|
1-r botiig ni neleen unshij baigaad duusgalgui haysan. Tsagiig zugaatai ungruuye gesen humuust ih sonirholtoi, yalanguya shunu orondoo orood uur tsaital unshihad soliootoi nom. Ugluu ni hicheelee pyalaad untaahdaa haramsahgui. Daanch zugeer l ulger dee.
Er ni jaahan sudalgaa hiivel haa hamaagui zuilsiin ugugdluudees adil tusuutei zuil olj bolno. Tehdee ene tustei shinjee ergeed uur olon turliin sudalgaa shinjilgeegeer batlah yostoi. Tegj gemee ni sudalgaanii ur dun ni bodit unen bolj bosno. Anglichuud maltlaga hiigeed 17-r zuunii uyed hamaaragdah tsahilgaanii utas olson tul ted ertnees telephon utas hergeldeg baisan gedeg dugnelt shuud gargaj bolohgui biz dee. Iim dugneltend nemelt hajuugiin notolgoonuud heregtei. Hedii, unuugiin tsahilgaanii utas, ter uyiin tsahilgaanii utasnii hoorond tustei shinj bii tul deerhi dugneltiig hiij boloh ch telephon utas ashiglaj baisan arhiiviin barimt ch geh yumuu bas uur olon talaas ni davhar hudlushgui batlah heregtei.
Getel Muldashev yag iim aahar shaahar sudalgaanii ur dunguudees nemelt notolgooguigeer neg tom onol bosgood baigaam. Zuil buriin object deer zuil buriin sudalgaa hiij, garsan ui tumen ur dunguudees ni zuvhun heregtei gedguudiig ni shilj avaad, tuugeeree onol bosgood baigaam. Tegeed terniigee ih sonirholtoi bolgoj gargaj taviad baigaad uchir baigaa yum. Turuunii jisheen deer bol Muldasheviin dugnelt "Mongolchuudiin gazariig uhaad uhaad yuu ch oloogui, bur ertnii Chingis haaniih ni uyiin hurtel bulsh bunhaniig ni samraad yuu ch gargasanguii. Tiimees ter uyees ehlen Mongolchuud gar utas hergeldeg baisan baina" gej garna. Ugui yag unen l sonsdoj baigaaz dee.
Manaihaniig bodvol baruuniiihan iim yumand arai olon udaa huurtaad, bооv umheed hashirtsan tul Muldashev metiin shine uyiin oros bооviig umhehgui baigaam. Manaihan yaahav oros shkooltoi yum bolohooroo Oros setgehuigeer bichsen davs huchir ni taarsan tom bооviig amttai ni argaggui hulheed baigaam. Nash gishuun bооv uu, boojgoi yu gedegiig yalgaj surahad tus boloh nomnuud sanal bolgoson baina. Bolomj baival unshchihad iluudehgui l baih.
Jishee ni, ter 6666 km zaitai buteeluudiig ih ontsolj avch uzej.
1-dugeert, "km" gedeg bol hun turulhtnii ertnii tuuhtei yamarch holboogui, shinjleh uhaanii olon ulsiin negj. Uhaan ni, km-r ilerhiilehgui USA-n Mile gedeg negjeer deerhi zaig ilerhiilj boliishd. Tegvel teerhi too oiroltsoogoor 3921. Nuguu surtei olon 6 haachiv? Manaihanii hergeldeg "saahalt", orsuudiin hergeldeg "mod gazar", Anglichuudiin "feet" geed uls ornii negjees hamaarch ene too yanz yanz garna.
2-dugaart, za yaahav 6666 km-n urtiin toond ni bish zaind ni uchir baiya geye. Zaaval 6666 gehgui zugeer neg "123456,789" gedeg hoorondoo yag tentsuu urttai gazar unuuh ontsgoi objectuud maani alslagdsan ni ih sonin geye. Muldasheviin uuriinh ni helj baigaagaar ter objectuudiig barisan tsag hugatsaa ni heden saya jiliiin umnu gesen baisan. Mani nuhur maniust bооv umhuulehdee delhiin gadragiin geologiin global hudulguunii tootsoog nuuchihsan baigaam. Esvel eruusuu tootsoogui. Manai delhiin havtgai gazruud sekund burdee hudulguund orshdog tul heden saya jiliin umnuh umnud Americt baigaa Hun chuluunuud, hoid Americiin Muchu Pichu, Europiin Stonehenge, Aaziin Sum duganuud, Africiin Piramiduudiin hoorondoh zai urgelj togtmol baisan gej uzej yaavch bolohgui. Es bol Muldashev onoloo hamgaalahiin tuld delhiin Geotogtots , tivuudiin bairlal yag ene chigeeree delhii uusehtei hamt uusen gej geology, geophysikchdiin uuduus batalgaa gargaj tavih heregtei bolno. Tsaashdaa buh shinjleh uhaaniig nuraah heregtei bolno. Har nuh, ih tesrelt geed l bugdiig ehnees ni uuriinhuuruu tailbarlah heregtei bolno. Hun turulhtnii soyol irgenshliin 6 000 jiliin turshid olson shinjleh uhaanii ololtiig negd negengui nyatsaah bolno. Gevch, tiim yum haa ch baihgui.
Teheer mani nuhriin zohiooliig ni saihan amtrah unshih l heregtei bolohoos itgej unshij hereggui.
Gesnees nuguu Ch.Erdene gedeg bas neg bооv hulhuulegch haachsan be? Oird sonin saihan duuldana uu?
_________________ www.oims.mn
|
Login
Register
Live TV
FM102.5
MongolDuu
Asuult Gallery
Search
