…
Ingeed bid shono dundiin uyed angiihan deeree hotlolttson chigtee ergej irehed angiihan maani hezee yazaanii medej baisan met gaihaj huleej avsangui. Harin Mandah…naiz maani bid 2iig iinhuu irehiig haraad nudend ni nulims gyltganah shig bolj suuj baisan gazraasaa ogtsom boson yavj odloo. Bi araas ni yavah getel Togsoo minii garnaas tatan:
-Gantsaarang ni joohon bailgasan ni deer baihaa, gelee. Bi Togsooruu gaihan harav. Mandahiig oort ni sain gedgiig medej baisan baihnee.
Ter oroi tegj ongorson yum. Angiihan maani bugd neg maihandaa bagtaj yadan dulaahan honov. Bi Mandahaagiin hajuud bish Togsoogiin derged tuunii gariig derlen untaj bilee. mandah maani nadad goldoo ortol gomdson ni oilgomjtoi. Gevch bi yah baisnaa medsengui. Setgel zurhee bi horigloj diileegui bolhoor yaltai ch bilee.

Ter odoroos hoish Mandah bid 2 hoorondoo duugarahaa bolison yum. Angi deer ch, gertee harihdaa ch 2 tusdaa baidag bolov. Mandah bain bain Togsoogiin derged iren yaria oddog baisanaa ch bolichihson baiv. Harin orond ni bi angiin hoino Togsootei suun, togloom nargiand ni oroltsdog bolchihson bailaa.
Zugaalgaar yavj ireed angiihan maani bugd haniad hureed zereg edgersniig sanaj baina. Hicheel deer boon haniadtai huuhduud end tend hahaj tsutsan hanialgaj baisnaas manai angiihniig hed honog hicheelees ch choloolj baisan. Ter hugatsaand Togsoo bid 2 ulam dotno bolchihson baij bilee. Odor bolgon park tsetserlegeer zugaalan tsagiig martagdahaargui denduu saihan ongoruulj baiv.
Hojim Togsoo nadad Mandah oort ni sain baisan bolohoor nadad sain gedgee helj chadahgui udaan yvsan, tegeed suuldee zorig shuluudan nadtai uyerheheer shiidsen gedgee helsen bilee. Uuniig ni sonsohod nadad hechneen saihan baisan geech, ene olon jiliin tursh Togsoo ch gesen nadad sain baisan gej bodohoor. Bid uneheer az jargaltai baidag baij bilee.Odoo bodohod 10 jiliin joohon huuhduud baisan hedii ch jinhene hair durlal bidnii dund baijdee. Amidraldaa oor heniig ch tegtlee unen setgeleesee hairlaj baigaagui met.
Bi Mandahiigaa ih sanaj bailaa. Naiztaigaa yariltsan ineeldej, hamtdaa hiideg baisan zuilsee hiih yumsaan gej. Daanch mandah nadtai ergeed naizlah ni bitgii hel ug solihiig ch husehgui baisan yum. Bidniig hotloltson alhaj baihad hajuugaar shirev tatan duugui ongordog bolchihoj bilee.

Ingeed bid ter chigtee yavsaar 10 togsoh shalgalt oirtoj bailaa. Togsoo ali deer uyed hursen haniad ni buren edgeegui bugshuulj hanialgaad yavaad l baisansan…bi gedeg t*n*g teriig anzaaraad yadaj haluun shol butsalgaad ogohoo ch medehgui, hair durlaldaa umbaad nisej yavsan uye.

Bi dursamjaasaa tur tasran urtaar sanaa aldlaa. Zurgaa harsan chigtee… Nudnees maani anh udaagaa tsoriin gants dusal nulims hatsar dagan ursav. Ter aimshigt dursamjaa bodohgui baihaar shiiden bosoj onooh zurgiig alibomondoo eguulen hiigeed zuragt asaan suulaa. Nyam garigiin oroi bolj baisan bolohoor margaashiihaa ajild beldeh yum chi ih baiv. Ene olon jiliin tursh 10n jiliin dursamjaa sanah burtee yag l ene moch hurgeed dahin boddoggui baisan shigee bi alibomoo dald gegch ni huraalaa.
Heseg suuv. Bolohgui nee, hedii boltol tseejin deh sharhaa zadlahgui ingej ooriigoo zovooh gesen yum buu med. Zorig shuluudan ondiij dald hiisen alibomoo dahin gargaj irlee…

10r angiin honhnii bayr bolohod 7 hurehgui honog uldsen baisan uye. Huuhduud dor burtee ulsiin shalgalt, honhnii bayrtaa belden dogdolj baisansan, Neg bodliin bayrtai neg bodliin gunigtai.
Togsoogiin haniad baga zereg hundersenees gertee hevten emchluulj baiv. Bi hicheelee taraal tedniihruu guin Togsoogiihoo derged suuchihaad hogjiltei yum yarin onjdog baij bilee. Engiin neg haniad bolohoor bi ch eroosoo sanaa zovohgui baiv. Togsoo maani haniadandaa baga zereg yadraad nud ni gorhilsoniig es tootsvol buh yum zugeer baisansan.
Harin ter gait odor, aav eej maani namaig daguulan hodoo baidag emeegiin bie muudsan geed ergeheer yavj bilee. 2,3han honog yavah bolohoor yag honhnii bayriinhaa omno amjaad irchih yum baina gej bi sanaa amraad Togsooteigee ch uulzaj amjilgui yavsansan. Hol zamd yavj baihdaa, sovin tataj baigaa yum shig yadaj bayrtai gechihdeg baijuu gej bodon shanalj yavsaniig yana.
Emee deer bid hed honov. Emeegiin bie eronhiidoo dajgui, haraa ni muudaad terendee shanalan daralt ni buursan ni ter baij. Bi ch hurdan harihiin tuus… bushuuhan Togsoo deeree ochin hamt baihiin huslen.

Ingeed hed honogiin daraa bid ergen hotod irlee. Yag ashgui honhnii bayriinhaa omnoh odor irj taarav. Bi ch formoo induudej beltgeed, Togsooruugee yarimaar bolson ch margaash uulzah yum chin genet bayrluulay gej sanaad erthen orondoo oron untaj bilee. Yamar az jargaltai, untaj sersen geech…
Ogloo seruulgeesee ch omno dogdlon sereed, shine gutal tseverhen formoo omson eej aavdaa unsuulen surguuliin zug guih shahan yavj bilee.

Surguuliin nuser haalgaar bi alhan orloo. Arai ert irsen bololtoi , huuhduud tsoohon baiv. Bi angiruugaa shataar ogson yavahdaa Togsoog bas ert irsen baij magadgui gej bodon ergen toiron haisan ch baidaggui. Yum sanasangui shuluuhan alhsaar angiin haalgiig tatval tsoojtoi baiv. Baiz, yahaaraa tsoojtoi baidag bilee? Ingehed angiihan maani haana bainaa, honhnii bayr geed boon setgel hodolson humuus baisansan, bugd ingej hotsrono gej baihgui dee uhaanii yum bodon bi surguuliin hongiloor tedniig hain heseg alhav. Yagaad ch yum nadad neg l bish sonin medremj torj ehlelee. Manai angiihnaas busad 10iihan irchihsen bolotloi. Bi yahaa medehgui demii l surguuliin uudend gaihan suuv. Yadaj Togsoo hurtel ireegui baidag, sonin yumdaa gej bi bodloo. Namaig iin gadaa suuj baital surguuliin ontsogoos eej maani yarch sandarchihsan minii zug irj baigaa haragdav. Eejiin maani tsarai ih tugshuurtei zovnison haragdana. Bi urdaas ni ineemseglen ugtaj;
-Oo, eej, yasan bi yumaa martchihajuu? geed oirtvol eej maani nulimsaa barij yadan nadruu harav. Bi yu bolood baigaag oilgohgui demii l harj zogssonson. Eej maani zangirsan hooloigoor:
-Ariunaa, minii ohin, bagsh ni say eejruu ni yarilaa…geed nudneesee ursah nulimsaa barij yadan helev.
-Yasan be, eejee? Angiihan haana baigaa yum be?
-Minii ohion, Togsoo ni….
-Togsoo yasan gej? Eejee heleechee , yu bolood baigaa yum be, gej bi eejeesee sandran shalgaav.
-Togsoo ni tseejnii hatgalgaagaar ochigdor ongorchihjee…ingej heleed eej maani namaig tevreed iher tatan uilj ehlev. Bi sonsson zuildee itgesengui…hamag yum tseejruu ogshin dotor davchdan sonin bolov.
-Eejee, ta chin odoo yu yariad baigaa yum be? gej heleed bi dahin lavlah gej eejiinhee nudruu haran asuulaa. Eej maani shanalj orovdson hartsaar nadruu harj baiv.
-Ugui ee, hudlaa… hudlaa biz dee eejee… gej bi orilloo..Uilah gesen ch nudnees maani nulims garsangui, bi Togsoo deer ochmoor baina, ugui ee, hedhen honogiin omno Togsoo baisan shdee, namaig huleej baina gesen shdee, eejee, ugui ee, bi itgehgui baina, itgehgui baina……..itgehgui baina…

-
Ter uyed yag tegen orilj baisan ugs odoo ch chihend tsuuraitan sonsogdoj baina. Tuuniigee tegeed l yavaad ogchihson gedegt odoo ch itgemeergui. Zurgan deer uurd monhorson ter ineemseglel, denduu gemeer uhaantai , eyldeg ter negen huu amidrald maani iim tom sorvi uldeechheed naddaa bayrtai ch gej helelgui ter chigtee yavaad ogchihson gej bodohoor…Amidraliin az jargaliig amtlaj ch amjaagui baihdaa buhniig orhiod tegeed l yavaad ogchihson yumdaa.

Ter jil angiihan maani honhnii bayr hiigeegui bilee. Amidraldaa bid 10 jiliin honhnii bayriig hiilgui togssonson. Hojim sonsohnee namaig hodoo yavsan ter odroos ehlen Togsoogiin haniad ni hatgaa bolon uushgandaa oron ogtsom hunderch ehleed emnelgiin tuslamj avahgui baisaar baigaad ongorson gedeg. Tuuniigee tegeed l yavaad ogchihno chinee bi yaj sanah bilee, yadaj suulchiin moch hurtel hamt baij chadaaguidee bi odoo hurtel oortoo haramsaad barashgui…Harin Mandah, tuuniig muudaj ehelsen tsagaas ni suulchiin odor hurtel ter buh hugatsaand emneleg deer tuunii mine hajuud baisan yum bilee. Angiihan maani bugd chadah chineegeeree Togsoogiin geriihend tuslan suulchiin moch hurtel hamtdaa baitsgaasan baij…nadaas busad ni…zovhon bi l tuunhiihee hajuud baij chadaagui…
Togsoog gargaj ogoh odor hurtel bi tend baisan hernee, bi yadaj neg dusal ch nulims unagaagui yum shuu dee. Ooriinhoo hatuu setgelteidee ooriigoo jigshin, iher tatan uilj suugaa Mandahiig haran, ooriigoo Togsood Mandah shig hairtai baigaagui baijdee gej oilgoj bilee. Magadgui, setgel zurh mine nulimsan dalaidaa ali hediin jivchiheed, gadagshaa nulims bolgon gargahiig huseegui biz…
Togsoo namaigaa uuchlaarai…bi yadaj chamdaa hairtai ch gej helj amjaagui baisan shuudee, suulchiin amisgaagaa avahdaa chi namaig yamar ih harahiig hussen boloo, chi mine yamar ih zovson bol, getel bi yu ch medeegui ineej hoorood yavj baisandaa , chamaasaa uuchlal guiy, harin chi namaig huleej baina gesen amlaltaa bieluulj chadaguidee hojim divaajind uchrahdaa nadaas uuchlal guigaarai…
Zurh maani bazlan honduurlej baina, olon jil haalttai baisan huiten zurh maani onoodor tuuniigee ergen sanan uilj baina. Bi chiniihee araas anh udaagaa uilj baina….helj amjaagui ugee chamdaa odoo helchihey, bi chamdaa hairtai baisan shuu, bayrtai!!! Bayrtai Togsbayr mine!!!

Dursamj aguulsan onooh zuragaa bi bazan iher tatan udaan uillaa. Setgel maani anh udaagaa ingej ongoih gej…Ene olon jiliin tursh dotroo uhtelee zovj shanalj baisan hernee ogt zovoogui met tsarailan udaan tevchijee…

Mandahiig bi 10 togssonoos hoish dahij haraagui bilee. Bidnii uyerhel tegj uurd tasarsan yumdaa.Magadgui odoo haa negtei ene zuragiig haran setgel shimshren suugaa biz, bur magadgui amidraliinhaa oor negen Togsoog olchihson az jargaltai amidarch baij ch medne…
Zurgan deer ineemseglen avhuulsan bid 3…hojimoo iinhuu ertontsiin 3 n ontsogt salj odoh yum gej hen sanah bilee….


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.20.07 8:15 pm 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн
User avatar

Joined: May.22.06 12:35 pm
Posts: 38
Location: Right here!!!
Zul sariin udesh ( Christmas Eve)

Gadaa tsas orood l…gudamjaar duuren zul sariin gatsuuruud, gerel chimeglel, humuusiin bayrtai tsarai…magadgui tednii zarim ni ger buliihenteigee haluun am buleeree tsuglachihaad shiree duuren amttanaa zooglon hogjiltei yaria ornuulen suutsgaaj baigaa, harin zarim ni hairtai negenteigee suld modoo chimen hoorondoo hairiin ug shivneltsen zogsoj baigaa ….

Hun bolgon bayriin uyer az jargaltai baidag shuu dee…gudamjaar guniglasan tsaraitai hun neg ch alga…bugd l ineelden amidraliihaa jargaltai odruudiin negiig bayrtaigaar ongoroono…

Harin bi….gertee…gantsaaraa…tsonhooroo gudamjruu shirten zogsono…
Minii amidraliin odruud urgelj ene odor shig baigaagui yum shuu…hogjiltei bayrtai odruud baisaan…
Medeej ter odruud ni bugd chamtai ongoruulsen odruud…

Sanaj baina ,bi ter odriig, yag 2jiliin omnoh ene odriig…Magadgui ter odriin denduu gemeer az jargaltai dursamj ene odriig nadad uitgartai sanagduulj baigaa baih…gevch bi dursahgui baij chadahgui ni…


Durlachihsan baij bilee bi chamd…geriinhee uudend shatan deer zorohdoo egtselj ch harj chadahgui hajuugaar chin zordog baisniig yana…Zarimdaa chinii amidardag davhart yamar ch shaltgaanguigeer ochood zogschihdog baisnaa sanaj baina…yu yugui chi gereesee garaad ireh yum shig…zurh dogdlon hatsar maani yagaa butran zogsdog baij bilee…

Ogloo ajildaa yavah tsagiig chin togtoochihood, zoriud taaraldah gej uhaan zuggui gereesee garan alhdag baisnaa sanaj baina…Tegeed, taaraldchihsan hernee yu ch duugarch chadahgui busgui hunii ihemseg zan gargan hajuugaar chin shirev tatan ongordog baij bilee…

Ter odriig hurtel bi chamaig nadad bi chamd sain baisan shig sain baisan yum gej medeegui…
Ter negen gaihamshigtai zul sariin udesh…Bairnii uudend chamtai yag nuur tulchihaad, yaj ch chadahgui hoshin zogsood, bas zorood ongorchij ch chadahgui , chamaas yamar negen yum huleen zogsoj baisansan… Harts tulgarsan agshind chi minii nudruu haluu toonotol shirteed, namaig yamar negen yum helehiig huleesen met zogsoj baisan chin denduu gehed denduu uzesgelentei…

Udaan zogsoj bi tevchihgui, urdnii adilaar hajuugaar chin chimeegui zoroh getel chi yag ter mochid garnaas mini atgaj avsanaa sanaj bainuu…Yamar martagdashgui saihan moch baisan geech…

Zoolon atgasan chigtee chi namaig oorluugee tatan teverch avch bilee…Ter mochoos, yag l ter mochoos minii amidraliin hamgiin jargaltai odruud ehelsen yum…
Zul sariin ter l udesh hair durlaldaa galzuurtlaa shatsan hoyr New york hotiin gudamjaar shonojingoo zugaalj bilee…Nadruu harj baisan ter harts, nadad beleglesen ter ineemseglel chin minii zurhend gun shingej uldej dee…

Ter zul sariin udesh chi bid 2iin huvid yum buhnii anhnii shono baij shuu dee…Anhnii unselt, anhnii bolzoo, anhnii setgeliin ilchlelt, anhnii shono…buh yumnii ehlel…

Harin ter odroos hoish ali hediin 2 jil ongorchee…Bidnii huvid tsag hugatsaa haravsan sum shig l ongorson…yag l galzuursan humuus shig bie bieruugee temuuldeg baij bilee…
Hamtdaa ongoruuleegui neg ch shono neg ch odor gej baihaa bolij bilee…

Daraagiin jiliin zul sariin udsheer chi bid 2 anh taniltssan odroo temdeglen , gertee shiree zasan, unetei dars shimen martagdhaargui ongoruulj bilee…Horvoo deer chamaas oor hen ch baihgui met, bi buh zuiliig umartan chiniihee l engert tevruulen suuh shig jargal baidaggui baisansan…

Bi chamaig huleeseen, zondoo huleesen…nadad ter zahidaliig iruuleh hurtel chin…

Oor hotruu ajilahaar yavj baisan odriig chin sanaj baina…hamt yavj chadahgui dee bi hechneen shanalan hechneen ih uillaa…Chi mine namaig argadan udahgui irnee gej heleed zoolon unsej bilee…

1sar l bolood irne gesen chin 2,3,4,5 sar bolj huvirsan shuudee…Bi shanalj gantsaardaj chamaigaa galzuurtlaa sanaj ehelsen…Yu yugui yavaad ochiy geh bolgond mine chi yamar negen shaltgaanaar boliuldag baisniig chin bi hojim oilgosoon…

Chamaig yavaad yag hagas jil bolsonii daraa geriin mine uudend nadad hayglasan chinii mine bichgiin hevtei zahidal baij bilee…

“ Baidal oorchlogdsoon, buh yum duussan, bi huntei tanilttsan, namaig bitgii hulee,namaig uuchlaarai ” gesen hedhen ugtei aimshigt zahidal…

Nulimsaaraa hool hiij bi heden odor amidarsanaa ch sanahgui ni…

Chinii mine sanaanaas, tengeriin elch shig chamaas mine yaj iim mugs gardag bainaa…nadad yagaad ingej handaj baigaa yum be gej bi ooroosoo olon asuusan…Chi mine yamar hun bolood huvirchihsan hereg ve…chamaig ter hen negen chin ingej oorchilj chadlaa gejuu…
….bi chinii huvid iim hurdan hen ch bish bolj huvirlaa gejuu…

Bi chamaig uzen yadah yostoi…bi mednee…bi uzen yadah yostoi…gevch bi chadahgui ni ,uchir ni bi chamd hairtai baisan uchraas…

Harin onooh zul sariin udesh dahiad l irlee…Tiimee, bi gantsaaraa end chamaig bodson heveeree…tsonhoor guniglan gadagsh haran zogsono…yag l hamt ongoruulsen urdnii zul sariin udesh shig shireegee zaschihaad, suld modoo chimchiheed…buh yum yag l urdniih shigee…harin chi l minii derged alga…

Chi mine yag odoo yu hiij baigaa bol…Nadruu harj baisan shigee, namaig teverch baisan shigee oor hen negentei ene udshiig ongoruulj baigaag chin bi tosoolj ch chadahgui ni…
Ter hen negen chin chamaig nad shig hairladag gejuu…nad shig chinii uil hodlol bolgond chin hairtai baij chaddag gejuu…

Chi songoltoo hiijee…haramsaltai ni chinii ineemsegleliig harj suuh busgui chin bi bish baijdee, hongor mine…

Gadaa humuus shuugildsaar…end tendgui az jargaltai humuusiin duu tsuuraitna…Zul sariin udesh…minii amidraliin martagdashgui tsoriin gants udesh…Chamdaa az jargal husiidee…Bi chamdaa gomdooguiee, Zul sariin mend hurgey hairt mine!!!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Jul.07.08 2:48 am 
Offline
Эрхэм Гишvvн
Эрхэм Гишvvн

Joined: Nov.29.05 2:01 pm
Posts: 30
hair mine.g anh jiliin umnu unshij bsiin tgd l zunduu uilj blaa...
bi uuriinhuu tuhai bichih u yahuu gj zunduu bodsimaa tgd l bichiheer shiidlee...
anh ter hun manai angid angi anduuraj orj irj blaa ter boltol bi anhni hartsaar hund durlaj bolno gdgt itgedeggui bsiimdaa..anh haraad l durlaj bilee
neeh udahgui naizasaa utas n olj taniltssiin daanch minii helsen t*n*g ugnees bolj buh yum uuruur ergesen yumdaa ter nadaas chi ymr haritsaa husej baina ghd n bi nzuud bolie gd heltsen ghdee ter mini ugasaa nz ohintoi bsimaa...ghde nz ohintoigoo bdagaas ih tsagiig nadtai hamt unguurulj brg l surguuli dayara bid 2iig uerhdeg gdg blaa.udurjin shunujin utasaar yarij bainga msg bichne haaya 2laa muudaltsaad odoo dhj haritsahku gsn hernee oroi n butsaad l zalgana...bi terniihee hajuud bhda yug ch anzaardaggui bv bur moddiin navchis sharlaad unaj bgag ch anzaarah suhuugui l hairandaa umbaj blaa
ternii hajuud bsan horom much buhen denduu unetei bsima ternii nda heldeg ugnuud haaya togloj bgad gemguihen minii gariig atgadag bsan ter l garnii haluun ternii mini uhaalag harts bi ter buhend n denduu hairtai bsimdaa getel neg udur bid 2 aimshigtai muudaltsaj bilee bi chinii yu yum be bi chinii yu yuim gd l nadaa tghd denduu hetsuu bsan blhr bi utasaa taviad l shuud uruunduu bsan emee uutsan uugad l yag uhaan aldaj unahiin davaa n deer uruund eej maani orj ireed l shuud buun yum bolsiimdaa...ter ene tuhai medseen tgd nadaa hervee bi chamd hairgui bsan bol ene bugdiig hihku bh bsan chi ygd oilgoddui yum be gj helsiin ghdee bid 2 hamt bj bolohku bsiimda zgr l ter chigte bsan n deer bsan bh...
terenteigee bhiin tuld bi buhniig hiij blaa...udahku uvul blsimda ter l uvuliig bi hze ch martahku...bid 2 bainga gaduur zugaalj tsasaar baildaj uneheer shan bdag bsn getel neg l udur ter nda odoo nz ohintoigoo hamt bnaa tsaashdaa ingej bj chadku gsn bi tghd unendee yu ch helj chadaagui guiya gsn ch amand min ug orj irehku bsiin tgd l gadaad yavaahaar shiidsen...tend ochiod gaigui boloh blvu gsn chn ulam bur sanaj zuudendee hurtel haraad setgel mini dogdloj ugluu bolgon noiton dertee serdeg blaa..neg udaa zorig gargan tuunruugee zalgatal nz ohintoigoo sui tavij bga tuhaigaa helsen...nda ymr bsan geech hul doorh gazaraa ch medrehku shaham boltson bsiimdaa...tgd brg jiliin daraa bi eh orondoo irsimda irsen uduruu l terenluga zalgaj uulzahaar blsn tsaraig n haraad l bi yaj ene hungui ingej udaan amidarsiin boloo gj boddogdoj bsan shuu hrn neg yum n gvl ter mani nz ohinosoo salsan blaa udur honoguud ungursuur l bid 2 huuchin shigee l hamtdaa 2iin hoorond yavsaar hen ni ch uur huntei uerheegui 2laahnaa l bsan.
ghde tiim baidaltai udaan bn gdg denduu hetsuu bsimdaa olon ch udaa haritsaagaa tasalj uzsen daanch teseegui bi ter huniig denduu ih hairlaj bsiin nda iluu yum hereggui zgr l hajuud n bhad boloo hair gdg denduu hatuu yum bnlee hairlaad bh tusam holdono setgel min ymr ih uvduj bsan geech terniigee bi yavuulahar shiidsima uuruu bi ymr ch ih shanalj bsan hamaagui setgel mini uvduud uhej bsan ch hamaagui snaad galzuurahaa shahaj bsan ch hamaagui ter min l jargaltai bga bol boloo bi odoo ch terniigee denduu ih snaj bn 4jil bid hamtdaa bsin terenguigeer bi amidraj chadku neg hesegtee l shanalj zovoj udurjin shunujin uilj blaa...getel neg l udur bi neg hunte tanilttsan yum terend bi sain ghdee hairtai bish magadgui neg l udur hairtai boloh bh odoo bol jargaltai bga ghde zurhnii gundee sharhtai heveree magadgui hze edgerehku bhaa zgre dotoroo l hairlaad yavj baiya anhnii hairiin hamgiin nandin n terendee bdimchn hichneen tsag hugatsaa ungursun ch martahku sem semhen hairlaj olno dundas haij yavdiim chn...


Top
 Profile  
 
 Post subject: Re: Хайр минь
PostPosted: Apr.29.10 6:07 pm 
Offline
Шинэков Гишvvн
Шинэков Гишvvн

Joined: Apr.28.10 5:50 pm
Posts: 1
Location: miniihairiiintuuh
2008 onii 12 sariin 17d bi neg nztaigaa eh nutagaa zoriloo. Bid 2 mongolruugaa yawna geheer l dohdlood setgel ih huursunduuch yumuu 2,3 honog oligtoich untaj chadsangvi ongotsondoo orood ydarsanaa sayl medsen yum shig untaj orhiloo tegtel harin genet beejin deer buuhad 1 tsag garam uldsen baina gedeg bgaa. Bid 2 beejin deer buugaad baahan shopping hiigeed heregteo heregvi yumnuud tsugluulaad jaal gaduur ydartalaa yawlaa oroinon bid 2 neg gazar yarij jaal suuw udalgvi nuguudur bid 2 beejingees ubi in ongotsondoo suulaa udalgvi hedhen tsagiin daraa chinges haan buudal deeree gazardlaa.
Ongotsnoos buuhad baahan mongol humuusiin uilsan ineesen tsarai, teed bid 2 shuud garaad tsasan deeree ochij onhorood tsas haragvi udsan ch yumuu medehgvi ee neg l goe udur bsiimdag. Buyan tuhaigaas taxi bariad shuud bayangol zohid buudal ruu orj jaahan amarhaar yawlaa. Neg oroo awaad 2uul usand orchood estoi nam untatsgaalaa. Owoo neg yum serj nuur awaa yanzalj awad 2laa yum ideheer garhaar tuluwluluu, bid 2 shuud l mongol huushuur orj huushuur salad 2 hagarlaa idetsgeegeed shoppin hiiheer horoololiin delguuriin zug alhlaa, hed heden delguurer orj udalgvi buudal ruugaa yawlaa. Oroi n bid 2 garhaar tuluwluj bsan buguud medeej shoudhaar kk teed 2laa gangalj awaad mongoliin dajgvi baarbuudiin neg gesen bhaa metro orloo, , baahan l zaluuchid irj taniltsaad ted nartaigaach bujigleed er n ih goe udur blaa bi tamhilmaar sanagdaad gantsaaraa garlaa. Tamhia sorood sogsoj bsan chin yag hajuuhand neg bandi tamhi shuud l hed sorchii gedeg bgaa tegeheer n bi aw aw geed l ugsun. Bid 2 baarnii gadaa jaahan yarij sogsood tuuniig H gedeg ter sayhan bas gadaadaas irsen gelee, minii utasnii numberiig asuuhad nadaa ymar yumniihan utas bhaw tegtel ter nadaa say tamhi ugsund bayarlalaa shand n minii utasiig aw geed utasaa gart min bariulaw bi buur yaahaa medehee boliod uuduus n ineegeed u’r welcome gej heeleed bi barluugaa orloo orson chin mania nz chi haichchihwaa getsen zogsoj bdiin bi uuduus n ineegeed … bid 2 bujigeleheer yawlaa bujiglej bhdaa neg dajgvi zaluutai bujgiin gold taniltsaad ter zaluutai jaal bujigleed ter namaig uuriinhuu shireend urilaa O toi yariad bsan chin minii buur noir hureed yawchlaa… uulan shan zaluu daana ch uitgariin…. Nztaigaa baarnaas garhaar bolj 2laa taxidaad bayangoliin uudend ireed taxiniihaa mungiig uguh geed halaasaa uudalsan chin saynii H giin ugsun utas gart barigddag bgaa gargaad irsen chin 3 n shine duudlaga irsen 1 new msg irsen bailaa. Msgiin unshtal 9905 tai dugaaraas hi yu hj bn daa mataraa H bnaa gesen msg blaa ter shunujinguu terentei msglej honoloo joohon huuhduud shig gehdee 10 n jildee l tegj msjledeg bsan odoo bodhod bas so l yum bilee. Margaash bid 2 bolzhoor bolj anhnii bolzoogooroo kino uzeheer bolloo. tuun deer medeej tohirson tsagaaraa 30 min hotsorch ochloo eooooe getel ysan geech H iig haraad bi shuud l dotroo damn gej uulga aldhad hurgesen yum daa. Ter shuud uulzanguutaa minii gatsar deer unslee, bid 2iig cinema orhod tend bsan humuus aimar harj bsan n sanaanaas gardgvvmaa. Hamgiin t1 n bid 2 ochij ochij estoi taaarsan t1 kinogoo uzsen dee amidraldaa uzejbgaagvi neg so kino bsan bid 2 garaad nuguu kinogoo yarij elegee hushtul ineelee. Bid 2 jaal yum olj ideheer tohirood negen restaurant orloo. Dajgvi hooltoi orchin n ch gesen tuhtai nileen dulaan uur amisgaltai estoi l mer gazar bailaa, 2 hool zahialaad neg wine ch bas awchlaa, hooloo idej suuh zuuraa biy biynteigee dotno taniltsay geed asuult hariult asuult hariult urnuluu ternii aaw eej n mongold 2laa
huwiin companytai bas neg tursun duutei gelee.
neg tiim ailiin huuhed bailaa, anh 17 toidoo gadaadad sursan 2 jiliin daraa irj bgaa gelee… nadtai l adilhan ter nadaas 1 eer ah bsiimaa. Bid 2 jaal yariltsasnii etsest ashgui hoolch duuslaa bi ydaj bhad er n togworgvi hun l dee neg gazraa udaan bj chaddadgvi so hun. Bid 2 alhaal alhaal eooe burhan min bi buur yag hulduj uheh geed ter tegtel alhaal bsan bi eooe ysan ulun yum be geed baahan l yum bodloo. Tegtel ter minii garnaas bariad huuh daartsan bnshde yaanaa chi chin odoo yun nimgen huwtsaldiin be hulduj uhlee shdee ugaasaa nadad ymar yumniihan
Dulaan huwtsas bhaw dee bgaal n nooson tsamts polito nuud l bgaa. Ter naag politondoo oruulaad minii araas tewerlee ter ued uu nuguu hulduj uheh gej bsan hun chin haluutsaad haha buun yum bolj bilee minii dotor. Ydaj bhad taxi nuud barigdahgvi aria hiij neg yum barilaa bid 2 ard n suugaad haichxuu getel nuguuduh chin nadaas chi unuudurjinguu zawtai bzdee gehed bi medehgviee ysan gehed zgr zawtai boil dahiad jaahan gaduur yawii l gesiin geed ard shilen huzuugee ileed eooe nowsh gej denduu huurhunuur ineelee bi ter ued unseed awmaar l sanagdsan daana ch…. Teed H taxinii joloochid 3,4 gej helhed bi yaah gej bgan gehed ter zgr harjii gej heleed yawlaa, 3,4 d ireed ter neg achlal gedeg delguur luu minii garnaas hutuluud orloo.. bi buur gaihaad h**r yaah gej bgan geed asuuw, yaah gej bgaag n haraad medkuu bnuu chamd dulaan huwtsas awj ugii awgvv bol uwdchuud hun zowoogood unah gej bgaan gej hellee ter ued minii ineed hureed huurtsun bandi we gej bodloo hahaha.. harion estoi unen huwtsasnii songolt saitai yum bilee minii styliin dajgvi dajgvi yumnuud songoj ugluu.. ter nuguun tsamts n mash ih taalagdaj bilee. Delguureesee garaad odoo tegwel zaisan orii gedeg bgaa bi dotroo eejee yu we zaisan genuu soliotoi yum bhdaa gej bodloo. Argaggvi n erhend yawlaa teed ter shataar n garah gej OMG bolson doo bi buur suuldee mulhun bj deer n garlaaa nuguuduh chin uuduus haraad baidgaaraa ineegeed.. tegsen chin ter hanan deer n minii neriig uuriinhuu nertee siildeg bgaa bi buur mel gaihch tsel huhruud awlaa dunguj tanioltschaad ene law sumtai bhaa gej bodogdohod hurgej blaa ter zaluugiin uil hudlul hudulguun bolgon naag buur galzuuralah geed bgaach yum shig sanagdaad yawlaa.. arai neg nar jargaj bnaa zaza odoo teed yaahuu gehed ter 2laaa odoo talbai orii gehed bi gaihsanch gvi zaoz tegieo geleee.. talbai deer ochson chin oroi boltson talbaigiin gants gatsuur l bas l meer haragdaj bilee ter bj chi naanaa bj bgaaraa geed guigeed yawchlaa araas n orilsonchgui udalgvi ter 1 champaign 2 neg udaagiin ayga baritsan guij ireed 2laa gadaadad bdag humuus chrismasiinhaa bayriig temdegleegui yum bnshdee geed zadallaaa 2laa tulgaad bi uuj bhdaa tuunruu harsan chin neg l egduutei murtluu etgeed aash aranshintai zaluu nadad taalagdaad ch yawchih chin aaaaa medehgvieee er n.. bid 2 talbai deer jaahan suuj bgaad harihaar bolloo taxi gaal barilaa tegtel ter minii uwur deer tolgoigoo tawiad nadruu haraal yawaad blaa bi ineegeed ysan be gehed zgr l mama yumaaa gej heleed garaa uwur deeree tawiad nude aniad jaahan untaadhii gelee.. ter ued mini gar ali hediinee tuunii huzuun deeguuree n dawaad tsaad taliinhan hatsriin iletsen bj bilee eregtei hun gehed hatsarniihan zuulhun gej tegtel ter minii nuguu gariig atgaad nude anisan chigtee hewteed l blaa neg medhed minii buudal ch irlee zaza nz n orloo unuudur goe bsan shuu geed bi orloo… orson chin nz maani dunguj sersiimii ysiin odoo garyaa 2laa mania nzuud duudaad bn ochii gelee bich yhw dee dagaal yawlaa. Neg cafed bugdeeree uulzhaar bolloo manai nziin nz ohiduud bid nar baahan balai balai yumnuud yarij cafed bsan hachin hachin yumnuud ohiduudaa sainuu taniltsahuu ch geh shig yawahuu shoudhuu ntr haha huh ineed hurj bilee.. bid nar shuud l cafenaasaa garaad mass orlooo bid nar neg shireen deer suugaad bi noil orhoor yawlaa tegtel noiliinhon hawitsaa neg baahan hip hop bandi nar yum yariad zogsoj bnaa ter bi hajuugaar n ungursun chin neg n hey girl gelee uduus n bi wassup gesend ooy genguutee negenteigee tsohi gej heleed nad deer irenguute yu ain? Shihshig ter ued minii ineed hureed yum algaa gesend nuguuduh chin za teed naag E gedeg gelee bi neree helelgvi bi sheelee geed noil orsiimdag.. noiloos garch irsen chin nuguuduul chin algaa ashgvi dee gej bodood yawjiital nuguu daldaak chin sagbagnaad hureed irdiin irenguutee neree helcheech dee taniltsiildaa geed urd hoino garaad daldagnaad unen daldaak…. Arai hiij multraad bid nar bujgiin talbai deer bujiglej bsan chin nuguu batsaan chin hajuud irenguutee huue yu ainaa gesend nuguu nz maani Ts ene heniin gesend ter aan medsen shuu ingeel helchihgvi geed tegtl mani ah Breakdance bujigledeg bsiim bnlee bas dawgvi l bsan tend bsan ohiduud bugd tuun ruu haraad aaa laitai ntrch geh shig E duuschaad naad deer ireed taalagdsanuu gehed bi buur sandraad guu yhwee dajgvi ee gesend taalagdsan bol yaamai dee geed naag daguulaad shireeluu yawlaaa… harin yariad suugaad bsan chin nileeen hugjiltei nuhur bhneee huurhun huurhun yum yariad baahan l ineelee teed bid 2 nzuudiigaa hoorond n taniltsuulhaar bolloo yag taarsan yum shig ted nar 6 uulaa bid narch bas adil blaa. Nileen huurhun batsaan nar bsiimaa kkk yaria ntr bol zgr l onigoo l gesen ug uursduuch bas aimar taalagdaj bilee bid nart teed neg medsen chin oroi bolchij tegtel E chin bugduuree manai zuslangiin bairand ochihuu gesend manai halsan nzuud tegiii ntr ch geh shig teed bugd yawahaar bolloo. ted 2 mashintai bsan buguud 1 taxi bariad yawlaa.. bi E tei bas manai neg nz bas tuunii neg nztai 4 uulee E giin mashind suulaa bid 2 hamgiin ard suugaad bid 4 balai balai yum yarij ineeldeed l yawj blaa getel bugd zalhsiimuu ysiin chimeeguibolood urd taliin 2 maani uursduul yariad tegtel E minii murun deeguur garaa oruulaad bi tsarai luun harsan chin hudlaa uur tiishee harj maraad tegeheer n bi ooy yadag genuu gesend nuguuduh chin jaahan ichih mayagtai bolgonguutaa hudlaa bandsandaa nmg gijigdeed hehe goe l bsan.. joohon ydraad tuuniig derleed hewtlee tegtel nuguu H geh zaluu gent bodogddog bgaa utasaa sanaad shalgah gesen chin tseneg n duusaas untarchihaj argagvi shdee awsan udruusuu hoish tsenegleegvi yum chin… owoo neg nuguu baishind n irlee nileen tom baishin bololtoi gadnah hasha ntr n bol surtei l yum bilee bid nar mashinuudaa oruulaad baishin ruu orlooo eooe huiten gej jigteihen nuguu hed bid nariig daarchin gej bodood ta nar mashind orood bjii bid nar gylz gal ntr tuleedhii gelee bid nar ch ug duugui mashind orj suugaad ohidiin yaria urnuullee…hagas tsag bolsnii daraa nugu hedch duudlaa orson chin il zuuh tultsen naadtal n hiwsen deer piwo jims baahan yum tawitsan gazar suu gelee bid narch suulaaa getel ohiduudad n bugdend n honjil ntr ugluu getel E tsaanaas neeh tom adyal shig yum chirtsen irlee tegsnee ard suugaad nmg numurgunduu oruulaad araas tewreed suulaa. Nadad ch taatai bailaa tegtel nuguuduh chin gar n gedes ru yawdag bgaa, bid narch shan yarij suulaa bindii neg maani ta nar ali ih surguulid surdiin gesend bugdeeree 10 n jil bdag bgaa tegsenee baarand bolhoor ih surguuli ntr geed tomrood bsan yumnuud kkk gehdee yhw manaihan bugd 2 r kursiin egch nar, bid nardch 10n jilin batsaan nar taalagdsan.. neg medsen chin bid nar piwonii shil erguuleed shiitgej toglood daraa n huzur soroltsloo mun ch ih hun untseltsej…. Shuniiin 2 bolj blaa E tamhilhaar garii geed bi ch tsug garlaa terniig tamhilj bhiig n harsan chin bas l nuguu H sanaand orj irlee terentee bolson yumaa bodson chin buur ineed hureed dotrooineej bsan chin E hue zgruu ysan bi tiim ineedtei bnuu? Gelee.. uu guu guu zgr l neg yum bodool gesend.. uu yuiin helchih gelee bi ymar heleltei bish yuch bsihee zgr l neg hugjiltei yumaa.. ter naag uurtuu oirtuulaad tom adyalandaa oruulaad Bi yag galzuurlaa gej heleed tamhia neg sorood haychaad nadruu oirtood uruulan deer min unsehdee tamhinihaa utaag minii amruu oruulchlaa… bi hahaj tsatsaad nuguduh chin baidgaaraa ineegeed yaaanaa estoi uuchlaarai geed gerluugee orhoor guile bi araas n tuunoog barihaar guile orson chin manai hed toglosoor l blaa E haana bn geed asuusan chin deed dawhar luu orson gew bi araas n orloo nuguuduh chin ochood neg kulkoiz ugsun chi yoo bas bnaa bn gej heleed naaag darj ungagaagaad gijigdej ehlew bi elgee uwdtul ineej arai hiij bosood tuuntei barad 10 garam minut zodolson, zodoldoj bhdaa mini araas tewreed ingeed joohon baichii gelee.. bi ch yu ch dugarsangvi udalgvi nuguuduh chin araas hazdag bgaa.. Yaaay ymar zewuun chi gesen chin!! Zewuun huniig chi yahiin gelee!!! Yadgiin harhuu geed bi oron deer suuj bhaar n aragshaa unagaagaad deer l garlaa hehe udalgvi bi door n orson chin nuguduh chin buuj ugsunuu gelee!! Haha bi guu gesen chin nuguuduh chin mak deeshluuleed gedsen deer amaaraa turgilaa!!! Nileen ewgvi yum bn lee. Udalgvi ter deeshleeed minii dood taliin uruuliig unseed ter minii gariig ch tawilaa bi sullagdsan gesen shig garaaraa tuunii buhel gazar n hurlee gehdee dood heseg bish l dee, tuunii neg gar n minii tolgoinii ard nuguuduh n nuruunii ard, bid 2 barag salahgvigeer 10 garam min unseltsen bhaa uneheer goe bsan amidraldaa tegj udaan unseltsej uzlee.. Uneheer goe unseltsdeg batsaan.. bid 2 biy biynige tewreed untaad ugluu. Ugluu tuuniig untaj bhad n harsan chin ymar huurhun yum be! Bi tuniig sereeh gesen chin eheh serdgvv bgaa honjiloo tolgoi deeguuree numurchuud kkk yag l neg joohon huuhed gedegn medegdeed huurhun shdee!! Bi shuud hunjiliin huu tataad bosgochiloo nuguuduch chin shal noirmog yum nud n tas aniastai bi shuud bathroom ruu daguulj orood nuuriin ugaaj ugluu tegsen chin dawraad minii shudiig ugaagaad ug gedeg bgaa… yhw dee teel shudiin ugaasan chin ootoi amaaraaa unsej bilee.. bid 2 dooshoo buugaad nuguuduulee harsan chin bugdeeree untaj bailaa … bid 2 ted nariig sereehgvi geed galtogoi orood ugluunii tsai beldej ehellee, uchigdriin awchirsan yumnuudaaraa bugdengeer n yum hiilee,, ted narch bosoh tsag n bol neg negeeree bosoj shal noirmog yumnud bath orlooo.. bid 2 ch shireegeee zastsan ted nariig irj suuhiig huleej blaa udalgvi gants 2 ooroo tsuwaldaj orj irtsgeelee bid nar ineeldetsgeej ugluunii tsaigaach uulaa.. bid nar budgeree ger oroniin hamtdaa tsewerletsgeej hotruu yawtsgaalaa 2 hon mashintai bolhoor 6, 6 gaaraa suutsgaalaa E naag awaad urdaa suulaa. Udalgvi ch teewriin towchoo haragdaj neg yum bugdeeree saltsgaaj manai nz bid 2 iig E bayangol hurgej uguhuur bolow.. bayangolch irlee E tegtel hue 2laa oroi uulzii bi chamaig oroi 8 aas irj awii gelee bi ch zaza geed orow!! Gent nuguu utasaa sanaad bayangoliin dood lawlahaas nokiannii tseneglech asuuw udalgvi tseneglegch irew utasaa asaatal nuguuduh nuus chin 3 new msg.. unshtal mataraa yu hjaagaan … hey ygd utasaa ch awahgvi hariu bichkuu bga bgan be!!! Ysn bi unuudur taalagdaagvi yun gsen msgnuud l blaa bi shuud l tuun ruu zalgalaa duudaj bn!! Bnuu!! Uu bn bn eheh sainuu uchigduriin yawdald uuchlaarai emee owoo deeree ochood utasaa buur tag sanachijee ydaj bhad tseneg n duusaad gesend !! oon zuw zuw bi taalagdaagvi yum bolowuu gej ailaa shdee gesend bi !! hehe guu guu yaala gej gesend ter chi unuuudur zawtai yu 2laa gaduur hoollii gelee!! Bich zawtai bsan bolhoor za l gelee uduriin 2 bolj blaa bi ch usand orchood nuur amaa ynzalchaad suuj btal H ch irlee. Garaad ochtol neg saaraal Toyota unchijee.. bid 2 ardiin tend bdag kim duhan geh neg solongos res orloo.. orood bi neg bulgogi harin ter haluun nuguu bagatai ih mahtai hool geed zahiallaa.. bid 2 ch hooloo idej unuudur gadaa denduu goe bsan bolhoor bid 2 alhlaa talbai hurtel baahan l yum asuuj ter 10 n jildee hobby gedeg surd surj bhdaa anhniihaa hairtaigaa uchirsan gecen. …bi ajiltai hamaatniihaa egchiind ochih estoi 2laa daraa uulzii geed bi salad yawchlaa.. buudaldaa orj ireed 5 n tsag bolj ma nz gants 2 delguur orchood irii geed bid 2 delguur jaahan yawlaa tegtel neg Gunit getsen aimar meer tsasarhai suult bjiidiin bi ch taalagdahaar n awchlaa!!! Ma nz bid 2 jaal juul yumnuud yawaad 7 unguruuguud buudalruugaa oroh gej bsan chin E ali hediinee irtsen zogsoj bdiin neeh tom har umd tsagaan gutal , tsagaan podwolk.. har tsamts,., tsagaan malgai ntr n uurt n zohison gej jigteihen uuduus guij ireed aliw yu awsiin bi urguud oruulaad ugii gelee bid3 ch orloo.. E naag huleegeed suuj bh hoorond bi gylz huwtsasaa umsuud nuguu erteediin H nii awch ugsun nogoon tsamtsiig umsuud usee zadgai tawiad banana umd umsuud usgiitei gutalaa umsuud deguuree neg har huren palitoigoo umsuud garlaa!! E ter tsamtsiig haraad ysan goe tsamts we gesend bi buur bayarlaad harin tiim bgaaz geed zaza 2laa garii geed, ma nz ch gesen unuudur bolzootoi blaa, bid 2 ehleed hero geh cafed orj joohon suuj bgaad gadaa shine jiliin uur amisgal orood goe bsan b0olhoor bid 2 ch alhlaa hugjiltei yum yarial minii urd hoino garaad l yawaad bsan huurhun gedeg n udalgvi ah guai minii belhuusnees tewertsen minii uuduus harj nude oniilgoj ineecheed bid 2 alhlaa ih delguuriin urd bas mod zastsan bsan buguud ternii hajuugaar alhaal yawjiisan chin E naag shuud uurruugee haruulaad minii hatsriig zuulhun ileed neg tiim karmanaasaa utasnii zuult gargaj ugluu suuld sonshod angiihaa ohinoos bulaatsan gesen teed l bid unseltseel eooooe… tsag ali hediinee 10 ungurchee tegtel ter odoo bi harihgvi bol eej aaw uurlanaa hed honog demii teneed geed kkk zaza bi yawlaa daraa uulzii uu neeree chamd utas gesend bi bi margaash utas awnaa tegeheeree bi zalgii za geed ternii utasiig temdegleed awlaa yawahdaa ter hairtai shuu gej heleed guigeed odloo… margaash ugluu n bi nztaigaa mobi orj shine 95 tai dugaar awlaa teed bi shuud l E ruu msg bichsen tegsen chin genet bi T –g olj harah n ter bi nudendee itgehgvi nzaasaa asuutal huushee mun bn shdee gehed bi udaan uulzaagvi uulzhiig husej bsan hunteigee ingeed taaraldhiin chinee sanaagvi bi shuud zam garj ochood araas n duudlaa ter min mun bn ergeed harj bhiig bodhod bi alham alhamaar duhuud sainuu gehed T huuh ysan so hun be hezee irsiin be!! Uu ireed neg 7 l honoh gej bn !! za teed so sa yu bnaa 2 jil garam uulzaagvi barag l heweerei bnshdee geed ineew!! T bol minii 10 n jildee uerhej bsan boy bilee 9 tugsuh jileesee ehsuuleed 10 tugsuh jil hurtel uerhsen uneheer ene hun l nadaa hair gej yu yum buh l yumiig zaaj ugsun towchhondoo gewel minii anhnii hair daanach 1 dehi jildee bi tuunees salsan hoinoo tuuniigee uguileed buhel buten salsnaasaa hoish udiig hurtel ene l huneer dutaj irsen gehed bolno doo. Teed bi nziigaa yawuulchaad turuutei 2uulahnaa yawj bgaad neg jijig cafed orj suulaa ter min tamhi tatdag bolo yu daa za teed bid 2 10 n jiliinhaa huuchaas geed l zunduu l yum yarij aldlaa odoo ter min huwiin surd surj bga gesen ger n huuchindaa er n buh l yum yagl heweeree nadad ergeed irsen yum shig sanagdsan.. ternii min tsarai zus yag l heweerei yag l anhniih shigee huwtsaslalt ntr n ch gesen neg tiim hip hop mayagaar l huwtsasladag bi uerhdeg bhdaa yag l neg odoo bgaa shigeel huwtsasladag bsan san ter min urgelj bi nadaas iluu owortoi haragdaj bgaa ohind durtai ntr geed l hoshin hoshin yum yarina ugaasaa uuriinh n style neg egchmed huuhduud dee… msg irlee utsand E odoo haana bgan zawtai bol uulzahuu gesen blaa.. bi ch hariu bichsengvi unuudur T tei uulzsandaach ter yumuu T 2laa tegwel zarim neg tanidag humuus deeree ochij uulzhaar yawlaa… ymarch bsan t giin niildeg bsan heden huuhduudtei uulzlaa bas 10 n jild hamuud l yawlaa er n bol bugd n neg tom tom ah nar boljee, getel ma T ysiin bol buu med eruusuu l yag l heweerei l minii nudend haragdaad bsiimdag… T bid 2 uridniihaa uyee dursaad sarawchin dotroo orj suugaad, surguuli ruugaa orj 3 n dawhriinhaa uulzdag bsan gazraa ochoj zogsood hamgiin suuld n anh namaig guisan bas bindii salsan ortsondoo orj ireed yag suudag bsan 4 n dawhar deeree suulaa, bi T giin derleed jaaahan hewtlee bidnii baga nas ch goe bj dee yu ch bodoh sanah yumgvi muruuruu duraaraaa ene l nasandaa hairtai geed bi undiitul T bi chamd hairtai gehed ter ug negl so sonsogdoj bilee neg l hundii, anhniih shigee bhaa bolijee gedgiig bi tegehed l oilgosiim, T d bi buh uchraa heleed ter min ch gesen neg ohintoi uerhej bgaagaach helsen tiimee ene chi l minii anhnii hair T min naag buh yumand uuchilj hichneen minii buruu bsanch dandaaa minii tald dandaa nadaa uram ugdug bi iim l shan anhnii hairtai hun jargal gedegiig ter minl nadad anh udaa amsuulsan magadgvi suulchiinh ch bj magad… bi H ruu zalgalaa haana bgaag n asuultal nzuudtaigaa bu halaad suujbn gelee naaag hureed ir gelee bi ch yhw yawaad ortol 3 n nztaigaa H suuj blaa teed naag nzuudtaigaa taniltsuulaad, bid hed baahan l yarij suulaa ger gerluugee yawtsgaah bol getel H nileed sogttson gadaa garaad buur tasrah yanztai G geh nz n er n bol barag l sogtoogvi bsan buguud bid 2 H g buudald oruulj tawiw. 30 nii udur H ugluu zalgaw minii gunj yu hj bndaa geed awdiin bn bi hariud n zg rl ineechhew unuudur 2laa manai aaw eej deer ochii gedeg bgaa tegheer n bi ee yaaj dee bi ymar chinii nz ohin ch bish yaaj dee chadahgviee gesend ter yu chi minii nz ohin teed bish yumuu? Gesend bi zaza ochii ochii gew.. udalgvi ma batsaan E zalgah n ter yu ainaa geel altsgagnaal huurhun gedeg n unuudur 2laa delguur hesii tehuu margaash ma nzuud bugdeeree manai neg nziind shine jilee temdegleh gej bgaa maa teed jaahan yum awah heregtei bn tsug yawahuu.. zaza tegwel bi tsagiiin daraa ochii za gew… udalgvi irlee bas l goe haragdaj bsan.. ochson chin naag uurluugee ogtsom tataaad sanasan shuu egchiigee gedeg bgaa za teed bid 2 apti ntr geed buh delguuruudeer yawsan daa baahan shine jiliin malgai, soliut ntr geed baahan l yum awlaa nuguu yumnuudaa golomt hothonii bairand awiachij tawilaa.. naag unuudur sain ajilsan geed bid 2 4 n zamiin tendhiin neg tsainii gazar orloo kkk 2laa buuz salat awch idetsgeelee…. Oroi buudaldaa ortol ma nz hamag yumaa bootson za nz n gerluugee yawlaa ugaasaa 7 ch end honochloominii nz sain bgaarai margaash uulzii gelee ugaasaa bid 2 urid n tohirson bsan buguud ma nz 7 honogiin umnu mgld ochood geriinhendee medeghgvigeer bj bgaad shan shoudaj awaad gerluuge harina gej,,, zaza ingeed nz maani ch yawaad ugluu … eee yaaaaaaanaaaaaa bi nuguu H nii helsen yumiig tag martttsan bnshdee yaanaa bi utasaa uztel zunduu olon duudlaga msg bi shuud zalgalaa H utasaa awlaa yaanaa estoi uuchlaarai unuudur estoi zawgvi blaa odoo l neg yum buudaldaa orj irj bn gesend oon yhw dee … bi hariud n eeeldee uuchlaarai estoi medsengvi ee tegleech bi margaash huduu yawah yum shig bn odoo uulziii gew H t za gew… ugaasaa nadad hudlaa helhes uur arga bgaagvi buguud E tei margaash bn geed unuudur baahan yumnuud awtsan bgaa bolhgoor zaawal bh estoi bdag…
H ch irlee neg dars baritsan orj irlee.. bid 2 darsandaa jaahan halsan ynztai neg l medsen chin terentei anh udaa unseltsej bilee neg medsen chin bid 2 hamag huwtsasaa tailtsan bsan ugluu bi 7 unguruuj bostol hajuud H hewtej bhiin tuuniig sereegeed odoo yawahgvi bol bolhuu gedgee heleed ter ehleed turuuleed zaza teed sain yawaad ireerei za uruul deer min unseed yawlaa bi usand orchood bj btal E zalgaj bhiin hue boson uu 31 shdee hu… uu bossson bosson usand orchool suuj bn gehed za tegwel bi odoo ochloo shuu gew.. E orj ireed shuud naag unseed za minii hair hurdalchih gylz ochij yumnuudaa beldie gew bi nz ruugaa zalgaad golomt deer hureed ir gew udalgvi ma nz 1 nziigaa daguulaad irj yawaaa aisui ntr haha.. E giin 3 n nz , mani 3 ingeed 7 uulaa 3 n uruuu bairiig barag tsag garamiin dotor chimegeleed duuschihaw, shire ntr zasaad buh yum jin tan bolow.. mani 3 ch gesen yawaw bi E d udahgvi irneee geed nziigaa dagaj yawaad 3,4 iin paradox orj usee zasuulaad goeliin budalt ntr hiilgecheed oochir gej bas ih bsan shuu kkk buudalruugaa orj huwtsasaa solichood bj btal E zalgalaa haa bgan hairaa gej bn uu odoo buudal deeree bn chi haana bgan gehed naanaa bj bagarai za bi odoo 5 minutiin daraa ochloo gew. Udsan ch E irew, haha ma batsaan chin costume ntr umstsun bas neg tsetsegiin baglaa baritsan huleej blaa.. E giin garnaas sugdaad mashin ruu n yawlaa , uneheer goe bolson blaa inegej huwtsasladagvi hun chin bid 2 ortol E giin 4 nz n bas n neg 3 n nz ohiduud n yumuu haishain 3 n yum zogsoj blaa.. naag haranguutaa nzuud n eoooo tastas ain… za ingeed ahiad 2 n ch irlee udalgvi 1 nz n nz ohintoigoo orj irlee za ingeed oluulaa idej uugaad duuj huuruud l bj btal on garah bolj bnaa vvvv happy new year……. Bid nar bugdeeree talbai ruu yawlaa solituu buuduulah gej ochtol aimar ih huntei bsan buguud ehnesee shinegerch blaa tegtel E naag tewreed 2laa verhii gej guidiin bn !! bi ch YES geed l heltsen tegsen chin naag urguud bayarlalaaa hairaaa geel kkk!! Bid nar butsaad bairluugaa yawlaa bid 2 jijig uruund uud uuduusuu haraad suutsan piwo uugaal yum yrial suuj blaa bid 2 huwtsas ntr soliod eooe E yagaan duu soroochkon tsamts umtsun deed taliinhaa 2 towchiig tailtsan dooguuraa nziinhaa neg har shortiig umstsun blaa ter ued ter ymar HOT HOT haragdaj bsan geech eooe burhan min tuuniig neg dooshoo harchaad nadruu egtsleed harahad n eooe unen tas…. Bi tuun ruu oirtood uwur deer n suugaad uruuliig n unseed neg garaa tsamtsruun hiigeed, tegtel neg nz n haalga ongoilgodog bgaa bi butsaad hooshoi suusan bairandaa ergeed suulaa E bi garchaad irii geed garlaa bi tsonhoor haraad zogsoj btal E orj ireed minii hoinoos tewreed mak deeshluuleed naag uurluugee haruulaad… bid 2 suugaad say E giin awchirsan piwo iig uugaad bi tuun deer ahij suugaad sayniihiigaa uregljluuleed tsamtsniihan towchiig neg negeer n taillaa….ter minii makiig deeshee tailaad buh l gazraar unseel eoooh…. Neg medehed bid 2 …….. ugluu uureer bid 2 neg hunjil dotor hewteed l tegsen E hunjil ruu bulhaj orood minii deer garaad kkk ahiad l ……. Unendee l galzuurmaar shunu bsan… bid 1 unguruuj sereed orondoo notsoldood hewteed l bsan neg medsen kkkkkkkk……… neg owoo 5 ungurch bn ornoosoo bosloo bid 2 naag hurgej uguhuur yawlaa… buudald orood tsad chin naag usand oruulaad ug geed guigaad saldgvi ee teed E g usand oruulj ugluu nuruu ntr iin ugaaj uguud hehe garhad n alchuurand oroooj uguw garhad n bi haluun tsai uguw E giin nuurend mask ntr tawij uguud goe l blaa bid 2 ene oroi ch bas hamt honoloo… margaash bid 2 gadagshaa kino uzeheer yawaw kinogoo ch uzew uzsench gej dee hamgiin hoino unseltstseer bgaad taarsan.. kino duussanii daraa E giin utas dugarch bn geriinhen n bololtoi.. Bi ch E gerluun yawuullaa .. Buudaldaa gantsaaraa bgaa bolhoor hiihyum oldkuu teeed sursan zangaaraa bi nztaigaa shoudlaa oroi n heden humuustei taniltssan gehdee neeh taalagdaagvi l dee.. H msg bichlee hey huuhdee haana bgan be ub irsiimuu gesen mdg blaa.. bi ch shuu dl hariug n bichlee irtsen bn.. udalgvi bid 2 uulzlaa bi tuund bair haij bgaagaa helj, zochidbuudald bngedeg denduu unetei yumaa gesend tiin shdee tegsnees gants 2 uruu biar hulsluhgvi yu gelee.. tuuntei uulzaad hool ntr orchood bid 2 moson kotok orloo H estoi lag gulgadag tegsen bi chuutei aitai urd talaaraa yawj bhad tsaad chin ar ntreeree aimar ywdin bnleee… udalgvi bi 1 uruu bair hulsluud ihenh tsagiig H tei unguruudug bolloo bi ch tuund ulam dasaad ch bh shig. Neg udur taniltssan zaluu Btei uulzhaar bolloo bid 2 gaduur yawj bgaad gerluu gee dohuullee oroi haalga togshloo H bn. Arhi uusan bololtoi jaahan unertuultsenshuud l naag unseed hamag huwtsas tailaad bich yuch eserguutsel uzuulsengv.. ter neg l turemgii bsan yu bolood bgaag medehgvi suhuugvi bsan gehed bolno.. margaash ugluu bosood bi orniihoo deed tald tsonhoor haraad suuj bsan chin H nadad mungu ugchuud garaad yawsan. Bi teriig terhen uydee oilgoogui ldee daraa bodhod B giin mashinaas buuj bhiig hartsan yum shig bnlee…. E nadruu utasdaad bid 2 jaahan uuj suuhaar bolloo bi 2 manaih ruu yawtsgaalaa shuniig hamtdaa unguruuj tegtel ugluu haalga togshloo yaanaa H bhiin magadgvi uuchlalt guih gej irsiin bolowuu E bdag yaanaa , zaza ymar ch bsan endeeesee zohitsuulaad yawuulchii geed uudendee uulzaad zogsoj bsan chin E hairaa hen be geed dugarlaa tegtel H shuud dairch ortol tsaad uruunuus E garj irenguutee ahaa ta end yu hj yawaan gelee!!! Uu burhan min bi buur so bolood yu gej asuutal H zgr l garaad yawchihaw.. E buur so bolood yu bolood bgaan ah ygd end irj bgaan geed nadaas asuuw? Bi buur shokond orood ah gewuu ah chin yumuu ? gesend tiimee manai ah !! gesend tuuntei anh uulzsan udur H neg tursun duutei aaw eejteigee tsug amidardag gej helsen ug n sanaand orloo uuuu yu bolood bgan be bi ah duu 2 too eooe buur bodhoos tolgoi ergeed so bolood bailaa, bi jaahan suuj bgaad E d buhniig helsen, E ch nadtai yuch yarilgvi garaad yawtsan… odoo hench alga… gadaa tsas orj bn bi gedeg hun uuriinhuu hamgiin sonsoh durtai duugaa sonsood l gunigtaihan alhaj bn(snowflake) odoo neg l hun heregtei baina . ugluu bosood yum ideh gesen chin dotor nge l ewgvi, yunii magad gej bodood test hiilee eeeeeeee nowsh gej ……..
Bi oronoosoo bosolgiu buten udurjinguu hewtlee margaash n H gert irlee E bhgvi gertee ter uduruus hoish ireegvi gedgiig helsen… H noil orohdoo gai bolj minii testiig garsan yum bile dee teed nadad gadaanas baahan hool hunsnii tsug garch awch uguud nadad tortoi yum bariulaad uuruu tsaashaa yawlaa bi ortsniihoo uudend bdag sandal deer suugaal blaa suugaal blaa hichneen tsag suusanaach medkuu bn teed bi utasaa awaad E ruu zalgalaad hairtai gedgee heleed tasalsan ter yawdalaas hoish 10 garam honogiin daraa E tei taaraldsan minii hair heweerei huurhun bn lee naag chi ulam shan bolchjee gesen ternii ter ugiig ymar ih huleesen geech, H butsaad gadaad ruugaa aywsan gesen, ter ch gesen odoo gadaad yawj surah gej bga gesen, hehe ineedtei bgaaz bid 2 biy biyndee amlalt baigyylsan 2 sariin 14 nii udur daraa jiliin yag ene uduruu yag ene gazartaa uulzii gej tohirson… ter min ch yawj bi ch butsaad irj odoo 2 n sartai huuhed min..... 10 n sard huuhed min turluu eregtei, huuhdee T gej nerlesen Bid 2 gadaadad bhdaa medeej messenger ntreer hariltsaad neg l ih hairandaa umbasan humuus yawlaa... udalgvi bi todorhoi shaltgaanii ulmaas 3 n sariin12nd bi ulgiitei huuhedee chireed yawlaa daa.. E ch ali hediinee 2 sard ochchihson mongold blaa E naag toshoor bolood ongotsnii buudal deer huleelj blaa tuuniigee harna geheer l dogdlood bas E d huuhdiinhee tuhai yaaj tailbarlahaa olj ydaj bilee.. E min ch irtsen blaa jaahan mah suutsan gehdee yagl uridniih shigee l shuudaigaa umstsun zogsoj blaa.. ehendee huuhedtei garj irheer henii huuhediig tewertsiin ntr geed shogloj bsanaa bi uuduus n yuch dugarahgvi haraad l blaa E giin tsarai shuud l so bolood .l yawtsan.. bid 3 mashind orj suugaad E nadaa yu bolood bgaag tailbarlaad uguuch gehed bi buhniig hellee T ch Hiin huuhed gedgiig heleed bi tuund eooe burhan min denduu hairtai bolhoor ter ued asgartal uilsan E yuch dugarahgvi suugaal bsan tegsenee zaza bugdiig oilgoloo l gesen ug helsen bid 2 iiig buudald hurgej uguud E zgr l yawaad ugsun... bi tuun ruu zalgsan bolowch utas ntree ch awahgvi barag 3,4 honoloo udalgvi E ireed nadtaich yum yarihgvi zgr l suugaad l bsan hiisen undaa ntrch uuhgvi tegj bsanaa gent bosood huuhed deer min ochood hajuud n haraal suugaad bsan orniihon urd.. udalgvi nad deer ireed ter min bi chamd hairtai gej barag l anh udaa tuunii amnaas jinhneesee sonsoj bile... ter min nadad unen setgeleesee gomdson bololtoi nadtai eruusuu uulzahgvi barag 10 garam honog bolloo, nadad ymar hetsuu bsan geech gants bgaa yum maani minii huuhed l blaa E tei holboo barih gej ch oroldohoo bolison, gai bolj huuhed min haniad hureed huuhdee asraad bi barag l ydargaand orood buur neg hunii nudnees garch bile... udalgvi hed honogiin daraa E ireed shuud l naag tewreed uuchlaarai uuchlaarai l gedeg ugiig heleed l bsan bi tuuniigee tewerch baahan uilaad, E minii chihend namaig uneheer uuchlaarai bi t1 yumaa chamaigaa ingej zowj bgaagch medehgvi ahij chamaasaa holdohiig husehgvi baina bi chamdaa aimar hairtai hedii ahiin huuhed bsanch haamaagvi ee ah ch gesen odoo uuriin gesen amidraltai bolson bi ta 2iigoo uneheer aldahiig husehgvi baina chamdaa bayarlalaaa iim aguu hairaar namaig hairlasand bi chamdaa hairtai geed l buh zuil shan bolsiimdaa ter oroi bid 3 tsug untaad l burhan min uneheer ih bayarlalaa iim shan huniig nadtai uulzuulsand.. Unuudur 2010 onii 4 n sariin 29 gadaa goe baina +16 boltol halaad minii hajuud 2 erdene min baina..
Za ingeed dutuu dulimag hairiin tuuhiig tsag gargaj unshsand bayarlalaa bi zgr l shan hairiinhaa tuuhiig huwaaltsahiig hussen yum ta nartaa hairtai shuu mongolchuudaa...


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic This topic is locked, you cannot edit posts or make further replies.  [ 24 posts ] 
Энэ сэдэвийг FB зарлах

Who Likes This Topic on Facebook? 


All times are UTC + 8 hours


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 0 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  




Copyright Asuult.NET © 2000-2014.
Administrative Contact: Khundaga Khurelbaatar [hundaga@hotmail.com]
Tel: 1-888-303-4927, Fax: 1-888-406-2264.
Powered by phpBB © 2000-2014 phpBB Group.