#AsuultSambar :

AS is now Mobile! iOS & Android App-г суулгаарай!
It is currently Oct.21.14 11:08 pm

All times are UTC + 8 hours


Asuult.NET & Mongolduu.com Facebook Page:




Post new topic Reply to topic  [ 103 posts ]  Go to page 1, 2, 3, 4  Next
Author Message
PostPosted: Oct.22.04 1:47 pm 
Offline
Зохиолч
User avatar

Joined: Jun.03.03 7:13 pm
Posts: 582
Mongoliin tuuhiin tuhai tobchlol haanaas olj unshij bolohiig helj ognouu.(gol gol uil yabdluud, bolson on baihad l bolno)medlegtei hun bol end bicheed ogbol bur sain baina. :wink:


Share on FacebookShare on TwitterShare on RedditShare on TumblrShare on Google+
Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Oct.31.04 2:05 am 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
MEU(manai erinii umnuh)
Hungiin yue.
MEU4-r zuun .HUn Ordos orchimd anh tsetseglej baisan yue.Mun Hyatadiin hoit ulsuud anh HUngees hamgaalj tsagaan hermiig barij eheljee.
MEU215 .Tumen shaniyu Tsingiin Moutund yalagdaj,Tsingiin TSin SHi Huandi Tsagaan hermiig barij duusgajee.
MEU209. Tumen Ordosd HUng dahin sergeesench Tumengiin huu Modun etsgiinhee amiig horoon shine shaniyu bolov.
MEU206-198 on Modungiin Hun huchirhegjij Uragshaa tsagaan herem zuun tiish Solongosiin hoig,baruun tiish tarvagtai hurtelh ih ulsiig baiguulav.
MEU198 on . Modun HAn ulstai nairamdal togtooj,Hangaas alban guvchuur ,hatan ems avahaar bolov.
MEU197 on HAngiin hayzgaard Hungiin tuslamjtaigaar boslogo garav.Hun Han hoyoriin haritsaa muudsan ch dahin nairamdal togtoov.
MEU173 Modun nas barj tuunii huu Jiyu (Laoshang) Shaniyu bolov.
MEU133-129 on .Hangiin Mu Di anh Hunruu dovtolj ehelsen.
MEU128-124 on.Hungiin omgiin udirdagch nar alagdanii ushuug avah gej Hun Hanruu hariu dovtolson chModungiin ach Juncchen shanyu nas barsan tul haan(shaniyu) shiree ezguirj shaniyugiin huu,bolon duu nar haan shiree bulaatsaldan , etaest ni Yuzihiye shaniyu bolon Hanruu dovtolson ch Hand yalagdav.
MEU 119 on HUn bolon Hangiin shiidverleh tulaldaan bolj Hun buren yalagdav.
MEU 48-36 on.Hun zuun,baruun Hun bolj hoyor huvaagdaj.Baruun Hu ni udahgui sunuv.
ME 48 ond Zuun Hun ni Hoit ,Umnud Hun bolj huvaagdan.Umnud Hun ni Hand dagaar orov.
jich(Syanbigaas Kidan hurtel tovchilov)
(MEU 2 zuun Syanbi uuland Syanbigiin anhnii omog uls baiguulagdav.)
156- on .Syanbi tolgoilogch Tanishihuai Mongoliin undurlugiig negtgev.
3-r zuunii yued Syanbi(Sumbe) uls muhuv
ME 4-r zuun Toba uls Mongoliin undurlugt huchirhjiv.
ME330 onoos ME 555 on Ih Nirun uls orshin togtnoj baiv.
555-745 Turegiin haant uls
754-840 Uigariin haant uls
840 Kirhizuud huchirhjiv
ME 10-r zuun Kidan baiguulagdaj Hyatadiin hoit hoit,zuun hoit heseg hurtel ezelev.
1125 .Kidan zadarj,Zurchidiin Altan uls baiguulagdav.
12-r zuun Habul haan Hamag Mongoliin Hanligiig baiguulav.
1162 on Temuujin mendelev.
1170 on Yusuhei baatar nas barj ,Hamag MOngoliin hanlig zadarav.
1177 on. Burtu ujintei Tumejin hurimlav.
1179 on Temujin Mergediig yalj Burtug butsaaj avav.Zuchi mendelev.
1183 on. Tsagaadai mendelev.
1186 Uguidei mendelev.
1189 Temujin Hamag Mongoliin hanligiiig sergeej Chingis haan tsoloor urgumjilugduv.
1193 Tului mendelev.
1199 Chingis haan Naimantai baildav.
1200 Taichuudiig yalav.
1201 Jamuha Gur haan gesen tsoloor urgumjilugduv.
1206 on Chingis haan Buhmongoliig negtgej dahin Ih ezen dalai haan Chingis gej urgumjlugdun Ih Mongoliin ezent ulsiig baiguulav.
1207-1209 . Tangad bolon Hyatadiin umard hesegruu dovtolov.
1215 Chingis haan Umard hayatad(Altan ulsiin) niislel Jundu(Beejin)g ezelev.
1219 Horezmruu dovtolov.
1220 on.Har horum hotiig baiguulj ehelev.
1227 on Chingis mongolruugaa butsah zamdaa nas barav.
1228 Uguidei haan shireend suuv.
1240 on .Mongoliiin nuuts tovchoo zohiogdov.
1235-1259 Har Horum hot buren baiguulagdav.
1246 on Guyug haan shireend urgumjilugduv.
1251 on Munh haan shireend suuv.
1260 on Arigbuh haanaar urgumjilugduv.Gevch Hubilai uuriiguu haanaar urgumjilj mongol hoyor haantai bolov.
1261 on Hubilai Arigbuh hoyor hoorondoo baildaj Hubilai haan yalav.
1264 on Hubilai niisleliig Beejinruu shiljuulev.
1271 on .Hubilai ulsiin neriig Yuan bolgon uurchiluv.
1274 on Hubilai anh udaa Japanruu dovtolov.
1286 on .Tsaasan mungu guilgeend garav.
1305 Choije-Odseriin "Zurhen tolit" gedeg zohioloo bichiv.
1368-1370 on Yuan uls butarj ,Togoontumur Mongoliin niisleliig butsaan mongoliin nutagt shiljuulev.
1380 Mingiin tsereg Harhorumiig deeremdev.


Last edited by Tybolt on Nov.08.04 2:57 am, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Oct.31.04 12:10 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
1382,1408,1439 on Altan ordnii tserguud(Mongol tatar) Moskwaruu dovtolov.
1466 on. Batmunh dayan haan haan shireend suuv.Mongoliig negtgesen ch huu nardaa huvaan uguv.Achboldod Uvur mongoliig ,Gersenzed Ar mongoliig uguv.Mongol hoyor huvaagdav.Gersenz 7 huudee ar halhiig 7 huvaaj uguv.Halhiin 7 hoshuu baiguulagdav.
1577 on. Altan haan,Abtai haan nar Buddagiin shashind orov.
1584 on Erdenzuug bariv.
1635 on. Zuungarin haant uls baiguulagdav.
1626 on. Uvur Mongol Manjid ezlegdev.
1639 on.Tusheet han Gombodorjiin huu Zanabazar Halhiin shashinii terguuneer urgumjilugduv.Ih huruunii suuri tavigdav.
1640 on. Duchin durvun hoyoriin ih tsaaz batlagdav.
1671 on.Galdanboshigt Oiradiin haan shireend suuv.
1688-1697 on.Halh-Oiradiin dain bolov.
1691 on. Dolonnuuriin chuulgan huraldaj Halh Manjid dagaar orov.
1718-1720. Mongol bichmel Ganjuuriig barlav.
1721 on. Manjiin turuus Mongol noyodiig busad ulstai hariltsahiig horiglov.
1725 on.Sain noyon han aimgiig baiguulav.
1721-1728 onuud Halhiin durvun aimag chuulganii dargiin gazriig baiguulav.
1733 on.Uliastain janjinii gazar baiguulav
1741-1749 on Danjuuriin 225 botiig emhtgen barlav.
1755 on.Mongoliin suulchiin tushets gazar Baruun Mongol Manjid ezlegdev.
1755-1758 onuud Chingunjav Amarsanaa nariin udirdlagataigaar Manjiin esreg boslogo garav.
1761 on.Ih huree,Hovdod Manjiin amban suurishiv(mongoliig buren haraa hyanaltandaa oruulav)
1861 on Hureend Orosiin konsul baigulagdav.
1900 on.uliastain 2000 tsergiin boslogo garsan ch daragdav.
1905 on.Zasagt han aimagt Ard Ayuushiin hudulguun garav.
1907 on Manj HOvdiin hyazgaariig Altai,Hovd gej hoyor huvaav.
1910 on 7 sar Mongoliin tuhai Oros-Japanii geree batlagdav.
1911 onii zun.Mongoliinnoyodiin zuvulguun garj Mongoliig Manjaas tusgaar tognohoor tohirov.
1911 omii 11 sar .MAnjiin ambang Hureenees huuj gargav.
1911 12 sariin 29.Bogd Jamzandambiig haan shireend urgumjilj Mongol Manjaas tusgaar togtnosonoo zarlav.
1912 onii 6 sar.Hovdiin ambang Magsarjav.Damdinsuren nar huuj gargav.
1915 on. Hiagtiin gereegeer Mongoliin turiig Hyatadiin nuluuduh avtomat uls bolgoj uurchiluv.


Last edited by Tybolt on Dec.28.04 11:38 am, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.06.04 10:27 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Image
Image
Image

Image


Last edited by Tybolt on Dec.24.04 5:05 pm, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.08.04 2:05 am 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
HUN

Ertnees Mongoliin undurlug bolon Il tarvagtai,Irchish murnii ereg havitsaa oiroltsoogoor nuudelchin 4 uls orshij baijee.
1.Ehen yuedee Mongoliin undurlugiin hoit tal,Baigal nuuriin zuun ereg orchimoor Tureg ugsaanii Dingling(丁零).Suuld Cossakh Tolos (高車) gedeg nertei bolson "Huh Turguud"iin uvug deedes bolno. Suuld Altain hayzgaarrluu nuuj Huntei udaa daraa baildaj baisan uls yum.MEU 1 zuunii yued Hungiin huch chadal buuraad irhed Hunruu hed heden udaa dairalt hiij baijee.Gevch MEU 2 zuunii yued Hungiin Modun Shyunyud yalagdan Hungiin haryand orson baina.Hung Umnud Hun,Hoit hun gej butarsanii daraa Umnud huntei niilj udaa daraa Hoit hunruu dovtolj baijee.
2.Donghu(東胡), .Odoogiin haytadiin Manjuur havitsaa nutaglaj baisan nuudelchin aimag,Zuun Hu ch gej nerldeg. Hayatdiin ulsuudruu haya haya dovtolj,Mun baruun taldaa baisan Hunruu dovtolj zarimdaa yalan,udaa daraa yanz buriin ed aguuras,alban tatvar avdag baisan baina.Gevch MEU2 zuunii yued MOdund yalagdan Modungiin holbooton bolon Hanruu dovtolj baina.Hungiin huch chadal muhsudsen yued Ene Dongh gedeg nuudelchin ni hoyor huvaagdsan baina.Neg ni Sumbe gedeg uulaar nutaglaj baisan Sumbe Syanbi(鮮卑),Nuguudeh ni Wuhuan (乌桓) gedeg Uuland nutaglaj baisan Wuhuan .Ene hoyor nuudelchin uls ni hoyolaa Hund haryalagdaj baisan baina.
3.Yuezhi(月氏).Hungiin baruun talaar Odoogiin tenger uul,Shinjaan havitsaagaar nutaglaj baisan.Modun ene ulsiig uuriin ulsiin baruun talaas zailuulahiig oroldoj udaa daraa dovtolj baijee.Dashramd ni durdahad Modungiin tuhai uguuldeg ,nuguu algiin chinee gazar baisan ch buu ug gedeg aldartai domogon deer gardag Balin gedeg uls ni Yuexzhi yum.Modungiin udaa daraagiin dovtolgoonoos zugtaj odoogiin tuv bolon huh nuur orchim zugtaj baga Yuezhi ulsiig baiguulj baijee.Edgeeriin gol Dund ni Mongolchuudiin baharal bolson,uvug deedsee gej uzdeg Hun orshij baijee.

Han VS Hun
1. Hun
Hun ni mongol tureg ugsaatanii uvug deedes gej nerlegddeg .Delhii deerhi anhnii nuudelchin uls ni Scythae baisan buguud Hun ni ene scythaegiin moriig deedelsen huchirheg morin tsereg buhii nuudelchin uls bolson.Hun ni Tsingiin yued 24 omgoos burden ,enehuu 24 omogiin tolgoilogchiig buyu buh Hung Shannyu udirdag baijee.


2.Han
Tsin ni TSin Shi Huandigiin(Anhiin haan) udirdlagan door hayatadiig anh negdegsen uls yum.GEvch ene negdsen tur ni hyatadiin tuuhend urid hojid baigaagui tul umneh 6 ulsiin irgediin nationailziig darj chadaagui ajee.Hoyordohi haaniig haan shireend suulgahad gol uureg guitsetgesen ordnii humuus turiig gardan yavuulah bolson tul humuusiin eserguutseltei tulgarsan baina.Endeed MEU 209 ond 陳勝・呉広(chinsyou gokogiin ) boslogo garj uls ni zadran butarsan baina.Ene zadarsan ulsiig ni hojimiin Han uls boloh 劉邦(Liu Pang) gedeg hun dahin negdehed neleed hugatsaa zartsuulagdjee. Liu Pang anh udaa tuvuusuu udidrlagatai foedoliin zasaglaliig nevtruuljee.Ene ni tuvuus hyazgaarluu yazguurtan,said nariig amban zahiragch,udirdagchaar tomiloh system ajee.Ingeseneer haan shiree bulaaltsah huchiig sarnuilj chadsan baina.GEvch enehu yazguurtanuud ni tsag hugatsaa unguruh tusam tuvuusuu tasarj uursdiin orshin suugaa gazartaa "haan" bolj tusgaar tognoj MEU 154 ond Hangiin esreg temtssen baina((呉楚(goso)giin 7giin boslogo) garj uuniig ni Hangiin tsereg araihiin darsan baina.Yag ene yued Hangiin hoit tald Hun huchirhejij eheljee

3.Hun ba Hangiin haritsuulalt

Ter yueiin Hangiin hun am ni 60 saya baisan baihad Hungiin hun ami ni 1-2 sya garui baisan ch Hangaas asar huchirheg armytai baijee.Uunii uchirni tseregt tatagdah huniihee toogooroo Hangaas havigui olon baijee.Hungiin engiin amidraliin salshgui negen heseg bol an agnah baijee.Ene ni buh eregtei huuhduudiig oroltsuulan negdsen tsergiin surguuli mayagtaigaar yavagddag baijee.Harin Hangiin hun amiin ihenhi heseg ni tariachid baisan tul ted daind mordohdoo l anh udaa l zer zevseg barij uzsen humuus golduu baijee.BAs negen Hungiin davuu tal ni asar hurdan davshdagd baijee.Ene ni Hungiin tsergiin gol tsum ni morin tsereg baihad Hangiin tseregiin gol huch ni yavgan tsereg baijee.Uunii deer Hungiin tseregiinhen ar geriinhentei hamt amidarj baisan uchraas nuuts ,hunseer gajigdah zuilgui baijee.Tiimees uvs nogoo l baival haa ch hurtel davshih chadvartai baijee.Delhiin 2-r dainii yued Germani tsereg asar hurdan davshij baisan bolovch ar huch,nuutsuur tasarsan ni daind yalagdah hamgiin tom nuhtsul bolson gedeg.Ene tal deeree Hund sanaa zovih zuil baihgui baijee.Uuntei adil Hangiin tsereg uls ornoosoo holdmogts buhii nuuts huchgui bolj argaguin erehend gedreg tatdag baijee.
HUngiin tsergiin gol huch ( deer uguulsen yosoor ) morin tsereg ni hungun biee hamgaalsan horomch zuudeg baisan buguud avsaarhan selem jad zuuj baisan bolovch tednii hamgiin gol zevseg ni num sum baijee.Hurdan turgen numiig morinii deerees harvaj huchirheg daisantai uchirval tuunees ali boloh zailshiij ,sul talruu ni ehelj dovtolj buslen haan gol huchiig ni tuvruugee oruulan tsohilt ugdug baijee.
Hayatad morior tatdag dainii tereg baisan ch Hungees umne morin tsereg gej baihgui baijee.Hyatadiin morin tsereg zarim negen jijig ulsuudad baisan ch Hangiin tseregt ter ni uuchuuhen hesgiig ezelj baijee.Tiimees Hangiin tsergiin gol huch ni hund,hungun huvtas buhii yavgan tsereg baijee.Hungun yavgan tsereg ni holiin zaig harvadag harvaach naraas burddeg baijee.Ene ni busleh bolon yavgan tseregtei baildahad asar huchtei baisan bolovch Hun shig heden talaas ni dairan orj irdeg morin tseregtei baildahad asar huch bagatain deer Hungiin numiin hungun sum ni Hangiin sumuus havigui hol tusdag baijee.Hund huvtsas buhii yavgan tsereg ni Hangiin hungen yavgan tsergiig yurnhiid ni hamgaalah uuregtei baijee . Gevch enehuu hoyor turliin yavgan tsereg ni Hungiin morin tseregiin umne huchin muhusduj baijee.

4.Han vs Hungiin zurchilduun

HUn ni hayatadiin dainii ulsuudiin yued hayatadiin hoit ulsuudruu dovtolj yue yue sandraadag baijee.Uunees ni sergiileh gej edgeer hoit tsugiin ulsuud tsagaan hermiig baga bagaar barij Tsingiin Tsin Shi Huandigiin yued ulsiinhaa dotorhi hermig nuraan hoit zugteh hil deeree negdgej negen urt herem bolgon bosgoson baina.Tsi Shi Huandigiin yued Hunnuud Ordos hurtel nevterj Hyatadiin tsagaan herem hurtelhi nutgiin uuriin ezemshil bolgon yue yue tsagaan hermiig davan baildah bolson baina.Uuniih ni niesreg Hyatadiin Tsin shi Huandihaan Meng Tian gedeg janjinar 300 mayangan tsegiig Hungiin esreg ilgeejee.Ene Meng Tian gedeg hun ni anh huuliin bichig bichdeg ordnii hun baijee.MEU 215 ond Meng Tian Ordosoos goviin hoit heseg hurtel Hung shahan gargasan baina.Tegeed terhuu shahan gargasan hesegeeree tsagaan hermiig dahin bairisan baina.GEvch TSi shi Huandig uhmegts Meng Tiand hujaa nar tsaats onoono, etsest ni amia horlojee.趙高(Teukau) gedeg ordnii zahiragch uurniihuu nuluug ashiglan ordnii bolon tsergiin janjin nuluu buhii humuusiig bugdiig ni ustgaj uuriinuu huniig haanaar tavisan ajee.

Enehuu Tsingin tur haymrald orj butarj baih yued Hung udirdaj baisan ni Tumen Shanyu ajee.Tuunii huu Modun ni etsgiinuu amiig horoon Turiin terguun bolj hoit zug baigal umne zug Tangadiig uuriinhuu ersheeldee oruulan torgonii zamiig uuriinuu ezemshil door oruulj dahin ordosiig ezelj tsagaan hermiig davan davshsan baina.MEU 202 ond Hyatadiig negdegej duusgasan Han MEU 200 ond 2hon jiliin daraa Huntai baildah boljee.Anh Hangiin tsereg ni 320 myangan tseregteigeer Hungiin esreg davshjee.Gevch MOdungiin urhind orj Uuliin amand busleltend orj gadnaas buren tusgaarlagdsan baina.Tiimees Hangiin haan Modund asar ih beleg selt beleglej jil bolgon tatvar tuluhuur boljee.BAs Hangiin haanii gunjiig Hund belegleh zergeer dain garahaas zailshiij baijee.
5.Hungiin nuluu doorhi Han
Modungiin udirdlagan door huchirhjsen Hun ni Hangiin turd nuluuluh boljee.JIshee Hangiin udirdlaganaas olon yazguurtanuud tsereg zevsegteigee irj dagaar ordog baijee.Ted Hungiin tuslamjtaigaar turiin erhiig avah,ali esvel hen uur negen ch gesen haan shireend suuhad Hungiin tuslamjguigeer haan shireend suuh chadvargui baijee.Tiimees Hun uuriin tald ashigtai huniig haan shireend suulgah zergeer hayatadiin turiig buren udirdaj baijee.Tedgeer Hund dagaar orson humuusiin neg ni
盧綰( Lu Wan ?) yum.Ene ni Hangiin anhii haan 高祖(Liu Pang buyu Cou di undur uvug jich:ene hunii tuhai deer uguulsen buguud uhseniihen daraa Cou di buyu undur uvug haan gej nerleh boljee) haantai tsug ussun naiz ni baisan buguud MEU200 ond Moduntai baildahad ch hamt huchin zutgej baijee.Gevch Modund dagaar oron Hungiin tuslamjtaigar Hangiin hoit zugt uuriin ulsaa baiguuljee.5 jiliin daraa Hangiin nutagt boslogo garan Boslogiin udirdagch 陳豨 (Chen Shi?)Hungees tuslamj guijee.Ene boslogiig darhad Hangiin haanii tald deer duridsan Lu Wan baijee. Modund uuriin elchee ilgeen Chen shid tuslahgui baihiig guih gesen bolovch tushmeluud ni" Hangiin esreg bidnii daitah bolomj tul Hungees tuslamj iren bosogchtoi negdeh heregtei" gej yatgajee.Uuniihuu HAngiin esreg baildsan bolovch Hungiin tuslamjiig avj chadalgui diilden etsest ni Hund zugtan ochson baina.
6.Dahin Hun ,Hangiin dain

MEU 141 on hurtel HUn,Han ni deerhi baga tsergiin zurchilduuniig ul tootsvol tomoohon dain tulaan hiilgui 60 garui jil boljee.Harin Hangiin 7 dahi haan武帝 (Wu Di)giin yued Han ni hujirhejsen baina.Enehuu haan ni tur zasagtaa ih l zuil hiisen bololtoi(jich zarim zuiliig ni hasav).
Ene haan ni baga baihaasaa neleed Anti-Hun uzel suusan buguud haan shireend suumagts baruun zug tsereg ilgeej Dong Hu(tangad) ulsruu elch ilgeej Hungiin esreg baildah holboo togtoojee.Gevch Dong Hu uls ni Huntei baildah sonirholgui baisan tul enehuu holboo ni buren bielegdeegui baina.Gevch Enhuu elchiinhee tuslamjtaigaar baruun zugiig sudlasan baina.UUniihee tuslamjtaigaar Ferghana(odoogiin huh nuur,tuvd havitsaa)-d tsereg ilgeej uuriinhuu tushits gazraa bolgoson baina.MEU 133 ond Wu Di uurnii tsergiin hamt Hungiin zug dovtoljee.Tednii tuluvluguu ni Hangiin Hoit tsugiin ulsuud Hund dagaar orov gesen hudal tsuu taraaj Hungiin tsergiig tsagaan hermiin dotor oruulan buslen tsohih gesen tuluvluguu ajee.Ene yueiin Hung Modungiin ach軍臣単于(Zhi Yu ali esvel Junchen ?jich ene huni neriig yaj bichehee unendee medehgui ) udirdaj baijee.IInhuu tsagaan herem dotor Hanguud 300 mayangan tseregteigeer huleej baijee.Deerhi huuramch medeeg huleen avsan Junchen Shyunyu 100 mayangan tsergiin hamt tsagaan heremd nevtren orjee.Gevch HUngiin turshuuluud Hangiin tald belchij bui maluud ni hariulj bui hun baihguigni meden Shunyud medeeljee.Uuniig ni sejeglesen Shyunyu hamgiin oiroltsooh yazguurtanii edlenruu dairan orj omgiin udirdagchiig ni olzlon Hangiin nuutsiig medjee.Uuniig medsen shunnyu olzolson omgiin udirdagchaa ter haviihanii haanaar urgumjiluh Hangiin esreg turhiran uuruu tsergee avan gedreg tatjee.Uunii tul Hangiin tsergiin Huntei baildaj chadalgui hoorondoo baildan huchin muhusduh yued ni Hun dahin dovtolj huchiig ni sarniuljee.Iinhuu Wu Di Hung yalah gesen tuluvluguuni ul butjee.Hun Hangiin urhind dahij orohiin argagui boljee. Han Hung yalahiin tuld tsagaan davan baildahaas uur yamarch arga baihgui bolson baina.MEU 129 ond Hangiin haan Wu Di dahin Hungiin esreg tsereg daichiljee.Gevch Hangiin army tsagaan herem davmagts Hungiin tseregt tsohigdon gedreg butsagdan ,dahin huch selben tsagaan herem davah zergeer eeljilj baijee.Zarim negen ni tsagaan heremiig davan 200 km nevtren orj Shanyu bolon omgiin udirdagchidiin huraldaan hiij baihad ni busnuilan heden zuu hun ustgah zereg l Hund hohirol uchruulj baijee.Gevch ene uchuuhen hohirol uchruulsan bagahan bulgiin udirdagch (Wei Qing?) gedeg hunHangiin haan WU Digiin taalald niitsen Hangiin buh tsergiin janjin boljee.
7.Hungiin tugsgul

MEU 128 ond Hun omgiin udirdagch naraa aluulsanii ushuu avahaar Hand dovtolson baina.Gevch terhuu janjin ni Hung nitsaaj chadsan baina.Jiliin daraa terhuu Wei Qingiin uridlagaar Hangiin tsereg Ordosruu dovtolson baina.Ordosdoh Hungiin 24 omgiin 2 omogiig busdaas ni taslan ezeljee.Gevch ter jiliin uvul ni Hungiin haan deer uguulsen Modungiin ach Junchen shunnyu nas barjee.Uuniig ni ashiglaj Shyunnugiin duu Yizhiye ,Shunnyugiin huu Yudang dovtolon Hanruu zugtaalgan uuruu shunyu boljee.Tereer MEU 124 ond tsagaan hermiig davan Hangiin esreg dovtolson baina.Tednii esreg deer uguulsen Wu Dii 30 mayangan tseregteigeer amdan baildsan baina.Hungiin tsergiin gol huch ni(ter yued Hun ni baruun ,zuun gar gej baijee)Baruun tumengiin tserguud baisan buguud Hangiin tseregt anh udaa yalagdal huleejee.Olzlogdson hungiin tsereg 15myangan maliin too heden saya garjee.
MEU 119 ond Hun bolon Hangiin hoorondoh shiidverleh tulaldaan garsan baina.Hangiin tsereg ni 200 mayngan tsereg baijee.Harin Hungiin tsereg ni baruun zuun gar bolon tulaldasan ch Hunnu buren yalagdajee.Uunii daraa ni Hun ni BAruun,Zuun bolon butarj MEU 36nd Baruun Hun odoogiin tangad,tuvdiin nutagt baisan ulsuudad tsohigdon suirjee.Harin Zuun Hun ni ME 48 ond hoit,umned Hunnu gej butaran hoyor huvaagdaj Umned Hun ni Hand dagaar oron Hoit huntei yue yue bailddag boljee.Hoit Hun ni Hojmiin Saynbid ezlegdseneer duussan ajee.


Last edited by Tybolt on Dec.25.04 2:17 pm, edited 7 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.08.04 2:49 am 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Sumbe
Hyatadiin hoit Han ulsiin yued deer uguulsen Donhghu ulsaas garaltai Mongoloor Sumbe buyu Syanbi gej nerlegdeg ene uls ni Mongol ugsaanii uls baisan baih gej uzdeg.Syambi gedeg ug ni Tunguus helnii Gyalbaa buyu Sabi gedeg ug esvel TUreg bolon Mongoliin Sarbe(Tolgod)iig zaasan ug gej olon yanzaar bichdeg.Hayatdiin ertnii tuuhend baga zereg Syanbi ug hadgalagdaj uldsen baidag aj.
Umnuh Han ulsiin yued Hunnugiin negen harya uls baisan buguud ME 1 zuunaas tusgaaar tognoh gej temtseldej ehelsen baina.49 ond omgiin tolgoilogch nar Hyatadiin Han uls Fu Di haan Hunnuruu dovtoloh yued negen yue "VAN" tsoloor shagnuulj hayatadiin Han ulsiin haryand orson ch udaa daraa terseldene Hangiin hoit hilruu dovtoldog baisan baina.Mun ene yues Syanbigiin baruun tald butraliin baidaltai baisan Hoit hunnu ulsruu udaa daraa dovtolsonoor Hoit Hun uls muhuliin baidald uchraad baisan baina.
2-r zuunii yued Tanishihuai gedeg terguulegch ter yued butaraad baisan Sumbiin omog aimguudiig negtgen Umnu taldaa Han,Hoit taldaa Dingling (丁零),zuun zug solongosiin hoig,Baruun zug tureg ugsaanii ulsiidiig but tsohij Mongoliin undurlugiig negtgesen baina.Tanishihuai ulsaa Zuun,Baruun,Tuv gej gurav huvaan tus tus omgiin tolgoilogchidoor udirduulsan baina.Gevch Tanishihuai uhsenii daraa Syanbi butrald orson baina.Hoit HAn ulsiin haaduud,Tanishihuaigiin ur udamtai udaa daraa baildaj baisna buguud .Hayadiin hoit Han uls butarsanii daraa haytad ni Tavan Hugiin uls buyu (Hunnu(匈奴), Syanbi (鮮卑), Di(氐), Qiang (羌), Jie (羯) geh metiin nuudelchin aimguudaas garaltai ulsuud bolon Gurvan haant uls Wei (魏), Han (漢), and Wu (吳)) gej huvaagdsan baisan baina.Syanbi nariin dund Kebinen gedeg omgiin tolgoilogch Tanishihuyaigiin ur huuhedtei baildan yalan,terguulegch bolj baijee.Kebien Haytadiin Wei ulstai udaa daraa baildaj baisan tul Wei ulsaas ilgeesen aluurchingiin gard ami uregdsen aj.Ene huniig nas barsanii daraa Syanbi dahin hyamrald orj butarsan baina.Gevch Syanbi garaltai omgiin tolgoilogchid umnud hayatadiin hilruu nevtren orj tend heden heden uls baiguulan hoorondoo baildsan baina.Edgeer Syanbigaas garaltai ulsuudaas Hyatadiin hoit hesgiig negtgej negen tom uls uussen ni Haytadiin Hoit WEi uls yum.

Ih Nirun uls

Syanbigiin daraa mongoliin undurlugd huchirhejsen nuudelchin uls ni Mongol garaltai Nirun uls(Jujan) yum.Jujanii tuhai Hungiin uldegdel bolon Donghugaas garaltai gej uzdeg ch yag haanaas garaltai ul medegdem uls yum.Jujan gedeg ugnii tuhaid bol Hyatadiin olon yanzaar bichdeg .Ehen yudee ayduu hanz baisanaa suuldee deeremchin tonuulch geh met uur hanzuudaar orluulan bichseer irjee.Orchin yued olonh mongolch bolon mongoliin tuuhch nar Jujaniig Nirun,Ih Nirun uls gej temdeglej bichdeg.Ene ni hojimiin mongoliin garal uuseltei holbootoi tul daraa bichih bolno.
Nirun uls ni anhnii Mongol garaltai undesten aimguudiig negtgesen uls gegddeg(Hun bolon Syanbig mongol tereg undestenuudiin uvug deedes,esvel tedgeerees burdsen uls gej uzdeg)
4-zuunii yued huchirehejij Syanbigiin uusgesen Hoit Wei ulstai udaa daraa baildaj baisan buguud ene yued Jujanii omgiin tolgoilogch Shiluni(社崙) Mongoliin hoit hesegruu zugtan garj tend huchee tuvluruulsen abina.Shiluni Baruun taldaa baisan tureg garaltai Cossakh Tolos(高車) iig uuriin ulsdaa negtegen Tuul goliin ereg deer tuvlurj,Orhon gol orchimoor baisan HUnnugiin uldegdel aimaguudad tsohilt ugun uuriin udirdlaganiihaa door oruulsan baina.Tereer Цюдоудай(?) haan gej uuriiguu haanaar urgumjilj ahn udaa nuudelchidiin dund "haan" gedeg tsoliig hereglesen baina.Shiluni haanii yued ter yues hoishih nuudelchidiin style bolson aravtiin systemiig nevtruulj,arvanii darga,myanganii terguun geh met uussen baina.Shilunigiin huvi hunii tuhaid uguulehed daind olzlogodson olzlogsodiig chuluugaar tsohij aldag baisan gej hyatadiin tuuhend uguulsen baidag aj.Shiling haan Hoit Wei ulsiin haang "Daraahi Tsin" ulsiig baildan daguulah geed ezgui baih hoiguur ni HOit WEi ulsruu dovtolj baisan baina.Shilunigiin neg yuel ni haanii amiig horooj, haan suudal bulaah gej oroldson ch bultelguidej WEiruu zugtan irj baijee.406 ond Shiluni gent Hoit Wei ulsruu dovtololon hot,horoog ni suitgej Hoit Weig muhuliin baidald oruulsan baina.Hariud ni 412 ond Hoit Wei huchee selben Nirunruu dovtolson baina.Ene yued Shiluni haan nas barsan ch tuunii huuhed balchir baisan tul Shilungiin duu Hulyuig haan bolgojee.Ene Holyugin tsol ni "Auikugai haan". gevch ene Holuig Shilungiin ur udam horlono alj uur hoorondoo haan shiree bulaatsaldan temsteldsen baina.Ene buhnii estest Shilunigiin negen yuel Datani 423 onii yued haan boljee.Datani haaniig Mongoloor Tatar haan gedeg.Enihuu Tatar haanii yued Nirun uls ulam huchirhejij HOit Wei ulsruu udaa daraa dairah bolson tul Hoit Wei uls ulsiinhaa hiliig behjuulj,Tsagaan hermiig guitseen barisan baina.Nirun bolon Hoit Wei ulsiin haritsaa ni Hun bolon Hangiin haritsaatai neleed adilhan baijee.Hoit WEi uls Niruntai nairamdal togtoohiig tuld urag barildaj baisan bolovch udaa daraa bie bienluugee dovtolj irjee.Hoit WEi uls 429,449 onuudad hoyor udaa Nirunruu gun nevtrej dairj baijee.Mun Hoit Wei uls haytadiin umnud hesegt baisan ulsuudtai dainii baidald baisan tul hoyor talaa behjuulehgui bol bolohgui baisan baina.486 onii yued Jujanii negen zah hyazgaar baisan Cossakh Tolos Nirunaas tusgaar tognoh gej temseldej ehelsen baina,Mun ene yued Huh tureguud Nirunii helruu udaaa daraa nevtren orj ireh bolson baina 552 ond Nirunii Anagai haan Huh Turegiin Tumen haand yalagdsanaar Nirun uls muhliin baidald orj,Uldegdel heseg ni uursdiin haan todruulan HOit Wei ulsruu dovtolson ch zohigdon ergeed Huh Turegiin buren erhsheeld orson baina.Ene yues Huh Tureguud Mongoliin Undurlugt huchirhegjih bolson baina.Tashramd ni Jujan buyu Nirun ulsiin haadiin tsoluud ni Ashid amgalan,ashid tuvshin,Bugdiin,Enkhtuvshin,Mandan bardah gej mongol heltei haaduud baijee.

Kidan

Ih nirun uls muhsunii daraa neleed hugatsaand Mongoliin undurlugt Tureg,Uigar,Kirkiz zereg Tureg ugsaanii ulsuud eelj daraalan ezegnej baisan ch Uvurmongoliin orchim goviiin tsaanaas SHar moriniii errgiig gol tuhsits gazaraa bolgoson MOngol undestenii KIdan uls Tureg ugaatanii ulsuudiig oriig zalgaj huchirhjsen baina.Ambugai gedeg omgiin tolgoilogch ovig omgiin tolgoilogchidiin songuuliar garj iren,ene huu songuuliin systemiig ustgana uuriiguu "Haan" aar ugumjilen KIdanii anhnii haan boljee. Elui Ambugai(Abaozi)Mongoliiin undurlugduh tureg,mongol garaltai undesteniig negtgej Tuv aziin nuudeldchin ulsiig undeslesen baina.Elui gedeg ug ni "Teregnii mori" gesen ug ajee.Ertee uridiin tsagt Teregnii tsagaan mori unasan yaduu jaal Huh uher unasan byatshan ohintoi uchirna ger bul bolno suusanaas 8 huuhed turuulj tednii ur udamiig "Kidan" gej buyu KIdanii 8-n omog gedeg baijee.Terhuu 8n omogiig dotor ni Huh uhriin aimag(Ovog),TSagaan morinii aimag(Ovog) gej hoyor huvaan,hoorondoo hud urag barildan Terguunee songuuliar songodog baijee.Enehuu Morinii ovog buyu Kidanii haanchilagch omogiig Elyui gedeg haytadjisan ugeereer ilrehiildeg baijee.Ambugai buh omog aimguudiig negtgej duussaniihaa 916 ond Ezen haanaar urgumjilugdsen baina.Kidan ni haytadtai oirhon shar murun havitsaa tuvluirj baisan tul hyatadiin soyoliig ihed avsan humuus baijee.Tiimees ur huuhedee haytad ner uguh,Hytad tsol heregleh zereg ni engiin zuil baisan bololtoi.Ambugai uurduu TAitszu gedeg hujaa tsol ugj uugeeree ch haytadahi haan gej uuriigee zarlasan baina.924 ond Ambugai Goviig davan Tatar,Uigar,Tangudiig ezelen Mongoliin undurlugt gantsaaraa yalagch bolson baina.926 ond Solongosiig hoigi,Manjuuriin zuun hesgiig ezelne tend Zuun Kidan uls gej uuriin tushits ulsaa baiguulsan baina.Iinhuu Tsagaan heremiin hoit hesegt KIdan huchirhej baih yued TSagaan heremiin naana Hyatadiin butraliin yue ehelj 5-15 jijeg ulsuudad huvaagdan uur hoorondoo daitaj baijee.Hyatadiin Tan uls ulaan alchuurtanguudiin boslogiig darahad tureg ugsaanii janjinguudiig ashiglasan ni ergeed Tang ustgah urhi ni boljee.Tureg ugsaanii janjinguud Tang muhuun tus tusdaa hed heden jijeg uls uusgene uur hoorondoo daitaj baijee.
KIdan edgeer uur hoorondoo taaarahgui baigaa ulsuudiig ashiglan (jishee ni negend ni tsergiin tuslamj ugun nuguug ni zohino,tuuniigee daraa uuriinhuu vassal uls bolgoh geh met) BEejin havidah Hoit Hyatadahi 16 mujiig uuriin ezemshilee bolgojee.Gevch Kidan ni Yuan uls shig Hyatadiin gund nevtren Hyatadiig ezeleh bodolgui baijee.Yagaad gevel Kidan ni nuudelchin tsuuhen huntei uls tul Ih huntei suurishmal ulsiig zahiraj huchirehgui gej bodoj baijee.Ternii orond Hyatadiin jijeg ulsuudiig ali boloh hagaraltai bailgaj tednii dundaas alban tatvar ,guvchuur avan orond ni tseregiin tuslamj uzuuleh ni iluu ashigtai baisan baina.Kidan ene yues ulsiin neriig Hyatad helbertei bolgoj Lyo uls gej nerleh bolson baina.Iinhuu Kidan ni Hyatadiin gadna talaas Haytadiig zahirsan tsoriin gants uls gedeg.Manj.Altan uls,Yuan uls zereg bugd Hyatadiin tuvd tsagaan heremiin zaana tuvlurj Hyatadiig zahirj baisan bolovch Kidan Anhnaasaa Govid(Odoogiin Huhhot orchimd) tuvlurj goviin naana tsaana,tsagaan heremiin naana tsaanaas Mongoliin undurlug bolon Hoit Hyatadiig zahirsaar irjee.Hyatadiin negen ulsiin haan Huuheddee haan shiree zalgamjiluulah yuedee Gurvan sum ugj "Negeer ni Kidanii Ambugaig NUguu hoyoroor tureg ugsaanii janjinguudiig al "gej helj ugj baisan ni neleed aldartai ajee.
920 ond Kidan bolon tuunii daguul ulsiin neg baisan "Daraahi Han" Ulsin negdsen armiig Sun uls yalan Hyatadiig negtgen hyatadiin butraliin yue duusjee.Sun uls HYatadiig negtgeseniihee daraa Kidanruu dovtolson ch Kidand yalagdan tuunees hoish 100 jil Kidanii haraat uls baij Kidand alban tatvar tuluhuur bolson baina.Iinhuu 100 jil garui KIdanii turd ontsiin uurchilult orolgui irsen ch Kidanii gazar nutag deer tuunii haryat baisan Zurchidiin ALtan uls baiguulan Kidanruu dovtolj ehelsen Kidanii huchiig sulruulahad hurgesen baina.Kidanii huch sulraad irmegts Sun nairamdaliin gereegee tsutsalan Beejin havidahi deer uguulsen Hoit Hyatadiin 16 mujuu dovtolon Kidanaas Bulaan avsan baina.Kidanii huch sularsan bas negen shaltgaan ni haad noyod ni 100 garui jil dain baildan hiigeeguigees an guruu,nair naadam hiij heterhii tsalgai bolj baisanaas bolson gedeg.Kidanuud uursdiin gesen bichig usegtei baij,Hyatadiin soyoliig iheer avsanaar haadiin dund neleed bolovsoroltoi humuus baijee.Ednii neg ni hojim ni Chingisiin suut urluguudiin neg bolson Elyui Tsutsai(CHuu mergen) yum.Zurchidiin Agudai gedeg omgiin tolgoilogch Zurchidiig negtgen 1115 ond Ulsiin neree Altan uls bolgon uurchilj Kidanruu dovtolson baina.Ter yued Kidanii ezen haan Elyi Yanisu baisan buguud tereer Altan ulsad barigdan tsaazaar avhuulsanaar 1127 ond Kidan uls muhsun baina.Haanii udam ugsiihan baruun tiish zugtaan Tarvagtai nuruu,Tenger uuland uuriin tushets gazraa hiinee Tuv aziin Har han uls hurtel davshin uursdiin Har Kidan uls(Baruun Lyo)iig baiguuljeee.
Tashramd ni uguulehed Monglchuudiin Hyatad gej uguuldeg ner ni Ene Kidan gedeg ugnii Hitan---Hyatan geed olon toon deer Hyatad bolson baina. jinhen hujaa nariig Nanhiad geh meteer uuruur bichij irsen baina.Tiimees bid nar ug ni Hyatad gedeg ug heregleh ug ni tohiromjgui yum.Ug ni bid nar Hyatad gedeg ugeer negen tsagt uursdiiguu nerlej baisan ch odoo busdiig nerleh boljee.Ene ni yagaad gevel ter yued Hamag mongoliin hanlig zereg tuv halhig uusgesen olonhi aimguud goviin hoit hesegt tuvlurdug baisan baihad Kidanuud goviin umnud hesegt tuvlurdeg baijee.Tiimees ter yueiin Mongol iamguud Umnu zugiin ulsiig Hidan,Olon toond oruulaad tedgeer ulsuudiig Hyatad Hitad geh bolson baina.


Last edited by Tybolt on Dec.28.04 10:17 am, edited 19 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Nov.08.04 8:01 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Mongolchuudiin garal uusel

Turegiin haan Tumen IH Nirun ulsiin haan Anagaig yalsanii daraa Mongol ugsaatanguudiig havchin Mongoliin undurluguus huun zailuulj ehelsen baina.Tedniii zarim ni Haytadiin Hoit Wei,Tan uls zeregluu durvuj,zarim ni Hyanganii nuruu davan Manjuurd tuvlurun,zarim ni goviin tsaana uvur mongolruu zugtaan garsan baina.Edgeer aimguudiin negen ni deer uguulsen Kidan.Mun IH Nirunii neleed heseg ni Odoogiin amar,angar ,Ergune goliin zug dutaan tend tuvlurj baijee.Ene Ergune goliin zug dutaasan humuus ni Mongol gedeg aimgiin uvug deedes yum.
Hyatadiin zarim negen survaljid 7-8 zuunii yued Mengu-Shivei gedeg aimguud Onon goliin ergeer nutaglaj baisan gej hed heden udaa temdegleestei baijee.Mun Kidanii tuuh,Lyo ulsiin sudar geh metiin nomuudad Mongu,Mengu gedeg uls Mongoliin undurlugiin hoit hesgeer nutaglaj baisan gej temdegleestei.Olonhi tuuhch,arhileogchid Hunnugiin negen jigeer bolj,Hungiin hayazgaar baisan Dornod hu(Donghu ),Sumbe ees shivee uls uussen gej nerlej baijee.Mun Mongolchuud uursdiiguu ertnees Nirun gej nerlej baisan baina.Mun Rashid Al Diniin "Sudriin Chuulgand" Olon zuun jiliin umnu mongolchuud huchirheg baisan buguud Tureguud orj iren Mongolchuudiig huun zailuulsan gesen domog mongolchuudiin dund baisan gedeg.Edgeer mongolchuudiin dund baisan domgoos hamgiin aldartai ni "Ergune murunii domog" Buyu.ert tsagt Mongolchuudiin Onon orhon,Tuulaar nutaglaj baihad Tureguud orj iren mongolchuudiig alan haydhad Nikus(Nirun),Hian gesen hoyorhon omgiin tsuuhen humuus zugtaan Ergune gedeg hadan havtsald amidrah bolson.Gevch tednii ur huuhed ni olshiron Hadan havtsaliig delbelen urid umnu nutaglaj baisan nutagruugaa ergene nuusen." gedeg.Enehuu Tureguuded zohigdson uls gedeg ni uur yumarch uls bish deer uguulsen Jujan yum.Ted uursdiin ulsaa Nirun gedeg baisan uchraas Jujaniig mongolchuud ertnees Nirun uls gej nerlej baisan buguud,uursdiihuu Nirunii ur udam(uuruur helbel Jujanii ur udam) gej nerlej baijee.(jich;Jujan ulsiig burduulehed Hunguud oroltsoj baisan tul Hun bol Jujanuudiin uvug deedes,tiimees HUn bolMongolchuudiin uvug deedes gej helj bolno.)Uunii tuhai Mongoliuin nuuts tovchoond Burtu chono,Goo maral hoyor dalai tenges gatalan davan tuulj Burhan Haldund irj nutaglav gej baijee.Osoldohgui ter yued irsen humuusiig Burte chono,Goo maral geh metiin humuus udirdan daguulj irsen baihiig uguisgehiin argagui.8-9 Zuunii yued Mongolchuud "Han" songoj aimguudiin holboo ,hanlig baiguulan gurvan goliin ergeer tuvlursen baina.
Mongol aimguud ni 10-11 zuunii yued Darligan,Nirun gej hoyor huvaagdsan baina.Darligand ni Nukuz, Urianhai,Hongirad,Ikeris,Olhunad,Huralas,Iljigin,Hungilat,Ortuud,Honhoton,Arulat(arluud),Hilingut,Hunjin(Kunjin),Ushin,Suldus,Ildurhen,Bayad,Hinhet(Kingit) zereg 18 aimag
Nirund ni Hatigan ,Saljiud ,Taichuud, Hartahan,Sejiud,Chinus,Noyohon,Uruud, Manguud ,Durvun ,Baariin,Barulas ,Hadarhan ,Jadaran ,Budaat ,Duklad ,BEsud ,Suhan ,Kungiat(hunhiad) zereg 19 aimag ordog baij.
Habul hanii yued Darligan bolon Niruniig niited ni Mongol geh bolj edgeer aimguudiig netgen Hamag Mongoliin hanlig geh boljee.Yavaandaa Habul haanii ur huuhed "HIad" gedeg omog uusgene noyologch angiig uusgesen baina.Enehuu Hamag mongoliig toirood Tatar,Hereid,Naiman, zereg aimaguud huchirhejin uls baiguulj baisan baina.Tatar ni ali 5 zuunii yues Hyatadiin survaljuud temdegleestei baidag buguud Ih Nirun ulsiin Tatar haan gej Nirunii hamgiiin huchirheg haanii nernees garaltai.IH nirun uls Tureguuded tsohigdsonii daraa Manjuurluu dutaan garsan humuusiin ur udam yum.Minii bodloor Tataruud ni Tatar haanii udam gej uzen uursdiiguu neleed deeguur tavij irsen tul Hamag Mongoltoi urgelj surgulduj baisan
.Hojim Mongol gedeg undesten baiguulahad HAmag mongoloos gadna edgeer Merged,Naiman,Hereid,Tataraas gadna Uvur mongol havitsaa baisan Kidanuudiin uldegdel ch neleed huvi nemeree oruulsan baina.


Last edited by Tybolt on Dec.28.04 10:46 am, edited 12 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.11.04 5:06 am 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Jun.15.03 4:03 am
Posts: 1545
Location: Увс аймгийн Давст сум
tyboltoo deer baigaa zasagt haan, tusheet haan, setsen haadiin hoshuud odoogiin yamar yamar aimgiig hamardag baisan yum be?
ter yued todorhoi hiliin zaag baihghui baisan ch Zasagt haan ni Govi-altai,Zavhanii tal ,Bayanhongor,Uvs iin tal,Hovdiin tal ,Ar uvur hangaian heseg gazariig esemshdeg .Hotgoidiin altan haan ni UVsiin tal,Zavhanii tal,Tagnain Urainhaig ezemshdeg.Tusheet haan ni TUv busiin ihenh aimguud Bulgan,selenge,huvsgul ,ar uvur hangai,govi gurvan aimag geh met.Setsen han ni Darigangaas busad Zuun gurvan aimag,Dornogoviin tal orchim baisan bolov uu.Suuld ni Tusheet han bolon Zasagt haanaas heseg heseg gazar avj Sain noyon han aimag baiguulsan ni Zavhanii tal,Bayanhongoriin tal,Ar uvur hangai orchim bagtaj baisan baih.Bur todorhoi sanahgui baina. tybolt


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.11.04 2:17 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
1241 onii yue....,1245 on.

Uguidei uuriin udmaasaa haan shiree zalgamjilah huseltei baijee.Tuunii hamgiin tod jishee ni tereer uuriin 3r huu Kuchi(Huch)iig haan shiree zalmagamchilagchaar alban yosoor zarlasan baijee.gevch Uguideig nas barahaas ali umnu 1236 ond usand unan nas barsan yum.Gevch alban yosoor olon niited zarlaagui ch Huchiin huu Shirmeng Uguidei haan shireend zalmagamjiluulahaar shiidsen baisan buguud.Uguidein gar deer ussun huuhed ni baiv

Uguideig nas barahaas umnu 1241 onii 1 sard elch ilgeej Uguidei Guyuegiig duudsan yum.tiimees haan shireeg avahiin tuld Mongoliin zug yavsan gedeg ni uruusgultei.Guyeg Uguideig nas barsang Mongolruu yavj baih zamdaa sonsson ajee.

Tsagadai Turakina hatang ulsiin hergiig tur hamragchaar tomilson baina.Turakani Tsagaidaig nas barsanii daraa turiig erhiig dangaaraa avmagts turiin hoyor tom shadar said Chuu mergen,Chinhai Chinsan(Chuiu mergen ni tatvar,uglug,haanii sang hariutssan odoogoor bol Sanhuu,ediin zasgin said,Harin Chinhai chinsan haanii hereg,ulsiin gadaad dotood asuudal zeregiig hariutsdag baijee.)halj buh erh medeliig uuriin itgemjilt humuuseer tomilson baina.Turakina bolon Tsagaidain nar Shirmeng nas balchir bas deerees Chingisiin huu(Tsagaidai),duu(Otgochin) ach nar(Bataas ugsuuleed Arugbuh hurtel) baihad Chingisiin guch(duruvduh yuees songoh ni utgagui uhaanii yum yarij Chingisiin ach nar yalanguya Uguidein huuheduudees negiig ni songohoor boljee.Gevch Chinii uguulseneer Tsagaidai gent nas barjee.Uguidei nas barsanaas hoish hoyor gurvan jil bolson ch huraldai huraldahgui baisan tul Otgochin(Temuge) tsergee avan Harhorumiin hoit tald bairlana Turakinad shahalt uzuuljee.(jich;Suuld ni Guyeg ene uildeliig ni haan shiree bulaah gesen oroldlogo gej Otgochingiin harya golloh noyodiig tsaazaar avsan baina.)Yag ene yued ni Guyeg Harhoromd irjee.Guyeg Batruu ilch ilgeej ach nariin ahmad Batiig huraldaig udirdaj Haaniig songohod oroltsohiig urailsan baina.Gevch Bat bie taaruu ,baildaad zavgui baina geh metiin shaltag toochij hurald ireegui baina.
1251 oniii yue...,

Iinhuu Batiig huleej hoyor jil bolsonii etsest Huraldaig huralduuljee.Uguideig nas barsanaas hoish durvun jiliin daraa 1251ond Guyegiig haanaar songojee.Anh Uguidein ner zaasan Shirmeng humuus devshuulsen baina.Shirmeng hamgiin huchtei eserguutssen ni Turakani baijee.Yagaad gevel herev Shirmen haan bolvol Turakani haan eh bish bolj erh medelees holdoh uchraas.Bas Shirmengii etseg Huchiiin eh Borogjin gej Uguidein ih hatan.Turakina Uguidien baga hatan.Bas balchir uchraaas asar tom bolson ulsiig udirdah bolomjguin deer ter yued Chingisiin ach nar tus burdee tom tom armytai tul Avga naraa Shirmen udirdaj diilehgui , uls oron zadrana hemeen(yalanguya end Batiiig helj baisan baih) geh metchilen shaltag tavij Guyegiig haanaar devshuuljee.Gevch guyeg ehleed tatgalzsan baina.Gevch Iljigdei geh met Uguidein golloh noyod Guyegiig haan bolohiig udaa daraa shaardsan baina. zuvhun uuriin udamaas haan shiree zalgamjilah gesen bolzol (Uuruur helbel uuriin zalgamjilagchaar Shirmeng bish uuriin hoyor huuhedee bolgohiig shaardsan baina.)toigoor Gueyeg haan bolson baina.

Guyeg haan shireend Suuvmagts Chinhai Chinsang dahin shadar saidaar tomiloson baina.Guyeg ulsiin hergiig Chinhain medeld uldeesenii daraa uuriin tsergee avan umnu baisan(Uguideig ans barahaas umnu) nutagruu(odoogiin uigar,kirkiz orchim) yavsan baina.Uuniig ni Toluin hatan Sorhogtani Battai baildahaar yavlaa gej bodon Batruu elch ilgeesen baina.Bat yaran uuriin tsergee belden Guyegt unenchee iltgeh bolohgui bol hariu baildahaar Umnuus ni ugtaj yavsan baina.Gevch Guyeg zamdaa nas barjee.

1255 onii yue...

Munh yagaad haan bolsoniig yarihiin umnu Mongoliin ter yueiin huchnii haritsaag bichihgui bol bolohgui.Mongoliin army niitdee 120-200 maynga orchim baisan gedeg.Mongoliin armyiig undsend ni duruv huvaaj baijee.1Oros,kirimd baisan Bat bolon Sebudein udirdlaga dahi tsereg2.Odoogiin Iran,turkmenstan,Afganistan orchimd baisan Iljigdei( Ilchidai),Chormagan noyon nariin udirdlaga doorh tsereg.Zuun mongol,Altan uls orchimd TSagaan,Naya noyonii udmiihanii udirdlaga doorh tsereg.Tegeed Guyegiin udirdaj baisan army.Sebuudei medeej Batiin tald,Tsagaan ni Chingisiin urgumul huu buguud Chingis bolon Toluin hishigtengiin udirdagch baijee.Naya noyon Toluin harya gegdej Sorhogtani hatanii shuud udirdlagand baisan baina.Iljigdei noyon Uguidein bagiin and buguud Horezmd Uguidein udirdlagan door baildaj baisan baina.Guyeg Nas barmagts Guegiin tsereg Tsagaidain udmiin udirdalgan door orson baina.Gevch Iljigdei bolon TSagadain udmiihantai haritsuulahad Sebuudei,Bat,Tsagaan ,Naya noyonii udirdlaga doorh tserguud denduu olon buguud Iljigdei noyonii tsereg haa baisan Irand baildaj baisan buguud Bat negent Altain tsaana ireed baisan baina.TSagaidain udmiihan daitval yalagdana gedegee buren uhamsarlaj baisan baih.

Bat HarHoromd mongoliin nutagt Huraldai huralduulahaas tatgalzsan baina.Tereer altain tsaana uigariin nutagt Al Gamag gedeg gazar Toluin udmiihaniig duudan huraldai huralduulsan baina.Uundee tsagaidai,uguidein udmiihanaas heniig ch duudaagui baina.Uguidein Talaas Iljigdei noyon l baisan baina.Iljigdei noyon "Uguidei haanii ur huuhed ach naraas negiig songoh ni Guyeg bolon Uguidein zarlig(zahias) "gej Uguidein udmaas haan tavihiig sanal bolgoson baina.Gevch Hubilai Iljigdeig Chingisiin yasa(huuli)iig ul oishooj Uguidein zuvshuurulguigeer Artaran(Altan? ps:Chingisiin hamgiin hairtai ohin)g tsaazaar avsan ni Uguidein zarligiig zurchsun hereg bas Uguidei haan Shirmeng haan shiree zalgamjilagchaar ner zaasan baihad bas dahin Uguidein zarligiig zurchij Guyegiig(Guyegiig haan bolgoson gol hun ni Iljigdei,Turakani hoyor) haan bolgoson tul ug heleh erhgui" gej helsend Iljigdei dahin ug heleegui baina.Bat Uguidein udmaas heniig ch haanaar tavihiig husehgui baijee.Ter yagaad gevel Chingisiin huuhduudiin ahmad ni Zuchi baital Chagaidain eserguutselteigeer Uguidei haan bolsond horosoj baisan baih :razz: .Deerees ni Uguidein huuhduud Haanii huuhduud baisan Batiin udirdlaga door yavahdaa urgelj terseldej baijee.Anh Huraldaigaar Batiin neriig devshuulsen baina.Gevch Bat ers tatgalzaj uuriinhuu orond Munhiin neriig devshuulsen baina.Gevch Munh bas tatgalzjee.hed honog heniig songohoo medehgui baital Munhiin eh uur duu Mege Ogul " Huraliig dargalagch ni Bat bolui,Bat yugej zarlig gargana tuunii ugiig hench zurchih uchirgui tiimees Batiin devshuulsen sanal ni neg yosnii zarlig tul Munh bolon busad hench uuniig tatgalzah erhgui" gesend Huraldaigaar sanal negteigeer Munhiig haan shirend urgumjilsen baina.Gevch uuniig Harhorumd baisan Guyegiin hatan Ogul Hamish(kamish) bolon Tsagaidain huu Es Munh ers eserguutsen baina.Guyegiin huu Nagu Batruu elch ilgeej Haaniig mongoliin nutagt songoh baital mongoloos uur gazar songoson ni huuli bus zuil gej helj baijee.Gevch Bat harhorumd huraldahaas dahin zailshiij Herlengiin huduu arald dahin huraldai huralduuljee.Ene udaa Ogul Hamish bolon tuunii huu Nagu(nahu),Es munh,Buri nariig huraldaind irehiig urialsan ted ochihoos tatgalzsan baina.Uund ni Bat uurlaj uls orong butargah gesen humuusiig tsaazaar avbal zohino gej Ogul,Hamish bolon Es Munh,Buri nard ichnee yal onoono Hurald orolzoh erhgui bolghoj Zuvhun Tolui,Zuchiin udmiihanaas burdsen huraldaind Munhiig haanaar tomilson baina.Munh haan bolmogts Munhsar,Bulgai agag hoyor shadar saidaaraa tomilson baina.

Munhiig deluun boldogt baihad Nagu,Shirmen nar tseregee avan Ononruu yavsan baina.Uuniig Munh haan shiree bulaah uildel gej uzsen ch ted zugeer Munhd tsergee negtgeh gej baisan gej helsenvh ul itegejee. Janjinguudiig ni ene ni huntaij nard yamarch hamaagui buguud bidnii uursdiin shiidsen hereg gej heleed uursdiin amia horloj unenchee iltegsen ajee.Gevhc Munh sanaa amarsangui.Hamgiin turuund Uguidein taliig Ilchideig Dundad azi-d baihad ni duudan iruulj tsaazaar avan,Daraa ni Harhorumd baisan Ogul hamishiig barivchilan tsaazaar avjee.Ogul Hamishiig der durtsan Chinhai Chinsan bolon Hadag noyon hoyoriig tzaazaar avsang buruusan baina.Bas Ilchidain huuhduud bolon Shirmengiin bagsh,harya noyodiig bugdiig ni tsaazaar avsan baina.niitdee Uguiidein taliin 80 hun (zarim bichigdt 77 hun tsaazaar avhuulsan baina.)

ps;Munh Guyegiin hoyor huuhed bolon Shirmeng tsaazaar avaagui.Munh Guyegiin tom huu Hoju Ogul(?)d Selengiin orchimiig ezemshuulj ,uur neg huu Nagag uuriin Shadar baatariin neg bolgojee.Shirmeng Uuriin derged urgelj yavahiig tushaasan baina.Hubilai Shirmeng baga baihaas ehelj uhuurduj usgusun uchraas Munh-uus Shirmen uuriin derged bailgahiig guisanch ul zuvshuursun baina.Munh Shirmengees hamgiin ih aij baisan ni todorhoi.Uguiidein shuud ugsaa zalgamjilagch ges yavsaar hezee ch haan bolj chadahgui baigaa tuuniig hench yaj ch ashiglana gej bodson baih.Shirmen Munhiig Altan Ulsruu dairah yued nas barsan ajee.Zarim humuus Shirmeng Munh horloj alsan ch gedeg.


Last edited by Tybolt on Dec.27.04 11:26 am, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.11.04 2:35 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Mongoliin ezent gurnii yueiin ih janjin tsergiin said nar.

Chingisiin Yusun urlug
1.Ulsiin goo van terguun said Jalairiin sain Muhulai
2.Chingisiin dotnii and,baruun tumnii zahiragch Boorchi
3.Shorhon shar.turiin said buguud Chingisiin zuvlugch.
4.Chingisiin urgumul duu mongoliin anhnii shuuh yamnii said Shihihutag
5.Chingisiin ih janjinguudiin neg Subuudei baatar.
6.Bas negen suut janjin Zurgaadai :razz: buyu Zev
7.Borhul hoyon
8.Oiradiin har-hirugu baatar
9.Bichgiin ih erdemten Uguidein yued shadar said,terguun said baisan Chuu mergen hemeeh Yulyui Chutsai
Busad said janjinguud

1.Chingai chinsan.Chingis,Uguidei,Gyugiin gurvan yued shadar said baisan.
2.Jochi-Darmala Jaliariin noyon.Tuunii huvguud Mongoliin gol gol noyod boljee.
3.Zelme Zarjidai uvgunii huu.Sebuutei baatariin ah.Chingisiin shadar baatariin neg.
4.Usun uvgun.Turiin behi-turiin shinjeech.
5.Todoi cherbi-Chingisiin ariin albanii,mal aj ahuig haruitsaj baisan said
6.Tatatunga-Turiin ih bicheech(gegeereliin said :razz:)
7.Naya noyon.Zuun tumniig zahiragch.
8.Menleg etseg.Chingisiin baga yuiin bool .
9.Urudiin ih janjin Qidar,Mangudiin ih janjin Jorchidai,Chuluun,Hubilai(chingisiin tsergiin janjinguud)
10.Tug Tumur-Ulsiin ih buu.Menleg etsgiin huu.Otgonchin noyond aluulsan.


Chingusiin 4 huugiin baraa bologsod,janjinguud.(Rashid-Al-Dingiin sudriin chuulganaas avsan tul pers ayalagtai buguud.Yag jinhen mongol ayalagiig medehgui bolno.Meddeg humuus zasj ugnu uu?)
Uguidein haanii janjinguud

1.Ilchidai.Uguidein dotnii and.zuvlugch.Uguidein bichgiin bagsh Ilukan noyonii huu.Tumnii noyon ,hishegtengiin zahiragch baijee.Gevch Tuuniig Munh haan tsaatsaar avjee.
2.Qadag.Gyueg haan zereg Uguidein huuhduudiin asargch,bagsh.Uguidein shadar said nariin neg.
3.Bakardai noyon.Uguidein ach Shiremiin bagsh,ariin noyon.Tuuniig Shiremiig haan shireend suulgah bosolgo gargah gej baisan gej Munh haan tsaazaar avsan.
4.Yisuntei Targai.Horchin tsergiin zahiragch.Jalme Uhagiin huu.

Tsagadain janjin,baraa bologsod.
1.Uisur.Tsagadain tumnii zahiragch.(buh tsergiin janjinrhuu).
2.Hutagt(Qutug).(jalairiin Jochi Darmalagiin negen huu).Shadar said
3.Ulgun .Hutagtiin huu.
4.deer uguulsen Ilkan noyonii bas negen huu Jalairtai.Tsagaidain udamiihanii il haanruu dovtolson tsergiig udirdaj baijee.

Toluin janjin ,baraa bologsod.
Munh haan
1.terguun said buguud shuugch Munkhsar.Muhulain shavi.
2Qundgai(Hundgai) noyon.jalairiin Juchi Darmalagiin bas negen huu.
Arigbuh
1.deer durdsan Hundgai noyon.Arugbuh vsHubilain daind Arigbuhiin tsergiig udirdaj baisan buguud ug daind nas barjee.
Arigiinbuhiin huu Meligtumuriin shadar said nar(Chautu noyon-hishegtengiin zahiragch,Qipchap(Honhotongiin Menleg etsgiin ach,Kukuchugiin huu-baruun tumengiin zahiargch.),Alaqa, geh metchilen.
Hubilai
1.Turtaka noyon.Hori-urudiin Abukan noyongiin ach.Arigbuhtei baildaand Arigbuhiin tald baisan ch Hubilai tuuniig shiitgelgui harin terguun shadar saidaaraa tavijee.
2.Bayan Chinsan.Hubilaig Niisleliig Beejinruu zuusunii daraa Eh mongoliin zahirach bolson.Bayan Chinsan Chingisiin zuuntumnii zahiragch Naya noyonii turul bololtoi.
Zuchiiin baraa bolgosod,janjinguud
Saljitai Gurhan.Honhereediin udam.


Last edited by Tybolt on Dec.24.04 2:36 pm, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.11.04 4:07 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
1260 onii yue....,

Hubilaig hayatadruu baildaj baih hoiguur Munh-iig nas barsaniig Tuunii eh ondoo duu Muge tuund meduulj Arigbuh Munh-iig zalgamjilahaar tsereg beldej baigaag duulgaj yaraltai irj haan shireend suuhiig urialjee.Mun Hubilai Uguidein 6 dahi huu Hadaanii huu Dorj Arigbuhiin tuluu tsereg tsugluulj baigaag medsen baina.Urianhaidai Munh haanii tushaalaar Hubilain tseregtei niilj baisan tul Mongoliin ihenh army Hubilain udirdlagan door baijee.

Arigbuh Altan(?) goliin ereg deer Munh haanii orshuulagiig hiihiin tuld Hubilai bolon Hulegu(Il han) ,Zuhchi,Tsagaidain udmiihaniig urijee.Gevch Hubilai Dorjiin elcheer damjuulan hurald oroltsoh bolomjguigee heljee.Hubilai 1260 onii 4 sard odoogiin beejingiin oiroltsoo huraldai huralduulj haanaar songogdov.Ug hurald Uguidein huu Hadaan,Otogochin noyonii huu Toguchir nar baisan baina.Hubilai 46 nastai .Hubilai Arigbuhruu elch ilgeej haanaar songosonoo medegdjee.Mun Hubilai Dorjiig barij horino,Buriin huu Abishgag TSagaidain ulsiin haanaar tomilson baina.Gevch Abishug zamd ni Munhiin huu Astai barina ,Arigbuhiin zarilgaar tsaazaar avjee.Arigbuh Alagiig Tsagaidain Ulsiin haanaar tomiljee.

Harin ene yued Arigbuhiin door baisan Hundgai noyon tsereg tsugluuna , Harhorumiin derged hurildai huralduulj ,Arigbuhiig haanaar songoson baina.Hurildaind Munh haanii ih hatan Togtai,Munhiin huu nar(Astai,Yurundash,Shilgi) mun Tsagaidain udmiihan,janjinguudaas Mileg Booj,Kitai buha nar baisan.iinhuu Mongoliin ezent ulsad hoyor haan negen zereg shahuu mendeljee.

Arigbuh,Hubilai hoyor namar boltol hoorondoo baidalgui bie biendee ilch ilgeej bieniigee huleen zuvshuurulehiig oroldson ch butelgui Arigbuhiin huu Yumgel(Jumgel?) Zuchiin tom huu Ordiin huu Harjal(?)iig daguulan Hubilain udirdlagan door baisan Havt Hasariin huu Esenge(?)n tsergruu dairsan ch amjilt ololgui yalagdsan baina.Arigbuh uuriin udirdaj baisan tsergee Yenesei murunii ereg hurtel gedreg tatjee.

Arigbuhiin uur neg huch boloh Mileg Booj,Kitai Buhagiin tsereg ch Hubilain negen jiguurd tsohiulj, Arigbuhiin gol army ni Hundgain udirdlagan door baisan ch Kuten(henii hen yum buu med,Hubilain neg jiguur)d zohigdon Hundgai ug daind nas barjee.Arigbuh barag buh huchee aldsan tul yah ch argagi bolj Hubilairuu elch ilgeej Hubilaig haanaar zuvshuurj baigaagaa medegdejee.Mun Arigbuh Zuchiin udam,Tsagdaidain udam,Hulegu haan bolon buh altan urgiihaniig oroltsuulsan huraldaanaar Hubilaig dahin songohiig urialsan baina.Uuniig Hubilai zuvshuurj tsergee gedreg tatan Beejin tuvluruulsen baina.

Gevch jil orchim Arigbuh tsereg,huchee selben Hubilian terguun army boloh Esengiin tseregruu tsohilt ugun Hubilain gol armytai goviin Shimutu nuur gedeg gazar baildan yalagdan uharjee.Hubilai Arigbuhiin araas tsereg ilgeehiig horigloson baina.Arigbuh TSagaidain ulsiin haan Alagu ruu elch ilgeej uuriin tseregt tsereg nemehiig tushaasan baina.Gevch Alag Arugbuhiin elchiig alan Arigbuhiin tald orohoos tatgalzsan baina.Uund ni uurlasan Arigbuh TSagaidan ulsruu tsergee ilgeej baildsan ch ene dainaas ni zalhsan Munh haanii huu Yurundash geh metiin humuus Hubilain tald ochij niiljee.Arigbuhd barag yamar ch tsereg uldeegui tuld yahiin argagui bolj 1264 ond buun ugjee.

Hubilai Arigbuhees "Duu mini,ene udaagiin dain bolon busad zuild heniihen ni zuv baisan be?"(geh metiin uhaanii yum) asuuhad :razz: .Arigbuh "Umnu ni minii zuv baisan,Odoo ezentenii zuv" gej hariuljee.Hulegu,Berh(Batiin duu),Alag nariig irehed Huraldai huralduulj Arigbuh,Munhiin huu Astai hoyoriig urshuunu,busad noyodiig ni tsaazaar avj Hubilaig huuli yosoor haanaar urgumjiljee.Gevch Hubilaig huleene zuvshuureegui huchin baisaar baij.Ene ni Uguidein ach Haidu.

1270 onii yue...,

Haidu anh uuriin tsereg huchgui baisan tul Arigbuhiin negen jiguuriig udirdaj yavjee.Arigbuhiig Hubilaid buuj ugsunii daraa Tarvagtaid uuriin huchee hurimtuulj tsereg tsugluulj ehelsen baina.Mun Haidu Batiin ach Munhtumur(Altan ordnii haan)iin demjlegteigeer huuchin Guyeg bolon Ugudei haanii ezemshil nutagt uuriin ezemshilee togtoono Uguidein ulsiig baiguuljee.Hubilai Haiduruu elch ilgeene irj Haidug Uguidein ulsiin zalgamjilagch gedgiig huleen zuvshuurj baigaa medegdej Hurildaid irehiig urialsan ch ochoogui baina.Hubilai dahin elch ilgeen yagaad hurildaid irehgui baigaag asuusand mori mal turanhai baigaa tul ochij chadahguigee helsen baina.3 jil hoorondoo elch ilgeej huiten dainii baidaltai baisan ch 1268 ond Hubilai Haidugiin dain ehelsen baina.Ene dain ni 30 jil urgilsen baina.Hubilai Tsagaidain ulsiin haanaar uuriin taliin Boragiig haan bolgon Uguidein ulsruu dairsan ch zuchiin ulsiin demjlegiig avaad baisan Haidud Borag yalagdana tuunii haryand oron Hubilain esreg baildah bolson baina.
end anh udaa Ih haan(HUbilaig) ul oishooson Huraldaig tarvagtaid mongoliin noyod hiisen baina.End Toluin udmaas Arigbuhiin huuhduud,Zuchi,Tsagaidai,Uguidein ihenhi ach,guch nar tsuglarj Uguidei,Tsagaidai,Zuchiin uls gurav dundad aziig huvaaj ezemshih,Hubilain haryanaas garj haanaa uursduu songoh zereg (neg yosnii tusgaar togtnoloo zarlasan) asuudaliig heleltssen baina.

1275 onii yue...,

Baidal bishdseniig medsen Hubilai 1275 ond uuriin tsergiig Huu Nomgonoor udirduulan Munhiin huu Shirige(ali esvel Shirge),Tumuge otgonchiii udamiin Tugtumur nariig hamt ilgeejee.Gevch zamd 1277 ond Tugtumur nar boslogo gargana Munhiin huu Shirige-iig haanaar urgumjilheer bolj Nomgon bolon Hubilai bas negen huu Gokchu hoyroiing Zuchiin ulsiin haan Munhtumurd ugun,Haidugiin tald orohoor bolson baina.Gevch Haidugiin demjlegiig avj chadalgui Harhorum orchim tuvlurun HUbilain esreg temsjee.Hubilai Bayangaar udirduulan Orhon goliin derged Shirigiin tserged tsohilt ugsun baina.Ene tsohiltiin daraa Tugtumer Shirige hoyor tangarag hagaran hoyor tiish bolon Shirige Tugtumriig tsaazaar avsan ch Shirigiin udirdlagan door baisan Tsagaidain huu Shirhan(?) boslogo gargan Shirige bolon Arigbuhiin huu Yumgel(jumgel?) nariig barina Hubilaid tushaasan baina.Harin hamt baisan Arigbuhiin hoyor huu Yumgel bolon Milegtumur nar Haidugiin tald orj Haidugiin armiin neg ni jigeeriig ni ezleh boljee.
Hubilai Shirige-iig negen jijeg aralruu tsulsunuur Shirigegiin boslogo daragdav.

1287 onii yue...,


Hubilain shuud haryand baisan Chingisiin 3-n duugiin udam boloh Otgochingiin tavdah yueiin udam Naya,Hasariin udam Shigter,Hachiunii udam Hadan nar bolsogo gargan 4000 tseregteigeer Hubilain tseregruu dairsan ch butel ololgui barigdan tsaazaar avhuuljee.
Ene hoorond Hubilain army bolon Haidugiin gol army 30 jil garui olon udaa jijeg tulaldaanii hiisenii estest 1293 ond Buyan chinsan bolon Uuriin ach Tumereer udirduulsan tsergig ilgeesen ch daraa jil 94 ond Hubilai nas barsan baina.

1300 oniii yue...,


Tumur haanii bolsonii 3 jiliin daraa Haidu TSagaidai bolon Arigbuhiin udamiihaniig daguulj ih tseregteigeer Yuan ulsruu dovtolson baina.Zamdaa TSagaidain udmiin Achigi bolon Tumuriin yuel Mangalagiin huu Anand nariin nutgiig ezelj uurtuu elsuulen asar ih huchteigeer tovtolson bololtoi.Gevch 1297 ond Haidugiin armiin negen jiguur boloh Arigbuhiin huu (Milegtumuriin ah) Yumgel bolon Munh haanii ach Uls huh bas tsagtaa Hubilain janjin baij baigaad shiitgelees zugtaj Haidugiin tald ochson Turtuga nariin udirdsan tsereg (Yumgel,Uls buh,Turtuga nar Hubilain amid yued shiitgelees aij baisan tul Hubilaig nas barmagts ) Tumur haanii tald buuj ugjee.Ene ni haidu-d asar hund tsohilt bolson baina.

Haidugiin tald ene ni asar ih hund tsohilt bolj Haidugiin tal Tumuriin tseregt buren tsohigdson baina.Ene dainaas hund sharh avsan Haidu udalgui nas barj Haidugiin ulsiig haidugiin huu Arigbuh zalgamjiljee.

Hubilaig tuunii ach Tumer(Uljiittumerb haan ) zalgamjilan Tumeriin yued Tsagaidain han Dova,Haidugiin huu Chabar(Chyabar) Tumurd buuj ugun Uljiittumur haaniig alban yosnii haanaar huleen zuvshuurseneer Haidu vs Hubilain dain arai hiij duussan baina.Heden jiliin daraa Dova Haidugiin nutagruu nevrterj Uguidein ulsiig ezelseneer Uguidein uls sunujee.Haidu Hubilain hoyoriin hoorond 40 udaagiin dain garj ihenhd ni Haidu yalj baisan ch tomoohon tulaldaand Haidu yalagdaj baijee.


Last edited by Tybolt on Dec.27.04 11:28 am, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.12.04 7:39 am 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Jun.15.03 4:03 am
Posts: 1545
Location: Увс аймгийн Давст сум
tyboltoo manai Dundgovi aimag ali haanii hoshuund bagtaj baisan be?


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.12.04 12:35 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Tanai Dornogovi aimag barag l Tusheet han aimgiin govi tushee gunii nutag baisan bolov uu?gej bodoj baina.Yag tag sain medehgui l baina .Anh 7 hoshuu,3 aimag baisaniig ni Manjuud 4 aimag,hoyor hyazgaar neg haanii ezemshil(Dariganga),80 iad hoshuu(suulruu bur olon bolson 200 bolson baih barag) bolgoj huvaasan gedeg.Hil hazgaar gedeg ug anhanaasaa baihgui baisan bolov uu.Suuld l manjuud olon hoshuu bolgohdoo ene hoshuu ter aimgiinh gej huvaasanaas aimguudiin hil togtoogdson baih.
Chingisiig Horezmruu dairah yued Subeedei(sebuudei) baatar Zev hoyor terguun army ni bolj baisan buguud Chingisiig eh nutagruugaa butssanii daraa ch gesen azerbaijan,gurj,alan,oros hurtel baildan daguulj baisan.uunees umnu har kidanruu Huchulugiig huuj dangaaraa tsereg udirdaj dairch baisan.Uguidein yued Subeedei Altan ulsiin uldegdel bas Hangary hurtel Bathaanii tuslah janjin bolj baildaj baisan.Tiimees nileed deer yued Muhulaig amid baihad(Muhulai Chingisiig Horezmias harij ireh uyued 1223-4 onii yued Altan ulstai baildaj baigaad nas barsan) golloh urluguudiin neg ni baisan ni todorhoi.Harin Zelme tataruudtai baildahad buur deer yued 1206 onoos umnu nas barsan baih.Minii bodloor Zelme nas barj Chuu mergeniig neg urgulguuruu tomilson baih.Mongolchuud yusiin toog erhemj baisan buguud yus-uus iluu ch tuduu bolgodoggui baisan bolohoor.

1235 ond Uguidei haan hurildai huralduulj Volgogaas tsaashih nutgiig ezeleh zarlig gargasan.Ene dainiig Bat-aar udirduulj Sebuudei ded janjin ni bolhoor bolson.End Chingisiin ach nariig anh udaa tsereg udirduulsan.Uuruur helbel Zuchiin durvun huu BAt,Ord,Sheiban(Shapan)
,Dangud(Tangud),Chagadain hoyor huu Baidar,Buri,Uguidein hoyor huu Guyeg,Hadaan(Khadan),Toluin hoyor huu Munh ,Bujuk?(eh ondoo duu ni) mun Chingisiin huu (Khulan hatanii huu )Kulgan nar tus tus tsereg udirdaj oroltsson.Bas Batiin udirdlagan door Batiin duu Berh baisan baina.
Orosiig baildan daguulahad 2-3n hesegt huvaagdaj baildaj baisan baina.
Munh,Bujuk nar Kipchakiig ezelsen.Gevch Guyeg bolon Buri,Munh nariig zamd ni Uguidei haanii zarligaar duudsan tul nutag butssan baina.
Mongoliin tsereg Polandruu dairah yued udirdaj baisan mongol janjing Polishuud Peta gej temdeglesen baidag ni.Ene ni Tsagaidain huu Baidar boloh ni togtoogtson.Baidar tsergee tavan hesegt huvaaj Polishiin Henry 2 udirdsan german polishiin holbootonii tseregruu dairsan baina.Ug daind mongolchuud yalsan ch neg han huu nas barsan ene ni Baidar baisan gej Polanduud uzdeg baina.Baidariig nas barsanii 3 hongiin daraa uldegdel tsereg ni Hungaryluu dairah gej baisan Batiin tseregtei negdsen baina.Hangaryruu diarah yued Bat gollooh tsergiig udirdaj baisan ch Neg ni jiguuriig Uguidein 6-r(Rashid 8-r huu gedeg) Hadaan udirdaj Transilvania(biluu?Odoogiin Rumiin(Roman))ruu dairj baisan baina.
Khaidy ter yued 20 orchim nastai baisan bolov uu?Tiimees Baidariin dor yavsan baih.


.
Zurgaadai wrote:
Harin Mongoliin tsergiin darga nariin neriig ih holison bna. Subeedei Bat hoer dandaa hamt baisan, buh tsergee hoer huvaasan gedeg unen gehdee heneer udirduulsan gedeg ni budilaantai sanagdaad bna. End bichihdee "ehleed buh tsergee hoer huvaaj gol huchee Bat Subeedei hoer udirdaj, baruun gar (20,000) -aa Khaidu Baidar hoeroor udirduulj Polsh ruu oruulsan. Daraa ni gol tsergiin heseg dahin huvaagdaj Khadanaar tolgoiluulsan heseg Ungaraas umnu zug ruu davshsan gesen bna."
Ene her zereg unen bol?
Монголын нууц товчоонд "Сvбээдэй баатрын хойноос явсан Бат, Бvри, Гvюг, Мєнх тэргvvтэн олон хєвvvд Ханлин, Кипчак, Бажигидыг оруулж, Ижил, Яик мєрнийг гэтэлж, Мэгэд хотыг эвдэж оросыг хядаж сvйтгэв. Асу, Сасу, Боларман, Хэрмэн, Кива зэрэг хотын иргэнийг эзлэн дагуулж, дарга захирагч нарыг тавиад буцав." гэжээ.

Khaidu Baidar Khadan gej ogt durdaadui baigaa biz? Munh, Guyug, Buri gurav Orosiig ezleed 1240 onoos umnu Mongol ruugaa butssan gedeg.

Khaidu bol Ugudein Haanii ach huu bolhoor yaj 1241 ond tsereg udirdaad yavj baihav? Heniig Khaidu gej anduuraad bna?

Baidar gegch hen be? Tsagadain udam uu? Buri yum bol uu?

Khadan gegch khen baisan be? Ugudei iim huutei baisan yum uu?


Last edited by Tybolt on Dec.24.04 2:42 pm, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.13.04 4:55 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Hubilain Japanruu dovtolson ni

Hubilai zuun azi ruu gazar nutgaa telehiin tuld japanruu hed heden udaa elch ilgeej dagaar orohiig shaardaj baisan yum.Ter yueiin japan ni Kamakuragiin ye geed shyugunii zasaglaliin ehniii yue baisan yum.End joohon japanii tuuhiin talaar uguulye.

Chingisiig baga nasnii yag ter yued Japand ezen haanii nuluu ni mash baga bolj Minatogiin ah duu hoyor boloh Yoritomo,Yoshitsune hoyor hagarald orj baisan japaniig negdegen negdsen tur uls baiguulaad baijee.(jich: uunii daraa ah duu hoyor muudaltsan hoorondoo baildan Ah ni boloh Yoritomo yalat baiguulan YOshitsune hoit zug ruu zugtaan garsan buguud yaj uhsen talaar yumar ch barimt baidaggui baina.Tiimees zarim japanii tuuhiin nomond Yoshitsuneg Chingis bolson gej bichsen baidag.uunii tuhai draa uur gej bichvel zohih baih).Ingeseneer Yoritomo gesen anhnii shoyogunii zasaglal japand togtood baisan yue yum.

Yag Hubilaig japanruu tovtoloh ter yued japanii turiin tolgoid Houjyogiin ger buliinhen tur barij baijee.Houjyogiin ger bul gedeg Yoritomgiin ehneriih ni udam yagaad gevel .Yoshitsuneg alga bolsonii daraagaar Yoritomgiin huhduud bugd uhsen buguud tur zalgamjilah hun baihgui ehneriinh ni ah duu nar shoyogun bolson baijee.Hubilaitai baildsan shyogunii ner bol 8-r shoyogun Houjyo Tokimune gedeg hun yum.18 nasandaa shogun bolson buguud mash zaluu baihad ni hubilai dovtolson yum.

...Za neleed yarianaasaa haduurj baina.engeed yariandaa butsaj oroyo
Ter yueiin mongol japanruu dairah bolson shaltag shaltgaan ni ter yueiin japaniig "altanii uls japan"gej nerlej baisan ajee.Marko Polo japaniig gadaadad(europpd) bolon Hubilai haand taniltsuulahdaa inegj taniltsuuljee.Uuruur helbel japanruu dairah bolson shlatgaanii neg ni MArco Polo yum.Marco Polo japand mash ih hemjeenii alt baigaa gej Hubilaid heljee.Bas neg ni shaltgaan ni Hubilai ter yued Sun ulsiig baildan daguulj baisan yue tul tenges talaas Sun ulsad tsohilt ugehed japaniig negen plotoo hiih sonirholtoi baijee.

...Ingeed Hubilai japanii shogun Tokimuned 1268 ond bolon 1271 ond ulsiin zahidal ilgeejee.Ene zahidali ni neleed japan barag tulgan shaardah bicheg shig baijee.ene zahiandaa herev japan ni mongold alban tatvar tuleh zergeer haraat bolohgui bol tesrgiin huch heregleh bolno gej baijee.Medeej ene shaardlagiig ni Shogun ni huleen zuvshuureegui baina.
Harin Hubilaigaas yavuulsan deerhitei adilhan utga buhii hoyordohi zahiand udoorhi mayagaar japanuud hariu bichsen baidag yum."Japan ni tengerees zayatai burhanii ur boloh ezen haan zahirj baigaa tul oyun uhaan bolon ,tsereg hucheer ezelj chadhgui bolno gejee.2Medeej ene ni hubilain uriig nihurgesen baih.Uchuuhen arliin haan Buh aziaar tarhsan ih ulsiin haaniig uuruusuu deer tavisand Hubilai durguitssen baih.

JApanruu dovtolson anhni tovtolgoo ni 1274 onii 10 sard anhnii dovtolgoonoo hiisen yum. Anh Hubilai 28000tseregiig 900 hulug ongotsnii hamt ilgeesen yum.Mongolchuud odoogiin japaniiKyuushyuu arliin Hakata gedeg gazar buudalsan baina.Ene yued Tokimunegiin tushaalaar Kyushyu mujiin tserguud Hubilain tsergiig amdan avj baildsan baina.Japanii tserguudiin hereglej baisan zevseg ni num sum.selem hoyor l baisan bololtoi. Hari mongoliin tsereguud ter yueiin shildeg zevseguud boloh galt sum bolon hort mun sumaar harvaj baijee.bas mongolchuud ene tulaldaan dariig ih urgenuur hereglesen gedeg.Udurjin baildsanii etsest oroi bolmogts mongoliin tsereguud huleg ongotsruugaa butssan baina.Getel oroi ni asar ih huchtei boroo orno mongoliin hamag huleg ongots boroond tsohiulsan baina.Neleed sur muutai bolson tul mongol tsergee gedreg tatjee.Ene tulaldaan mongoliin tseregiin hohirol ni 13,4 myanagn tsereg (uuruur helbel talaas iluu ni) baijee.

....Hoyordoh tulaldaan ehelehees umne Hubilai dahin elch ilgeejee.Ene yued Tokimune 24 nas hureed umneh yuee bodvol arai uhaalag shiidver gargah yue ni bolson baijee.Gevch elchtei nairamdal togtooj chadalgui japan dahin mongoliin elchiig hooson butsaajee.1279 ond ilgeesen elchiig Tokimune tsaazaar avjee.Ingeed hoyordohi udaa dain ehelehees uur argagui bolson baina.Ter yueiin japanii yazguurtanii dund hoyordohio tengeriin taalal hurne gej baihgui ene udaa mongoliin tseregt yalagdah ni gartsaagui tul buuj ugeh yostoi gej uzdeg noyoduud ch baisan gedeg.
Tokimuneg 30 nasand hursen hoino 1281 ond Mongoliin 140 myangan ih tsereg buhii usan ongostuud japanii eregd tulj ochson baina.ene ih tsergiin diilenhi heseg ni Umned sun ulsiin tsereg bolon solongosiin tengisiin ongotsuud baijee.Gevch Mongoliin army ni hoyor hesegt huvaagdsan buguud hoit tsugiin tengesiin army ni umned hesgee huleehed mash ih tsag hugatsaa zartsuulsan buguud ene hoorond ni mongoliin tsereg mash iheer yadarsan baijee.Ene bolomjiig ni japanii tal ashiglan hoit hesgiin tengesiin army ruu ni dovtolson baina.Mongoliin army neleed ih hohirol uzej baih yued umned sungiin army mongoliin armyd huch ugeheer 100 maynagn tseregteiger irsen baina.ene yued mongoliin usan ongotsnii too 2-3000 orchim baijee.Gevch dain eheleegui baihad dalain shuurag degden mongoliin usan ongotsuud usan jivsen baina.Uldej hostsorson 30,40hon mayangan tsereg ni solongosruu tseregee tatsan baina.Ene yalagdalaas hoish hubilai dahin japanruu elch bolon tsereg ilgeegui bolno.

Tiimees daraa daraagi yued japanruu uur yamarch uls dairaagui yum.Uuniig ni japanuud burhanii elgeesen gayavua geed ter dalain shuurgaiig ni Kamikaze buyu burhani salhi gej nerlej baijee.[/color]


Last edited by Tybolt on Dec.26.04 2:43 pm, edited 3 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.18.04 2:14 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
CoKe wrote:
hooe ter enethegiin Mogol geed taj mahal ene teriig baridag, ter Mongol undesten mon uu bishuu

Bish.Moguliig uusgegch Babur ni Dogolan Tumuriin ach.Dogolon Tumur Chingisiin huu TSgaidain Udmiin Barlasiin udamiin hatangaas tursun.BAs Mongol hatantai baisan uchraas Baburiig MOngol,Tureg(uzbek)iin erliiz gej helj bolon.Harin Moguliin irgeduud ni medeej entheg,afgan,pakistanuud.Moguliin haadiig Chingisiin tsus orson,Chingisiin udam gej helj bolno.


Last edited by Tybolt on Dec.24.04 2:51 pm, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.20.04 4:31 pm 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Apr.28.03 10:14 am
Posts: 7317
Location: устгагдсан сэтгэхүйн сэргээлт
arigbuh mongol tuvtei ezent gurnii bodlogo barimtalj bsan ene n ulsiin niislel harhorumd bairlahiig zorij bsan hereg ..getel hubilai bol ezent gurnii niisleliig odoogiin beejind nuulgesen ..mun hytad said nariin ugeer uls orniig zahirch bsan yalgaatai


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.22.04 3:07 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Chingisiin ur udam

jish; end zuvhun ene tend temdeglej uldsen humuusiin neriig bcihiv.uur ur ach nar baihiig uguisegehgui.
Zuchiin udam
Zuchiin ezemshil nutag ni Odoogiin kazakiin ihenh nutag,Astarhan bolon Kazan,Krim orchim,Kavkaz,Gurj,Azerbaijan(Il haanii ulstai bulaatsaldsan)

1.Ord.
TSgaaan ordnii haadiin uvug.Ordiin huuhduud Hunhuran,Harjar .Harjar Arigbuhiin udirdlaga door Hubilain esreg baildaj baisan.
2.Bat.
Altan ordnii haadiin uvug.Bat Sartag,Togoon(togan)gesen hoyor huutei.Sartagiin huu Ulagu balchir baihdaa nas barsan tul Batiig Batiin duu Berh zalgamjilsan.Toganii huu Munh tumur,Munhtumriin hoyor huu Togtah(togtoh),Tugligshah(Uzbek).Uzbekiin huuhduud Janebek(Kazakiin haadiin uvug),Tinibek,
3.Berh zalgamjilagchgui
4.Shirpan(Shyarpan) Uzbekiin haadiin uvug.
5.Tugatumur
6.Tangud

Tsagaidain udam

TSagaidain udmiihanii ezemshil ni Odoogiin Uzbek,Tajik,Turkmen,kazakiin dood heseg,Afganistanii deed heseg.suuld Kirkiziig Uguidein ulsaas bulaan avj negtgesen.
1.Mutugen.
Mutugenii huu Buri,Buriin huuhduud Kadami(Hadami),Achigi,Abisgha,
Abishgag Arigbuh tsaazaar avsan.Achigi Arigbuh vs HUbilain daind Hubilain tald baisan.Achigi Hubilain yued Huh nuuraas deesh,Ordosiin baruun hesgiig zahirj baisan buguud ur udam ni tend bui .
Hadamigiin huuhduud Tugatumur.
Mutugenii uur hoyor huug Har huleg,Esendova.
Esendovagiin huu Borag,Boragiin huu Dova.Chagaidain haadiin uvug.Dovagiin huuhduud Gushleg,Esen buha,Ilchigidai,Doretumur,Darmashiri,Ebgen,Bojar .Dovagiin huuhduud shuurshij islamiin shashind oroh uu,esvel nuudlelleh uu gedeg deer sanal zuruldun hoyor huvaagdan baildsanaas Chagaidain uls hoyor huvaagdsan.Bojariin huu Tuglugtumur Mongolistan(Mogulistan)ii anhnii haan.
2.Sarban
.Sarbanii huu Nigubei.Sarban Haidu vs Hubilain daind Hubilain tald baisan buguud Nigubei Chagaidain ulsiin haan baisan baina.
3.Esmunh.TSagaidaig zalgamchilagch.Guyegiiig nas barsanii daraa Uguidein udamiig haan shireend suulgahiig eremzelj baisan ch butelguitsen.
4.Baidar.
Polsihruu dairsan mongol tsergiig udirdaj baisan.Baidariin huu Alag.Alag Chagaidain ulsiin anhnii haan.Huugui baisan buguud ohin ni uyel ,deer uguulsen Harhulegtei suusan.Harhulegiin huu Mubarak shah han,Mubarak shah haan urgui uchraas Borag zalgamjilsan.

Ugudein udam

Uguidei haan bolon Guyegiin ezemshil ni Shinjaanaas tsaash,erchish murun,tarvagtain nuruu baisan baina.Odoogoor Shinjaanii Uigar,Kazakiin zuun dood heseg,Kirkiz.Suuld Ihenh nutagaa Tsagdain udmiihand aldaj,uldseniig ni Yun ulsad hucheer negdseneer ezemshilgui bol harhorum orchimoor tuvlurj tuv halh orchimiig Hubilain udamiihanii huntaij nariin udirdlagan door zahirj baijee..

1.Guyeg haan.Baga hatan Turakinagiin huu.
Guyeg haanii hatan Ogul Hamish hatangaas Naghu,Hoja ogul hoyor.Hoja Ogul Selenge orchimiig zahirj baijee.
2.Huchi.Ih hatan Borogjingiin huu.Huchiin huu Shirmen.Shirmen Uguideigees haan shiree zalgamjiluulahaar ner zaagdsan ch haan shireend suuj chadaagui.
3.Hodan(Kodan)(Huten) Ih Hatan Borogjingiin huu.Hubilain yued huh nuur orchimiig zahirj baisan.ur udam tend bui bololtoi.
4.Qashi(Hashi). Ih Hatan Borogjingiin huu
Hashiin huu Haidu,Haidu Altan Ordnii haan MUnhtumuriin tuslamjtaigaar Ugudein ulsiig baiguulsan.Gevch Haidugiin huu Chabar,Chabar TSagaidain ulsiin haan Dovagiin dovtolgoog diilelgui yalagdan .Ugudein uls Tsagaidain ulsd negdsen.
4.Hadaan.
Hungaryruu diarah yued Batiin negen jiguuriig udirdaj baisan.Hadaanii huu Kipchak Ogul,Dorj .Dorj Arigbuh vs Hubilain daind Arigbuhiin tald baisan.

Tolui
1.Munh haan .

Munh haanii ur udamiin ezemshil gazar ni Altaigaas zuun tiish,Zavhan,Govi-Altai,Bayanhongor orchim(Zasagt hanii nutgarhuu).

Munh haanii Huu Asutai(Astai),Yurundash,Shirigi
.Astai Arigbuhiin gol janjin baisan buguud Arigbuhiig buuj uguhud Hubilaigaas urshuul avsan.Bas negen huu Yurundash(Yuruntash).Yurundash Hubilai vs Arigbuhiin daind ehendee Arigbuhiin tald, suulruugee Hubilain tald orson.Shirigi Haidugiin tald orj Hubilain esreg baildaj baisan buguud yalagdan ,barigdan jijeg aralruu tsulugdsen.
.

2.Hubilai.
Hubilain huuhduud Jingim,Mangala,Nomgon,Gukchu.Aaragch,Togoon.
Jingum Hubilain yued hoit haytad,uvur mongol orchimiig zahirj baisan.Nomgon govios hoishih mongol(halhiig) zahirj baisan.Mangala Tangudiig ,Umnud haytadiig Gukchu ,Tuvdiig Aargch,Veitnam bolon Loasiig Togoon,tus tus zahirj baijee.Jingumuiin huuhduudees busadiin ni ur udam ni tus tusiinh ni zahirj baisan ni uldsen bololtoi
.

Mangalagiin Huu Anand Tangudiin haan baisan buguud Yuan ulsiin haanaar boloh gej oroldood tsaazaar avhuulsan.

Jingimiin huu Kammala,Darmala,Tumur(Ulziitumur haan).Hubilaig Ulziitumur haan zalgamjilsan buguud urgui.Kammalagiin huu Esentumur haan,Esentumriin huu Arigiba (Rajipaka)haan.
Darmalagiin huuhduud Qaisan(Haisan huleg haan),Ayurbaribida (Buyant haan).Haisan huleg haanii huu Tugtumur haan,Huslen hutagt (Qoshila)haan.Tugtumuriin huu Gunadara,Hulsen hutagt haanii huuhduud Rinchinbal,Togoontumur haan.TOgoon tumuriin huu Ayushridar haan,Tugshtumur haan.Tugstumuriig Arigbuhiin udamiin Yusuteibarij avan horoonson.Yusuteig Tugstumuriin huu Zorig tsaazaar avj haan suusan.Mongoliin buh haad noyod Hubilain udam.

3.Hulegu
Iran,Irak,Afganistan,Armen,Azerbaijen orchimiig zahiarj baisan
Il hant Hulegu ulsi
in anhnii haan.Hulugugiin huuhduud Abaga.Ahmed,Taragai.Taragain huu Baidu.Abagaguun Huu Argun.Argun turiin ergelt hiij avga ah Ahmedaa tsaazaar avan il han bolson.Argunii Huu KAzan haan,Uljiiit haan,.Uljiit haan France,Romtai holboo togtooj baisan.Ulziit haanii huu Absaid ur huuhedgui baisan uchraas Hulegiiin udam tsarsan.Absaid Rashid Al-Diniig tsaazaar avj baijee.

4.Arigbuh.

Arigbuhiin udamiihanii ezemshil gazar Altaigaas baruun tiish shinjaan uigar hurtel(daraa ni ihenh nutag ni Oirad bolson).Odoogoor bol Uvs,Hovd,Bayanulgii,Gorno-Altai bolon Kazakiin BAruun heseg orchim.Tuva
Arigbuhiin huuhduud Yumgel(Jumgel),Milegtumur.Milegtumur Haidugiin door yavsan buguud suuld Hubilain ach Anandiig haanaar tavih gej baigaad butelguiten tsaazaar avhuulsan.Milegtumeriin udam Hulegugiin il haanii udam tasarahad Il haan bolson.Jumgel Shirigiin boslogod Munhiin huu Shirigiin neg jiguur baisan buguud Shirigiiig barigdahad Haiduruu zugtan tend nasiig barsan.
Arigbuhiin udamiin Yusutei Hubilain Udamiin Tugstumur haaniig tsaazaar avsan.
Chingisiin duu nariin udam bolon ezemshil nutag
Temegu Otgochingiin huu ni Tugachir,Tugachiriin ach Nayan.
HAsariin udam Shigder,suuld hasriin udamiin Aragtumur ,Urugtumur hoyor nutgaa bulaatsaldaj Urugtumur ni baruun tiish nuuj hoshuud bolson
Hachiunii udam Shinnagar,bolon Hasriin Shigder,Otgochingiin Nayan nar Hubilain esreg baildaj baijee.
Hasriin udamiihanii ezemshil nutag ni Amar murnii ereg Chita,Daguur orchim,Otgochingiin ezemshil ni Hyanganii nuruu,,Barga,Tsahar orchim,Hachiunii udam Uvur mongoliin busad heseg(zuun heseg),Belgutei Odoogiin Hoit Solongosiin deed bolon baruun heseg,Manjuur orchimiig

Uunees Harhad Mongoliin baruun hesgiig Arigbuh,Munh haanii udamiihan zahirj,Tuv hesgiig Hubilain udam(Suuld Uguidein udamiihan),Zuun hesgiig Chingisiin duu nar zahirj baijee


Last edited by Tybolt on Aug.19.05 12:38 pm, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.22.04 6:38 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
1294 ond Hubilai nas barsan bololtoi.
1294 onii yue....

Hubilaig amid baihad ni Jimgemiin huu otgon huu Tumuriig haan shiree zalgamjiluulahaar negent ner zaachihsan baisan tul neg ih margaldalgui Tumur haan bolj Ulziit haan gedeg tsoloor shagnuulj Ulziit Tumur haan gej nerldeg bolson baina.Tuuniig haan bolgohod Hubilain buh tsergiin janjin Bayan chinsan gol uureg guistetgesen baina.Tumur haanii bolsonii 3 jiliin daraa Haidu TSagaidai bolon Arigbuhiin udamiihaniig daguulj ih tseregteigeer Yuan ulsruu dovtolson baina.Zamdaa TSagaidain udmiin Achigi bolon Tumuriin yuel Mangalagiin huu Anand nariin nutgiig ezelj uurtuu elsuulen asar ih huchteigeer tovtolson bololtoi.
1297 onii yue....

Gevch 1297 ond Haidugiin armiin negen jiguur boloh Arigbuhiin huu (Milegtumuriin ah) Yumgel bolon Munh haanii ach Uls huh bas tsagtaa Hubilain janjin baij baigaad shiitgelees zugtaj Haidugiin tald ochson Turtuga nariin udirdsan tsereg (Yumgel,Uls buh,Turtuga nar Hubilain amid yued shiitgelees aij baisan tul Hubilaig nas barmagts ) Tumur haanii tald buuj ugjee.Ene ni haidu-d asar hund tsohilt bolson baina.Haidu ene dainaar nas barjee,
http://forum.asuultserver.com/forum/vie ... 01#1273101

[hr]
Tumur haan arihind durtai baisan tul arhinii hordlogoor bie ni muudaj Uls ornoo udirdah baidaltai bish baisan tul Tumuriin umnees neg heseg Tumuriin ih hatan Burhan turiig barij baisan baina.
1307 onii yue.....

1307 ond Tumur haanii hordlogonni ulamseterj 42 nastaidaa nas barjee.Tumurd ugsaa zalgamjilah huntaij baisan ch ter ni Tumuriiig amid baihad nas barsan tul Tumuriin udam tasarsan baina.Ingeed Burhan hatan uuruu turiin hergiig udirdahad amariig ni bodoj Mangalagiin huu Hubailan ach Anandiig haan bolgohoor boljee.Ene yued Haidugiin tald baisan Anand uuriin and Arigbuhiin huu Milegtumuriig hamt Yuan ulsruu yavj baisan uchraas haan bolgoh gesen medeeg sonsood 15.000 mayngan islam(hotonguud) tseregteigeer Beejinruu yavsan baina.Gevch ter yued ordnii saiduud Hubalain huu Tumuriin etseg Jingemiin ur udamiig huuli yosnii zalgamjilagch gej uzej baisan buguud Mangalagiin ur udam haan bolohiig herhevch ul uzvshuurj baijee.Gevch Jingemiin huu Darmalagiin hoyor huug Burhan hatan Tumuriig amid baihad ni hoyor tiish tsulj orhison uchraas Darnalagiin hoyor huu Burhan hatand asar ih ustei baisan baina.Tiimees Burhan hatan Anandiig haan bolgohoor ordnii saiduud ni Darmalagiin hoyor huugiin ali negeer haan bolgohoor hoorondoo tsemtseldej eheljee.Burah hatan yunii umnu Harhorumd baisan Darmalagiin tom huu Haisang Beejinruu oruulahguin tuld tsagaan heremiin tend tsereg beldej Haisang Beejin oroh zamiig ni haasan baina.Haisan ter Chagaidain ulstai hamtarj Ugudein ulsruu dairj baisan yue tul Yuan ulsiin ihenh tsereg deerees Mongold baisan tul Mongoliin noyod negen duugaar Haisang haanaar tavihaar sanal bolgoj Harhorumd haan urgumjiluh gesend Haisang Hubilain udmiihanii yosiig zaaval Beejing ezelj haan boloh sonirholtoi baijee.Harin Beejind baisan ordnii saiduud Umnud haytad tsulugdsun baisan Haisangiin duu Ayurbalibatar(hel hugalah nertei negen baagii)g duudan iruulj Daitu(dood niislel)d haan bolgoh oroldlogo hiij Gevch Jantu(deed niislel)d baisan Burhan hatan nartai baildaj Yuan uls gurvan hesegt huvaagdaj butraliin baidald orj irsen baina.Aurbaribatar nar Tsagaidain udmiihanii tuslamjtaigaar Janturuu nevtren orj Anand,Burhan hatan bolon Milegtumur nariig barin avj horison baina.Tegeed Daitud Ayurbaridatariig haanaar urgumjiljee.Yag ene yued ni Haisan tsergee daguulj deed niisleld irj ene yued deed niisleld baisan Burhan hatang demjij baisan garuud ch uuhai aldan Haisang demjsen uchraas Ayurbaribatar muhardald orson baina.Yuan ulsiin barag buh tsereg Haisangiin udirdalgan door baisan tul Ayurbaribatar haanii suudalaa Haisand nair tavina ugun 1307 ond Ih Huraldaigaar Munh haanaas hoish barag 50 jiliin daraa arai hiij buh Mongoliin ihenh noyod oroltssoj(Uguudei,Tsagaidai,Munh,Arigbuh geed Zuchiin udmaas busad ni barag bugd) Haisang haanaar urgumjilj Haisan huleg haan tsol ugjee.
Haisan haan bolsonhoo daraa Ayurbaribadariig shiitgelgui harinch huntaij(haan shiree zalgamjilagch) bolgoson baina.Haisan mun Anand,Burhan hatan,Milegtumur nariig tsaazaar avjee.Mun uuriin eh Tagig haan eheer urgumjilee.Ene Tagi gedeg ni Yurgelj Ayurbaribatartai tsug baisan tul Haisand tiim ch durtai baagii bish baisan bololtoi.Ingeed Tagi,Ayurbaribatar hoyor Haisan huleg haand hor ugun alj Ayurbaribatar haan urgumjilj Buayant tsol ugsen baina.Gevch Bayant haanii ene uildel ni ahiad Yuan ulsd haan shiree bulaatsaldah nuhstuliig ni bieluulsen baina.Ayurbaribatar Buyant haan uuriin ugsaa zalgamjilagchaaraaa Haisan haanii huuhduudiig haan shiree zalgamjiluulahaar Haisan haaniig amid baih yued amlaj baisan ch Haisan hulug haanii ushuug avj magadgui gej aij Haisan huleg haanii hoyor huug tsulj orhison baina.Gevch zamdaa Haisangiin neg huu Huslengiin albatuud boslogo gargan Yuan ulsiin zuun tald Hulsengiin udirdlagand neleed hezuu baidaltai baisan baina.Gevch Huslen huchin muhusduj Haisang Harhorumd baih yues Haisangiin holbooton baisan Tsagaidain ulsruu zugtan garsan baina.Inegseneer neg heseg Ayurbaribatar haan Tsagaidain ulstai haristaa muudan Haisan haanii albatuud golduu Altain nuruu hurtel ezelj neleed tugshuurtei baidaltai baisan baina.Huslengiin duu Haisan haanii uur negen huug Ayurbaribatar Hyatadiin umnud talruu tsulsun baisan baina.Haisan haan Mongol(harhorumd) baihdaa Hoton golduu tuv aziin nuudelchin muslimuud boloh kipchak,asud tseregtei baisan baina.Etgeed hotonguud bolon harhorumiin yazguurtanguud uuriin jinhen ezenee Haisan bolon tuunii huuhduud gej uzej baisan tul Yuan ulsiin ihenh tserguudiin dund Haisangiin huuhduudruu gesen handlagatai baisan baina.


Last edited by Tybolt on Dec.24.04 2:57 pm, edited 10 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.23.04 9:10 am 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
1323 onii yue.....

Yag ene yued Bayant haan nas barij tuunii Shudbula haan suujee.Ene Shudbulag Ordond baisan kipchak tserguud barij avan amiig ni horooson baina.Gevch ene yued Haisan haanii hoyor huuhed Huslen bolon Tugtumur nar hol gazar baisan tul oirhon baisnaar ni Hublainn huu Jingemiin huu Kammalagiin huu Yusuntumuriig haan bolgojee.Gevch mongoliin noyod yazguurtanuud Yusuntumuriig huleen avah sonirholgui anhnaasaa Huslen bolon Tugtumur hoyord unench baisan baina.Tiimees Yusuntumuriin ugiig barag sonsdoggui baisan tul ter Yuan ulsiin tuuhend hamgiin chadal muutai haan baisan baina.
1328 onii yue...

Ingeed neg ih ch udalgui Yusuntumur nas barmagts kipchak tsergiin udirdagch El Tumur Daitug ezelj Tugtumuriig duudan iruulj haan bolgoh gej oroldjee.Gevch Husleng Mongoliin noyod haan bolgoh sonirholtoi baisan tul Husleng yaraltai duudan Jantud Mongoliin yazgurtanguud ezelj,Kipchak bolon hotonguud Daitud Tugtumuriig,Mongoliin yazguurtanuud Harhorumd Husleng haan bolgood ahiad l Goviin hoyor tald baildaj garsan baina.Engeed argagui baidald orj Jantu bolon Daitugiin zaag deer Huslen ,Tugtumur hoyor heleltseer hiij Huslen haan bolj Tugtumur ugsaa zalgamjilhaar boljee.Gevch Huslen haan bolood yurduu durvhun hongiin daraa nas barjee.El Tumur Huslen haaniig horloj alsan baina.Ingeed Tugtumuriin neriin umnuus El Tumur tur barih bolson baina.Ene yues Yuan ulsiin turd Mongoliin yazguurtanguud neg ih nuluugui bolj golduu kipchak,asud bolon hotonguud iluu ih erh medeltei bolson baina.Ahiigaa horloj alsanaas bolj Tugtumur medreliin yadargaand orj uhaan muutai baisaar baigaad 29hun nastaidaa nas barjee.
1332 onii yue...

Uunees hoish El Tumuriin udmiihan haaniig uuriin duraaraa tavij irjee.Tuunii daraa El Tumur Huslengiin Balchir huu Rinchinbaliig haanaar urgumsen ch udahgui nas barj Tuunii ah Togoontumuriig haan bolgoson baina.Tugoontumur Mongoliin haadiin dotor hamgiin udaan byu 35 jil haan baisan baina.Gevch el Tumuriin udmiihan Tugtumuriin huu El Tugs bolon Munh haanii ydmiin Umgeltumur nariig haan bolgoh gej baigaad butelguiten tsaazaar avhuulsanaar Togoontumur dangaaraa turiig barij ehelsen baina.

1342-1368-1370 on hurtel....

Gevch Togoontumuriin yued Hyatadiin umnud hesegt boslogo garan mun Togoon tumuriin balchir ahui yues tsergiin gol huch boloh Kipchak tserguudiin dund ch boslogo garan hoorondoo baildan tur ni hayamarsan baina.Togoontumur ene baidaliig arilgah gej nuluu buhii said baisan Togtoh nariig zaatsaar avsan ch ene baidal ni namjiraagui baina.Mun Togoontumuriin negen gol janjin Boldtumur haanii esreg han huug haan bolgoh gej boslogo gargan,bas negen gol janjin TSagaantumuriig hen negen ni amiig horoon,Togoontumuriin tsereg udirdlagagui shaham bolson baina.Togoontumur baidaliig togtvorjuulah gej Harhorumd baisan Ugudein udmiin Argaitumur bolon Tsagaantumuriin huu Huhtumuruus tuslamj guisan ch Huhtumur nar huduluugui baina.Argaguin erhend Togoontumur Beejing orhino zugtasan baina.Togoontumur hoyor jiliin daraa nas barjee.
Togoontumuriig nas barsanii daraa Huhtumur Ayushridariig Harhorumd haanaar urgumjilj Mingiin tseregtei baildaj hed heden udaa yalalt baiguulj baijee

1378 onii yue .....

Ayushridar 1378 ond nas barj tuunii duu Togoontumuriin bas negen huu Tugstumur haan suusan baina.Tugstumur Arigbuhiin udmiin Yusutei bolon busad Chingisiin udamiihaniig uurtuu tataj ih tsereg belden 1388 ond tsergee hoyor huvaan baruun jiguuree Jalairiin Nagachugaar udirduulj Uuruu ih tsergee avj ,Yusuteigeer harhorumiig sahuilsan baina.Ingeed Hulunbuiriin terged Mingiin ih tseregruu dovtoljeee.Gevch baruun talaas huch havsrah yostoi baisan Nagachiin tserguud huns hoolgui baisan tul ulsgungiin baidaltai yamarch baildah chdalgui baisan tul 20.000 tsereg ni zugeer shaham Mingiin tseregt buuna ugjee.Ingeed Hulunbuiriin derged Tugstumur busleltend orj hedhen toonii tseregteigeer zugtaj chadsan baina.Mingiin haan Nagchug tsaazaar avjee.Tugstumur arav garavhan morin tseregteigeer Harhourmruu yavah zamd ni Tuuliin goliin havitsaa gent Yusutein tsergiin dovtolgoond urtsun baina.Yusutei Tugstumuriin barij avan ur huuhedtei ni tsug tsaaazaar avjee.


Last edited by Tybolt on Aug.19.05 12:41 pm, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.23.04 12:40 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Zaik Yusutei(Zorigt haan) Tugstumuriig tsaazaar avsanaas hoishihiig joohon sudalj baij araihiij oilgov.
1388onii yue.........
Arigbuhiin udmiig Yusutei barij horoono.Tugstumur hanii huu Zorigt haan suusan.Arigbuhiin yues baruun gar ni baisan Oiraduud ene yued huchirhejij Batula Chinsan,Togtoon taishiin yued asar ih huchirhejsen bololtoi.Ingeed Mongoliin baidal evguidej Ulugtumur(Gulichi) haan shiree bulaan avsan ch neg ih udalgui ter uuriin negen noyon Arugdaid aluuljee.Arugdai Asud(?) ovgiin hun buguud Chingisiin udam bish baisan (Chingisiin udamiin hun haan boloh yostoi gesen oilgolt ter yued baijee ) tul Dogolon Tumuriin haant ulsd baisan Chingisiin udamiin Ulziitumuriig haanaar tavina.Uuruu taish gedeg tsol hereglene Ulziitumuriin umnuus tur barij ehelsen baina.Ene yued Hatadiin Mingiin tsereg Mongolruu dairj Onon goliin ereg deer Ulziitumuriig yalaad Arugtai taishiig olzolon butssan baina.
1412 onii yue........
Mongoliig Mind tsoliulan neleed yadarsan yued ni Batula Chinsan Oiradiin tsergiig udirdan halhruu nevtren orj Ulziitumur haaniig alan bas negen Chingisiin udamiin Hubilain udam Delbegiig haanaar tavisan baina.Batula Chinsan ter chigeeree Mingiin tseregruu dairsan tul Minguud Arugtai taishid tsereg ugun 1414 on Oiradruu dairuulsan baina.
1422 oniii yue......,
Oiradiig yalsaniihaa daraa Arugtai taish dahin tsereg tataj ene udaa holbooton baisan Minruugee hed heden udaa dovtolj yalalt baiguuljee.Iinhuu Mongoliin undurlugt Arugtai taish gesen anh udaa Chingsiiin udam bish hun nuluu buhii hun bolson baina.Ene yeud Oiradad Batula Chinsangiin huu Togoon Oiradiig negtgen Arugtaig yalan,orond ni Mongoliin undurlugdeh hamgiin nuluu buhii hun bolson baina.
1436 onii yue.......,
Togoon mun Chingisiin udam bish baisan tul Togta buha(Taisun haan)g haan bolgon Taisun haanii umnuus turiig udirdsan baina.Gevch Togoonii daraa Togoonii huu Esen heniig haan shiree zalgamjiluulah be gedeg deeree margaldan (Esen bolhoor Taisan bolon uuriin duu ohinii hoorond tursun Markusiig haan bolgoh,Harin Taisan uur hatangaas turuh huug haan bolgoh sonirholtoi baij),tegeed Esen taish Taisan haanig tsulj(suuld Taisun haaniig urainhainuud amiig ni horooson gedeg)uuruu 1453 ond haan boljee.
1454 onii yue.....
Esen Mingiin tseregtei olon udaa baildaj yalalt baiguulj baijee.Gevch Esen haan uuriin said Alag Chinsand aluulj,Alga Chinsang Harchingiin Boloi taish yalan Taisan haanii huu 1454 on Markusiig balchir baihad ni haan bolgoson baina.Boloi taish daind yavahdaa Markusiig chihighen hairtsag(Ukeg)t hiine avj yavdag baisan tul Ukegt haan(hairtsagt haan :razz: ) gej nerledeg baisan baina.Gevch 7 nastaidaa haan bolsonoosoo hoish 17 doo tom bolood ireheer ni Boloi taish Markusiin amiig ni horloson bololtoi.
1466 onii yue.....
Gevch Chingisiin udamiin haaniig Harchingiin udamiin taish amiig horoosoniig mongoliin yazguurtanguud hilegnej Boloi taishiig barij avan tsaazaar avsan bololtoi.Tegeed Taisan haanii bas negen huu Markusiin duu Molong 17 nastaid ni haan bolgoson ch tuuniig bas mongoliin yazguurtanguudiin neg Hasriin udamiin Muuhilai van (?) amiig ni horoosonoos hoish Mongol 9 jil haangui mongoliin tur buren butaraliin baidaltai baisan baina.
1470 onii yue....,

Ene yued baruun zugees Bekerisun gedeg uigar islam Mongolruu tseregteigee nevtren orj TAisan haanii duu Abherchin johongiin ach Boloh taijiig haan bolgoh gesen bolovch Boloh taij haan bolhoos tatgalzsan tul bas neleed udaan hugatsaand haangui baisan bololtoi.Tegeed 1475 ond araihiij Taisan haanii hamgiin baga duu Manduuliig haan bolgoson bololtoi.Yamar ch baisan Chingisiin tsus orson baisan tul arai hiij haan bolson bololtoi.Bas Bekerisun Boloh taishig ch martalgui Jonon bolgoj haan shiree zalgamjilagchaar tavisan baina.Gevch neg ih udalgui Bekerisun uuriin yuel duu Ismal taishid aluulan Ismail taish hamgiin nuluu buhii hun ni bolson ajee.

1479 onii yue.....,
Ene yued ch Manduul haan nas baran Ismal bolon Manduhai setsen nariin nuluugeer Boloh jonongiin huu balchir Batmunhiig haan bolgoson baina.Yag ene hesegt survaljuud asar zurchiltei baidag gene.Jishee ni hayatdiin survaljuud deer Batmunh haan neg ih udalgui nas barj Batmunh haanii duu Bayanmunhiig haanaar urgumulj dayan haan tsol urgumjiluv gedeg ajee.Harin mongoliin survaljuud deer Batmunh haaniig Dayan haan tsoloor urgumjilsun gej baidag gene.Uuruur helbel hoyor dayan haan baisan baina.Manduhai setsen hatan kinon deer boloh jonong Bayanmunh boloh jonon gej nerledeg ch ene tuuniin huvid bodit eseh ni ul medegdem ajee.


Last edited by Tybolt on Aug.19.05 12:43 pm, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.23.04 1:09 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
.Haytaduud Tugstumur Hurtelh Mongoliig Hoit Yuan uls gej nerlej baigaad Tugstumuruus hoishihiig ni Mongol uls zarimdaa Tatar uls gej temdegledeg gene.[hr]
Begerisungiin tuhaid lav Altantovch deer Begersen taish gej bichsen baina.
http://www.asuult.net/ihtuuh/AT/chapter13.htm
Uunees gadna Bekerisung hyatadiin survaljuud deer Anh Dogolon Tumuriin ter havitsaa 400 garui tsereg udirdsan Yuan ulsaas Dogolon Tumuriin ulsruu yavdag baisan jin(hudaldaachid,elch) teegch nariig deeremddeg deeremchidiin tolgoilogch Uigar garaltai baagii baisan baina.Ter suulruugee naashilj Odoogiin Hyatadiin Hami(shinjaanii naahna) havitsaa bairlaj baihdaa neg udaa 40.000 tseregteigeer Mingiin naad taliin hotuudruu dairj baisan baina.Yag ene yued ni Mongold 9 jil garui haangui butraliin baidaltai baigaag medej mongoliin nutagruu nevterj Boloh jonontoi taniltssan bololtoi :razz:
[hr]
Adaigiin tuhaid Delbegiig nas barsanii daraa Neg heseg Mongoliin undurlugiig udirdaj haanaar uuriiguu urgumjilj baisan Hasriin udmiin hun bololtoi.[hr]
Arigbuhiin udamiin tuhaid uguulehed Enhzorigt haan(Yusutei),Elbeg haan,Guntumur haan gurav l Arigbuhiin udam busad ni Ter Asudtaigiin Dogolon Tumuriin ulsaas avchirsan geh CHagaidain udmiin bololtoi Ulziitumur bolon ter yued MOngoliin nutagt baisan Hubilain udmiin bish(Munh haan yumuu Uguidein udmiin yumuu esvel deer uguulsen Arigbuhiin udamiin gurvan haantai holbootoi eseh ni ul medegdeh )Taisun hoyoroos garaltai yum shig baina.Taisun,Ulziitumur hoyor yag henii udam boloh ni tuuhiin survaljuud deer mash baga temdeglesen bololtoi.Negiig ni Togoon Chingisiin udam gej olj irj haan bolgoson ,Nuguudehiig ni Arugtai bas l Chingisiin udam gej olj irj haan bolgoson yum baina.


Last edited by Tybolt on Aug.19.05 12:45 pm, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.23.04 1:58 pm 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Jun.15.03 4:03 am
Posts: 1545
Location: Увс аймгийн Давст сум
Ene Altan Tovch gej yamar sudar ve? Heden ond zohiogdson yum bol? Nuuts tovchoonoos yugaaraa yalgaatai yum be?

Batmunkh Dayan Khaan khenii udam bolokh ni togtoogdoogui baikh. Kharin Ibrai taish bol jinhene Tsagadai Khanii udam baisan.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.23.04 2:01 pm 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
Neleed suuld bichigdsen.Nuuts tovchoon deer nemj neleed hed heden zuil bichsen.harin hamaagui itgej bolhoorgui sudar baigaa yum.Ibrai taish gej yamar hun baisan yuum?


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.24.04 9:21 am 
Offline
Asuult Precious Member

Joined: Dec.23.03 7:48 pm
Posts: 2216
..............


Last edited by Tybolt on Aug.19.05 12:28 pm, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.25.04 5:18 am 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Jun.15.03 4:03 am
Posts: 1545
Location: Увс аймгийн Давст сум
Ertnii Mongoliin tuuh tsadig 12 jiliig barimtaldag uchir yamar jil heden on baisniig medeh iluudehgui bolov uu? Bi 1168 onoos 1371 on hurtel jiluudiig tavilaa.


Hulgana 1168 1180 1192 1204 1216 1228 1240 1252 1264 1276 1288 1300 1312 1324 1336 1348 1360
Uher 1169 1181 1193 I205 1217 1229 1241 1253 1265 1277 1289 1301 I313 1325 1337 1349 1361
Bar 1170 1182 1194 I206 1218 1230 1242 1254 1266 1278 1290 1302 1314 1326 1338 1350 1362
Tuulai 1171 1183 1195 1207 1219 1231 1243 1255 1267 1279 1291 1303 1315 1327 1339 1351 1363
Luu 1172 1184 1196 1208 1220 1232 1244 1256 1268 I280 1292 1304 1316 1328 1340 1352 1364
Mogoi 1173 1185 1197 1209 1221 1233 1245 1257 1269 1281 1293 1305 1317 1329 1341 1353 1365
Mori 1174 1186 1198 1210 1222 1234 1246 1258 1270 1282 1294 1306 1318 1330 1342 1354 1366
Honi 1175 1187 1199 1211 1223 1235 1247 1259 1271 1283 1295 1307 1319 1331 1343 1355 1367
Bich 1176 1188 1200 1212 1224 1236 1248 1260 1272 1284 1296 1308 1320 1332 1344 1356 1368
Tahia 1177 1189 I201 1213 1225 1237 1249 1261 1273 1285 1297 1309 1321 1333 1345 1357 1369
Nohoi 1178 1190 1202 1214 1226 1238 1250 1262 1274 1286 1298 1310 1322 1334 1346 1358 1370
Gahai 1179 1191 1203 1215 1227 1239 1251 1263 1275 1287 1299 1311 1323 1335 1347 1359 1371


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Dec.25.04 11:16 am 
Offline
Asuult Precious Member
User avatar

Joined: Apr.28.03 10:14 am
Posts: 7317
Location: устгагдсан сэтгэхүйн сэргээлт
minii sanahaar bid 13 r zuunaasaa hoishhi tuuhiinhee tovchlol haadiin tsadigaa heterhii umnuu taviad bh shig bna...meu 9 r zuund mgl garaltai nuudelchin aimguud hytadiin ankhnii tur ulsiig baiguulan ugch bsan zergees avahuulan hunnu,sumbe,nirun,tureg zereg ezent gurnuudiin yeiin tuuhee ch mun hamrah n zuitei yum bolov uu


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 103 posts ]  Go to page 1, 2, 3, 4  Next
Энэ сэдэвийг FB зарлах

Who Likes This Topic on Facebook? 


All times are UTC + 8 hours


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 3 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  




Copyright Asuult.NET © 2000-2014.
Administrative Contact: Khundaga Khurelbaatar [hundaga@hotmail.com]
Tel: 1-888-303-4927, Fax: 1-888-406-2264.
Powered by phpBB © 2000-2014 phpBB Group.