.: Asuult Sambar Maximus :.

Enh Amgalan Haan zugtaj orj irsen mongolchuudad taria budaa taraaj QQRiin ner hundee ih QsgQj baisan gesen. Tiimees odoo ch gesen ta nar zarim hQdQQgiin aild orohoor Enh Amgalan haanii barimal baigaagiin uchir n ter. Enh Amgalan Haaniig QmQQrQQd baigaa humuus bol tedgeer hishig hurtej baisan humuusiin ur sad baihaas zailahgui. Hishgii n hurteed deer n bas Oirduudiig alaagui talaagui, gar hureegui geed QmQQrQQd baigaa biz dee bas? Uneheer hunii achiig 300 jil QngQrsQn ch martdaggui sain bainaa ta nar, sain baina. Adilhan Mongolchuudiig alj baisaniig uguisgeed Enh Amgalangaa hoimortoo zalchihsan suuj baigaa ulsuudtai bi lav mongol hun gej haritsahgui, ataat daisan gej tootsoj yavah bolno. Yahav Mongol undesten sergeh tsag ireheer ene zarim ulsuud shal ondoo tuuh yariad Enh Amgalangaa tag martah biz. Odoo Mongol doroi bolohoor hyatad manj ruu ah duu sadan boloh geed guij baigaa n ter. Sain yavahad sadan mundahgui gej unen iumaa. Jil bolgon ORHON goliin ereg deer TUSHEE GUNII naadam hiij hyatadiin tsergiin yalaltiig temdegleed l ene zarim Mongolchuudiin t*n*g n arai dendej baigaa ium bishuu. Mongoliin tQR zasag yagaad TUSHEE GUNII naadmiig temdeglehiig huleen zQvshQQrQQd baigaa ium be? Ene bol urvagchdiin hiih uildel biz dee? Ene naadmiig zogsoono gesen uls tQrch baival nadtai adil bodoltoi olon hun ter huniig demjine gej bi naidaj baina.

Шиньжиан гэж хятадаар шинэ хязгаар гэсэн vг мен. Энэ нэр хэзээ анх гарч ирсэнийг нь мэдэхгvй юм. Ойрад монголчууд Бортал, Баянгол гэсэн газруудаар тевлерен суудаг.

Za zo zo. Nemesis chinii yamar huntei yaaj haritsah chini chinii l asuudal. Harin tuuhend ingej uzen yadaltaar handaj bolohgui. Oiraduud Halhad yaaj handsan tuunii hariu ni l ter shuu dee.
Halhiin tusgaar togtnoloo aldsanii gol buruutan Galdan boshigt.Ter Halhtai eveer bish hucheer haritssan ni unen biz dee. Chahundorj durtaidaa Majid dagaar orchoogui. Galdan daragdsanii hoino ch Halhuud yamar ih horsoltoi uldseniig tosooloh geed orold doo. Manjuud ene baidliig l sain ashiglasan ni ter. Er ni 1757 ond gadnii tsereg orj irchiheed baihad ch Zuungarchuud hoorondoo alalchsaar duussan biz dee.
Tushee gunii naadam saiahn zuil bish ch Galdangiin tsereg ch ter, Manjiin tsereg ch ter Halhiin huvid hariin turemgii tsereg l baisan biz dee. Halhiin gold ch gesen bid nar Barga, Yaponchuudiig Orostoi niilj nuhchihaad temdegleed l yavdag biz dee. Halh goliin yalaltiin bayar, Tushee gunii naadam 2 ih tostei.

Enh-Amgalangiin dyr tahidag hymyys baidag gedegt itgehgyi baina.

Oirduudiin 75% hyadsan myadsan gej yag haana yamar eh survaljid bainaa? Yamar neg hyadalt yavagdsan n ynen baih. Gehdee odoo yariad baidag shig neeh saihan 1 000 000 ooldyyd baij baisan chin gev genet l manjuud zanjuud ireed l bygdiig n altsan maygiin yum bolson gedegt itgehgyi baina. Amarsanaa orsiin haan bolson shig adil tsuurhal buyu.

Zyyngariin esreg syylchiin daind oroltsson tsergyydiin mash tom huvi n bas l oirduud baisan shyy dee. Ene bol manjiin tovch bichgyyded temdegleed yldsen zyil. Minii bodloor oirduudiin ihenh n hyaduulalgyi yldsen. Odoo ch gesen ene tiv dayar l buun buun oirduud baij l baina shyy dee.

Mun halh manjid dagaar orson n medeej Galdangiin buruu gej helj bolohgyi. Halhuudiin oorsdiinh n buruu, ted nar yamar Galdan yumuu Enh-amgaland ilyyleed suuj baih yostoi muur yumuu. Tysheet han, ondor gegeen hoyr yaj ch bodson mash tom aldaa hiisen baih shyy. Zyyngarchuud, tymedyyd, manjuud ali ert galt zevseg byr oorsdoo hiideg boltson baihad halhuud hoorondoo l har hur hiigeed suusan bizdee.

Davaach, Amarsanaa 2 baildsanyg ternees hoino garsan daintai anduurch bolmoorgui yum.

Amarsanaa halhyn nutagt ireed baihad ni manjuud yatgaj tsereg zevsegeer hangan Davaachiin esreg daind ni tuslaya gesen. Amarsanaa zoevshoorch umard zamyn tseregtei hamtarch Zuungar luu orson. Davaach barag baildalgui buuj oegch Beejin huergegdsen.

End bol hyadlaga boloogui. Gol ni Amarsanaa ene uyedee Hotgoidyn Chingunjav bolon Halhyn zarim tom noyodtoi noehorloj daraagiin tom daindaa beldej baisan. Tegeed ch Zuungart irsen hoinoo Manjuudyg nutgaasaa garahyg shaardsan.

Ingej jinhene tom dain ehelsen yum. Ug ni Chingunjaviig Tusheet Han beejin ruu huerguuleh yostoi baisan avch zoriud tavij yabuulsan ba hojim manjid barigdan ochij amia horlon uehsen.

halhyn noyod buegd ene boslogiig demjiheer 2-r Bogdyn dohiog hueleej baiv. Haramsaltai ni Sain noyon han aimgiinhan itgel evden Halhyn noyodyn toelovlogoog nuraasan yum bilee. 2-r bogd ch horlogdoj uehsen ba halhyn noyodyn dund mash tom tseverlegee yavuulsan. gants jishee l gehed Chinginjav baina.

Amarsanaag ch manjuud Oirduudyn dund "Muslimyn tagnuul" geh zergeer zarlaj. Galdangiin esreg bas yag iim tsuurhal taraaj baisan ba uer duengee oegch baisan.

Jishee ni deer uyed Yoponii tagnuul, odoo Hyatadyn tagnuul gedeg shig.

Oirduud bueh niiteeree manjiin esreg bosson. ted gol ni deerees dohio huleegeegui. herev halh, oird 2 zohion baiguulalttai zereg bosch, hoshuudaas demjlege avch chadsan bol ooeriinhoo nutag deer baigaa davuu talaa ashiglaad manjuudad mash huchtei tsohilt oegch chadahaar baisan boluu.


Chingisiin 9 oerlogiin neg Oird janjin baisan. Bas Oirdyn neg janjin Chingisiin huergen baiv. Bas ooer neg Oirdyn baatar ni Mergidiin medeld baij. Ingeed bodhoor ter uyeiin Oird, Durved, Bayaduud odoogiin toev bolon zuun halhyn nutagt tarhan baisan biz. Urianhai nar shig Hentiin nuruunaas Hoevsgol huertel tarhan Hiad, Hereid, Mergid aimguudyn medeld zahiragdaj baisan shig.

Oin irged, oird 2 yg anduurch bolmoorgui yum.


Ariig boehiin ihenhi tserguud Oirduud baisan gedeg ni Mongolyn tuuhiin deej bichig deer baisan shig sanagdah yum. Tend Arigboehiin Oird tserguudiin ihenhi ni Hubilain tseregt yalagdav gesen baidag.

Tegeed ch oirdyn Baatad, Torguud nar Chingisiin baiguulsan tuemnuudiin magnai baisan boluu. Tiim uchir Alban yosnii haan Oegodein udam moen golomtoo sahij ueldsen (Har Horinoo) Arigboehiin ami sahidag army baisan geh logik baina.

Hojim halhad orson otguud ihenhidee Oevor Mongolyn nutagt baisan tsaharyn noeloonii buyu Hubilain udamynynhany zahirgaand baisan huemuus bish uu? Togoon Toemoriig dagaj zugtaj irsen tuemnuud, deer ni chinii heldgeer Arigboehiig dagaj ueldsen otguud ch baigaa biz. Hoorond ni olon jil oengorch, zasag zahirgaany huvaari ih ooerchlogoj baisan tul nariin helehed berh yum.

Oegodein ulsaas tegeed yag yamar tuemen otog Oirdod orj irev? (Ur Mongolchuud? esvel Hoiduud? Baatad?)

Odoogoor hojmiin (Zuungar uuseh uyeiin) Oirduudyn ihenhi ni Chingisiin 4 tuemengees garaltai ni medegdeed baigaa bus uu?

Erdenezuug baiguulahdaa ev negdeliin bilegdel gej baiguulsan ba Tusheet han, Oirduud, Tuemduud, Dalai lamyn elch toeloologch nar hamtran baiguulsan yum bish uu?

1552 ond Tuemediin Altan han Har Horum orchmoos hoorondoo baildaj baisan Hoshuud, Hoid naryg neg negentei ni hamtran baildaad uhraalgasan. Tegeed tedgeer Oirduudaas halhlahyn tuld Ar halhyn Tusheet Hanyg baiguulaltssan.

Ar halhuud gedegt medeej oevor, baruun, zuun Mongolyn 7 otog orno. Ted anhandaa Oirduudtai nairsag hariltsaa torgtooj shashniig delgeruulehd uilsed hamtran zutgej baisan yum bish uu?

zanabazaryg jishee ni lhas ruu zuuchlan, tend suraltsuulah sanalyg oirdyn Zaya pandito gargaj heregjuulj baisan shuu dee.

oirduud toev aziin haa saigui baisan uchir zoevhon erchis moeron geh ni uchir dutagdaltai. Orhony hoendiigoos Balhash nuur huertel, Urianhain hyazgaaraas Tuvdiin oendorlog huertel baisan boluu.

Oird gej ugsaatan, ovog bol baisan. yag "tuemen" bolj zasag zahirgaany negj bolson ni Zuchitei holbootoi baij boloh yum.

Zuchid Oirdyn neg noyon dagaar orj baisan gedeg. Tegeed ooeriin tuemnee baiguulah erh olj avsan baih.

Ene Oird tuemniig Chingisiin Harhiru terguutei Oird ovogtontoi anduurch bolohgui l bolvuu.

Ene Zuchiin medeld baisan Oirduudyg "yazguur Oird" geye. Tegvel tednii uer udam odoo (Orosyn Uuliin Altai muj etc..,) altan orda, oegodei, Tsagadain ulsd uusaad duussan baih.

Chingisiin janjin "holbooton" ii medliin Oirduudyg "uusmel oird" geye. Jishee ni Muhulai janjin ooeroo tuemen baiguulj hojim ter ni ordos geh barag ulsyn hemjeend huerch tomorch baiv?

Uunii adil Chingisiin janjinuud tuementei baisan. Tednii Baatad, Torguud naryg Oird garalyn Ih Chonos ugsaanyhan udirddag baisan baij boloh yum. (Jishee ni halimagt Ih Chonos hemeeh tahilgyn gazar baidag) Halimagyn tom tuulichid "Ihes Baatar" gesen ovogtnuud baidag.

Tegeheer Chingisiin tuemnees zarim jijgerch ovog bolon uusan zamharsan ba zarim ni Oird noyodoor urirduulan hojmoo Oird gej nerlegdeh bolson taltai.

Yag baruun Mongol gej salsan ni Mongolyn Ih haan Elbeg haan ooeriin janjin (holbooton?) Oirdyn Huuhai baataryn huu Battula (Baatar?) Chinsan-d 4 tuemniig oegsnoor eheldeg.

Ooroor helbel huuli yosnii ih haan 4 tumniig salgaj oegson baina. Uund baatad, torguud, hod, barga-buriad nar baisan boluu?

Ed bugd zuun Mongoloos daijij huuchin yazguur Oirduudyn ueldegdel, esvel tednii nutag deer ochin niilj huchirhegjeed hojim zuun Mongolyg yalj ulmaar tsaash davchin zurchid, ming ulsuudyg haldan dovtolj baisan gedeg.

Dann wurde der schon im Text über mir erwähnte Altan (1507-1582) Khan der Tümed und ihm gelang es, auch das alte Kerngebiet und die alte Hauptstadt Karakorum von den Westmongolen zu erobern.
(Nach einem Text von Veronika Veit, aus Die Mongolen von Heissig et al)

Dayan haan bolon Tumediin Altan haan nar udaa daraa Oirdyn esreg amjilttai baildaj Harhorum orchmiig baruun Mongolchuudaas ezelj avch baijee.

Galdan Khan floh nach Westen und starb am 4 April 1697. Trotzdem ging der Krieg der Quing gegen die Dsungaren und die Westmongolen auch noch die nächsten Jahrzehnte weiter, bis das Westmongolenreich völlig zerschlagen war. Um das zu beschleunigen verbündeten sich die Kaiser der Quing mit dem Buddhismus und dem Dalai Lama und sicherten ihm seine Position auch im Fall ihres Sieges zu, in der Folge ließ der Dalai Lama die Mongolen fallen und wandte sich den Quing zu.

Im Jahr 1758 fielen die allerletzten Truppen der Westmongolen, vom Dalai Lama verflucht einer Armee der Quing in die Hände und wurden vollständig vernichtet. Als zusammenhängende Stämme der Westmongolen überlebten nur die Qosod und die Dörbed. Von den Torgut verblieb eine Gruppe an der Wolga, diese wurde zu den Kalmücken, die anderen zogen sich von dort 1771 wegem dem ständigen Druck der Russen wieder in die Heimat zurück, wo sie nach einem Jahr völlig mittelos ankamen.

ih hovor zuragnuud baina

http://www.buryat.info/nacov_en.htm

Oirdyn neg noyon Huthuga behi Zuchi, Chingistei holboo togooj ulmaar Oin irgediig baildan daguulj Erchis orson baih.

Teglee geed Oird, Oin irged 2 yg neg gej uzej boloh uu?

Tun hetsuu gegdehi Tumediig ezlehed ch gesen Hutuga behi bolon Durvediin Durbei dogshin nar asar ih gavya baiguulj baisan baina.

Chingis 2 ohinoo Huthugu behid (esvel tuunii huud ni?) oegch hud urag bolj hurim nair hiij yavjee.

Gehdee Zuchi ner toedii Huthugi behiig "zahirch" baisan baij boloh. Esvel noehorloj baisan?

Tegeed ch Chingisiin 9 oerlogiin ihenhi ni Borjigon bish baisan. Gehdee bas Borjigony albat zarts bish baisan. Noehor gedeg ueg ih hereglegdej baisan ni "holbooton" gesen utgiig iluu aguulah bishuu?

Chingis ooeriin ovog, udamiinhandaa itgeddeggui baiv. (Hasart huertel) harin busad Mongolchuudaasaa ih huen tataj avchirch baisan ni haragddag.

Oird garaltai baatruud busad Mongol tumnuudiig avch baisan bol, oird garaltai engiin ard ni busad borjigon noyond zahiragdah ni ch baiv. Jishee ni Zuchi, Oegodei, Tsagadai, Hulegu haany Oird albatuud.

Hojim Yuan moehoj Ming uls zuun Mongold ooeriin noeloonii huneer haan tavihad baruun Mongolyn Battula Chinsan dairan irj ustgaad ooer Borjigon hueneer haan tavij baiv.

Gevch Ming ba zuun Mongol niilj baruun Mongol ruu dairan Battula Chinsang horoojee.

Battula giin huu Togoon baruun Mongolyn army iig dahin bosgoj zuun Mongold dovtlon irj Hyatdyn talyn haanyg ni ustgaj baijee.

Tuunii huu Esen moen zuun, baruun Mongolyg negtgej baiv.

Esengiin huu Amasandji 1456/57 onuudad baruun tiish davshin Oezbeg ulsyg diilj ulmaar Tsagadain ulsyn ueldegdliig ezlen suuv.

Gevch baruun Mongold irgenii dain garsan ba zarim heseg ni Manduhai hatand dagaar orj, zarim ni tuunii esreg baildaj salj sarnijee.

Batmunh dayan haan Oirduudyg nileen sain tsohij wassalaa bolgoson bolovch ene ni udsangui. Oirduud dotor Hoid, Hoshuud 2 yn dotor evlershgui temtsel oernojee.

Uuniig ashiglaj Tumediin Altan han Hoiduudyg Orhony hoendiigoos tuerj gargajee.

Hoidyn Harhul noyon Hangain nuruunaas Tarvagatain nuruu huertel salan zadgai aimguudiig niiluulsneer Zuungaryn haant uls uuseh ehlel tavigdsan ba Erdenebaatar huntaijiin uyed tsetseglen hoegjiv. Ene uyed Torguuduud hoish salan yavj Kaspiin tengis huersen baina. Hoshuuduud uragshi zugtan Hoeh nuur orchim hurch huchirheg ulsaa baiguulj baiv.

Hojim Tseveenravdan Zuungaryn haan bolj ulsdaa 1698 ond Kazakyn ihenhi hesgiig moen 1717 ond Tuvdiig negtgev. 1720 ond Urumchi hotyn toeloo tulaldaan bolj Manjiin ih tsereg Tseveenravdand huend tsohilt oegov.

Yag ene uyed Zaisan nuur deer Orosyn huend zevseglesen army dovtlon irsen ch Zuungaryn jijig, muu zevseglesen army Orosuudyg but tsohijee.

Tseveenravdangiin huu Galdantseren bosson Hasguudyg darj tedniig dahin ezlehed hamag anhaarlaa toevloruulj baiv.

Moen Halhad manjiin asar tom army baiguulagdaj baigaag duulaad tedniig huchee dahin zuzaatgahaas oemno dovtlon irj hiar tsohiod garch baijee.


Galdantsereng nas barsany daraa Zuungart haan shireen toeloo temtsel oernoj uuniig ni Manjuud, kazakuud, Orosuud, Tuvduud oorsdodoo ashigtaigaar hamtran duusgasan ajguu.

manjuud ch ter, kazakuud ch ter,. orosuud ch ter tuvduud ch ter Amarsanaad tuslaya gej sanal tavij baiv (unendee tsaanaa shal ooer sanaatai) Tedend gol ni Amarsanaad tuslah ni gol bish. Gol ni Zuungaryg hoorond ni bailduulj hen yalagdaj baigaagiin tald orj, hoorond ni temtselduulsser huchiig ni barah ni l chuhal baisan bolvuu.

Jishee ni Tuvd, Manj 2 nuuts geree baiguulj Oirduudyg Hoshuud, Zuungaraar ni salgaj avah tohiroltsoond huerch baijee. Kazakuud Orosuud ch gesen manjuudtai davhar geree baiguulj baiv.

Jishee ni Amarsanaag darsany daraa Amarsanaas demjij baisan kashgart manjuud hargislal uildehed oros, kazakuud chimeegui ajiglaj baiv.

Zuungart Mongolchuud alagdaj baihad " zuungaryn dotny holbooton" Tuvd, oros 2 gants ch ueg gan hiisengui.

Holocaust gedeg ygiig ene asuudald hereglehgyi baihiig hysie. Uchir n zuvhon nazi nariin jydyydiin esreg yavuulsan zyiliig l ingej nerledeg. Mongoliin tyyhend ene ygiig heregleh yamar ch utga baihgyi.

Amarsanaag darah dainii daraa tegeed ih hyadalt yavagdsan bolj baina uu? Yag hen haana heniig hyadsaniig barimtalj chadah uu? Schwed lam medeej taliin dain dajin harsan bish olon doloon yum bichihiig aliig ter geh ve. Yag ter lam teden hyn alsan, hyyhed hugshid alsan gesen barimt baigaa yumuu? Odoo hovd, uvsad baigaa zyyngariin olon yldegdeliig yu geh ve? Ted nariig yagaad hyadsangyi ve?

Amarsanaa, Chingynjav hoyr hoorondoo yamar neg holbootoi gesen barimt baidag yumuu? Ter hoyriin hamtarsan huvsgal ene ter chin domog, uhuulga l gej bodoj baina.

16-17 zuund halh, oirad hoyr chin tusdaa heltei, tusdaa shashintai, tusdaa bichigtei, neg n borjigin nogoo n chorosiin haad noyodtoi hoyr oor yndesten bolson baisan shyy dee. Galdang halhiin haan geh bol yamar ch zuvtgulgyi. Galdan chin Zyyngariin han baisan, tsergyyd n ooldyydees byrdej baisan. Odoo Ovorhangaid Galdangiin buudallaj baisan geh ooldiin ulaan had gedeg nertei gazar bii.

Erdene Zuu-g Abtai han l barisan shyy dee, ternees 20-30aad jiliin daraa Tsogt huntaij shariin shashnii esreg dain hiisen. Ubashi huntaij oirduudtai omhonon n baildaad ami nasaa aldsan. Abtai han oirduudtai nairamdaj barisan gej ogt duulaagyi yum baina. Harin hyy Gombodorj n tiimerhyy yum hiisen shig sanagdjiina.

Mun ooroo tumediin Altan han (tusheet setsen gegeen han gedeg tsol avch baisan) gedeg hyniig halhiin buyu hotgoidiin altan hanuudtai anduuraad baigaa bus uu. Hotgoidiin altan hanuud chin oiradtai l temtsej yavsan garuud, hojim n tusheet han, zasagt hanii hoorond havchuulagdaad archigdsan.

1550 ond tumediin Altan han beejing dairch baisan baihad yahlaaraa gev genet 1552 ond harhorind Abtai hanii nutagt ochij dain baildaan hiisen baidag bilee? Altan han er n halhad orj irj baisan gej yagaad bichih bolov? Abtai han Hohhotod ochij dalai lamtai uulzaj baisan gej baigaa, harin tumediin Altan han halhad irsen gej er duulaagyi yum baina.

Arigbohiin tseregt oirduud halti baisan baij boloh. Ted nar ter yed yah argagyi "oin irgediin" toond orj baisan. Hori tymed ch bas. MHT-deer edgeer hymyys oirhon amidardag, bie bienee sain meddeg gesen baidag. Tegheer Bargujin tuhumiin havi l gesen yg. Tuv Mongol end yamar ch hamaa baihgyi.

Hubilain tsereg arigbohiinhniig tsohihod baruun tiish dyrvesen n oirad, torguud, dorvod baij boloh yum. Oorsdoo daraa n nyygeed ochson ch baij bolno. Yamar ch baisan Batmunh Dayan haan zyyn mongoliig negtgehed orhonii hundiid yamar ch oird moird baigaagyi. Omno n ch baigaagyi baih, ar yuanii haadiin medel baisan uchir. Ter yed oirduud Erchis murun havidaa ali hediin tusdaa gartsan baisan. 4 bolj huvaagdaagyi l baisan baih.

Ar halhuud chin Gersenziin yed yag odoo amidarch baigaa gazraa l baij baisan. Otoguudad n jalair, besud, hongirad ene ter geed hamag mongoliin huuchin aimguud l bagtaj baisan. Hyatadaas zugtaj irsen garuud ihenh n chahar, ordost tuvlurson. Tendeesee Mingtei baildaad uhrahaaraa halhad irj halhluuldag baisan shyy dee. Altan tovch deer ene tuhai baigaa.

Ene Heissig gedeg gar yun deer tulj tegj bichsen bolj baina? Harhorin hoiduudiih baisan gene yy. Itgehgyi l bna shyy.

Dayan haanii ued Oiraduud Orhond suuj baisan tuhai yaria bol or undesgui zuil. Nomsudar gishuun ene tuhaigaa bolon Altan haan, Halhuud halh goloos nuuj irsen zereg barimtuudaa todruul daa.

Tumediin Altan haan Oiradiig Hungui Zavhand yalsan gej baidag. Gehdee tulaan henii ch nutagt bolj bolno shuu dee.
Altan haaniig torohoos umnu Gersenziin huuhduuded umchluulj ogson hutagt hojmiin Zasagt khanii nutag ordogiig sanah heregtei.

ene nomsudar gishuun 40 tumen mongol 4 tumen oird gej bsaniig m,eddeg l blgui dee. tegtel end oirduudiig end tendhiin zolbon, tsagaachid niileed oird bolson ym yarih ym .chingesiin ued ch oirduud oirdooroo bsan biz dee.mongoliin l neg hanlig gej yavdag bj bgaad ih mongold orson shuu dee. 40 tumen mongol ch olon undestenees burddeg biz dee.oirduudiig alsan ni unen bolovch alahaasaa iluu tenger tetgegch hoh moron shinjaan luu mash olon hun tsolson ym .

Yag batttai esehiig ni medehgui baina.
Bi budeg badag l sanaj baina. Nomsudariin yariad baigaa Hulun nuur orchmoos Tumediin Altan haanii avchirsan geed baigaa uls ni Altan haan Bargiin Baljin hatniig avah daa injind ni olon hun dagaj irsen gej baidag. Tuunii l surag garaad baih shig baina.
Uuniig heleed baigaa bol ene ni Halhtai ogt hamaagui.Tumed Barguudiin hoorondoh yavdal.

1. Holocaust gedeg uegiig hereglehgui baih hueseltiig chini hueleen avlaa. ug ni olon ulsyn l ueg yum l daa. yahav hyadlaga gedeg uegnees arai ooer yum bolohoor ni hereglesen yum.

2. odoo hovd, uvsad baigaa huemuus bol manjid dagaar orson humuus. Jishee ni Doervodiin Tseren noyon Zuungaryn tolgoilogch nartai muudaltsan naashaa zugtaj irsen gedeg. Hovd, Uvs dotor gehdee odoo Hoid, Tsoros aimgiinhnany ueldegdel geheer yum barag baihgui. Tiim ovogtoi tsoon huen bii gedgiig sanah heregtei. 4 oirdoos hoshuud, torguud, tsoon toony doervod, bayaduud ueldsen ba Hoid, Tsoros nar barag uegui baigaag anzaarah heregtei baimaar.

3. Amarsanaa, Chingunjav 2 ni Davaach haany esreg ayan daind umard zamyn tsergiig udirdan hamt ayalj baisan. ternees ch oemno holboo togtooson baisniig ueguisgeh argagui. ene 2 yn noehorlol bol domog bish. uenen tuuh.

4. halh hel gej baihgui. oird hel gej baihgui. tsahar hel gej baihgui. Mongol hel gej bol bii. nutgiin ayalga gej bol bii. bi buruu sanaagui bol Bio ta ooroo hedhen saryn oemno Mongol bichgeer bichihed ene ayalguunuud goid sain tohirdog. bid neg bichigtei neg heltei uls gesen sanaag gargaj baisan. odoo yagaad genet 360 gradus ergevee?

5. halh uendesten gej baihgui. halh tuemen gej bii. oird uendesten gej baihgui. iim baihad tany bichdeg shig tusdaa 2 uendestnii talaar yarih ni tuilyn buruu yum.

6. Galdan Zuungaryn haan baisan. Gevch tuuniig Tusheet haan ruu dairsan hoiguur TseveenRabdan Zuungart ergelt hiij ooeroo haan bolson. Tengert 2 nar baidaggui gegcheer TseveeRavdan iluu noelootei, nutagtaa baisnaaraa de facto Zuungaryn haan gesen ueg. Galdan Ar Halhyg ezlen suuj 10 orchim jil zasaglan suusan tul Halhyn haan gehed neeh buruudah zuil alga. Gehdee busad tuemnuud hueleen zoevshoorogui l baisan. Chingis Haan Hereidiig ezleed Hereidiin haan l bolj baisan gesen ueg biz dee?
Oevorhangaid "Ooeld tsergiin shivee" gej chuluun behlelt bii. Herlen, Hovdod ch ug baisan baih yostoi.

7. Erdene Zuug Abtai haan gantsaaraa bariagui. Uund Tuemed, Oird, Tuvdiin oroltsoo ih baisan. Tuvduudiin huvid shashny mission hiih davhar zorilgo baisan. Oird, Tumeduudiin huvid Halhaar damjuulj dain dajingui baih sonirhol baisan.

8. Tumediin Altan han (1507-83) 1552 ond Harhorum orchmoos Oirduudyg uhraasan. Tuemduud hyatdiin tsergiin tehnikchdiin tuslamjtaigaar nen huchirhegjsen ba Tsaharyg uhraaj Hyangan davuulgan zugtaalgaj baisniig ni bodoh heregtei. (Daraisun ih haany uyed)

9. Tuemediin Altan Hanyg bi Hotgoidyn Altan Hantai anduuraagui baina. 1580 ond Orosuud Jalairtaijiin (Gersenziin) tom huu Ashihai huntaijiin udamyn noyon Sholoi Uvashid "Altan han" tsol oegson. Sholoi Uvashi 1623 ond Hoiduudad alagdsan. (Oirduudad bish. Uchir ni Hoshuud, Torguud nartai tereer yamar ch zoerchilgui baisan.)

10. Avdai noyon 1553 ony ih nuudliin daraa 1554 ond Dalai lamaas "Tusheet" hemeeh shashny tsol avsan. Ingeed Tusheet han uuseh ehlel tavigdsan.
Erdenzuug 1560 aad ony uyees baiguulj ehelsen bolvuu.
1580 iad ony uyed Tusheet hany (Ar Halhyn) baruun gar Laihur Hoiduudtai baildaj ehelsen. Moen tuunii uyel Uvashi ni ch gesen Laihuryn esreg baildaj Hotgoid uuseh ehlel tavigdsan. Ooerood helbel Halhuud nuuj irsen 1553 onoos 1580 -aad on huertel Halh-Hoid 2 yn hoorond zoerchil baigaagui. Ene bol Abtai hany bolon Harhul noyony bodlogyn uer duen baisan.

11. "Halh-Oirdyn" hoorond anhny tom dain ni 1620 iod ond uussen. Gehdee uenendee zoevhon Hotgoid - Hoid 2 hoorondoo baildaj baisan.
Erdenebaatar huntaij Zuungaryn haan bolsnoor ene ujig hyamral zogsson. 1640 ond Halh - Oirdyn tsaaz bichigiig batlasan.


12. Ooeriin chin bichsneer "Hotgoidiin Altan Han zasagt han, tusheet hany hoorond havchuulagdaad archigdsan" geh ni ueneheer tuuhiig mushgisan asuudal. Hotgoiduud huchirhegjsen uyedee Zasagt hanyg dovtllon ezeldeg baisan. ("Hoid-Gaid"-uudyn 1662 ony dovtolgoo) Tusheet hantai ch oegoo avaatai baildaj. Oirduudiig baruun tiish ni tuerj hooej chadaj baisan. Gehdee 1667 ond Zuungaryn haan Senge dovtlon irj Hotgoidyg yalan diilj haryataa bolgoson. Hojim Galdan Boshigt hotgoidyg Zasagt hand beleglesen yum.

13. 1550 ond Altan han beejing dairch baisan tuhai medehgui yum baina. hyatadtai hudaldaany dain hiij baisan. gehde ihenhidee hyatadtai tuilyn nairsag hariltsaa baiguulj, hyatdyn hoid hiliig hamgaalah zamaar asar ih shan haramj avdag baisniig ni sanah heregtei. gol ni hyatadtai mash ih hudaldaa hiideg baisan. 1550 ond beejind baisan yumaa gehed 1552 ony harhorum orj yagaad bolohgui gej? manjiin ih tsereguud ch beejingees 2-3 saryn dotor urumchi orchihson yavj baidag baisan. 2 jil bol mongolyn morit tsergiin huvid hangalttai hugatsaa.

14. tuemediin altan han ar Mongolyn nutagt irj baisan. medeej ter uyed ar halhyn anhny hanlig haraahan uuseegui baisan tul halhad irsen gehed hetsuu.


15. Oin irged, Oird 2 yg holij hutgaj bolohgui. Urianhai, Oird, Bayad, Duved ed nar haa saigui amidarch baisan. Tegeed ch nuudelchid chini neg doroo baigaad baih uls bish.


16. Batmunh dayan haanyg anhnaasaa l Orhony hoendiid amidarch baina gej bodood baina aadaa? Batmunh dayan haan bol Tsaharyn haan. Odoo Herlengiin tend l nutaglaj baisan boluu. 1470 ond Batmunh haan bolson. 1483 onoos Manduhai ih hatan ayan dainaa ehelj davshssaar Tumed, Mongolchchin, Oirduudyg eelj daraalan tsohij wassalaa bolgoson. Odoogoor Tuulyn hoendiid irsen gesen ueg. Tsaashilj Orhony hoendii orood zogsson baih. Tegj harHorum orchmiig erhendee oruulsan. Gevch oirduud ergej tsohij zarim heseg ni baruun tiish zugtaj garsan. Zarim ni manduhain derged ueldsen. Ene uyed olon otog aimag ezelgdsen tul Hoelon Buiraas Hyangany nuruu huertel buyu Herlen, Halh golyg hoendiid Halhyn 12 otgoos buerdsen tuemen uusgeh ehlel tavigdsan.
Ulmaar 1510 ond baruun uragshi davshij baruun tuemnii Ordosyg dairsan. Ene daind Oird, Urianhai, Halh nar Tsaharyg demjin oroltsson. Ordos amar yalagdaagui. Baruun tuemen dotor hyamral uusch Tumed, Ordos 2 hoorondoo baildaj huch ni sularsany daraa saya tsaharuud baruun tuemniig bueren ezelj duusgasan. Gevch ene negdel ni udaan uergeljleegui yum.

17. Oirduud 1400 onoos tusdaa garsan. Tedny zarim ni Orhony hoendiid baisan
Medeej Orhon golyg ih boginohnoor toesoolood baij bolohgui shuu!? Orhony hoendii gej gej ih urt gazar shuu dee. Batmunh dayan haan Oirdyn haryany Sartuulyg negtgej avsan. Sartuuluud bol uyeiin uyed Harhorumyg toiron amidarch baigaad Tuemdiin Altan hany uyed Zavhany orchim ruu zugtsan huemuus biz.


18. Ar Halhuud Gersenziin uyed odoo baigaa gazartaa baisan yum bol yagaad Oevor halhyn (Dayan haany Manduhaigaas garsan huud ni ochson) 5 otog ni Hyangany naana baigaa yum be?

19. 1400 ond baruun Mongol, Zuun Mongol 2 yagaad Tuul goloor hillej baisan bololtoi (?). Ooeroor helbel odoogiin toev aimgaas baruun tiishee baruun mongolyn nutag bolj harin zuun tiish hyangany nuruu hurtel uragshaa ih tsagaan herem huertel nutag zuun Mongolyn nutag bolj baiv.

20. bi neg yum heleed baigaa. halh bol yastan bish. ene bol olon "jijig yastan"y niilber gej. ooeroo ch helj baina hojim asar ih humuus zugtaj irdeg baisan gej.

Batmunh dayan haan Manudhaigaas garsan huuhduuddee buegdend ni ...bold gesen ner hairlaj, gol gol tuemnuudiig oegson. Doengoj uussen Halhyg 2 huvaaj negiig ni dagavar hatnaasaa garsan Jalairtaij (Gersenziin jinhene ner) -d oegson ni hojim zuun tuemniihee esreg bosoj yavsaar, hojim baruun tuemnii tald orj end nuuj irsen. Noegoo Manduhai hatnaas garsan huud ochson oevor 5 otog ni odoo hir ni anh uussen nutagtaa l baina bus uu?

21. Tuemediin Altan han Tsaharyn haan Mongolyn huuli yosnii ih Haan daraisunyg hyangan davuulan hooj baihad Tsaharyn medliin halh yagaad tsahartaa hamt nuulgui harin ch Tuemediin ezelsen nutagt gazar avan nuuj irvee?

buedeg badag l sanaj baina uu? za chamtai ch odoo yugaa yarihav. tsagyn garz shahuu yum doon.

Harhorin Hoiduudynh baigaagui ee. halhynh ch baigaagui. Mongolchuudynh. Olon ovog aimagiin ali neg huchirhegjiheeree Oegodei haany baiguulsan ene hotyn orchim noeloogoo togtooj baisan.

Bas heterhii mushgih yum aa. Za ene Heissig gej delhiid aldartai Mongolch erdemten huen. Altan yueiin tuuchid gegdehi manai nertei tuuhchidtei dotno noehorloj yavsan.

Hummel, Bawden, Heissig, Veit, Lattimore ed naryg sain medehgui bol Mongol sudlal deer baruunyhnii oruulsan huvi nemertei taniltsaagui baina gesen ueg.

Yadaj Mongol tuuhchdiinhee nomyg unshaad ter ish tatsan nom, zohiogch narynh ni neriig hardag boloosoi.

Mongold Manzushir burhan, Manzushiriin hiid gej Enh-Amgalan haany dueriig tahih uezegdel baisan tuhai manai sudlaachid bichseg baisan bus uu?

Manjuud nuudelchin Mongolchuudyg shashnaar munhruulan diileh gej olon arga zohiodog, Tuvduudtei nuuts geree baiguulj baisnii neg ilrel ene bus uu?

1. ok
2. hoid, tsoros nar chin ugaasaa öölddoo bagtaj yavdag baisan omguud. aimag bish. tsoros bol yalanguya borjigid shig neg hynees garaltai urag baisan shyy. odoo tsorosuud manjuuraas avhuulaad halh, oold nar dundaa ochnoon ih baidag, halimagt hyrtel bii.

Harin hoid gedeg bol nen uchir bityyleg byleglel. ehleed tusdaa aimag bolood yavj baisan baij magadgyi l yum, harin yarigdaad baigaa 16-17 zuun ööldöd orson baisan. Yamar ch baisan zyyngariin ihenhiig alj hyadsan, halhuud terend n ih idevhtei oroltsson maygiin yarianuud bol hudlaa.

3. yag yas yuman deeree bie biendee ochyyhen ch tsergiin tuslaltsaa yzyylelgyi tus tusdaa but tsohiulsan n sonin.

4. 16, 17 zuund gesniig mine anzaarna uu. er n bol oirad, halh, tsahar neg ijil garaltai yag adilhan hymyys. harin 17 zuun gehed hoyr oor bichig, bie bienee barag oilgohgyi hel (ta jishee n uvsad ochood jinhene dorvod aylguug oilgohgyi), shar ulaanaa demjeed shashnaa hyrtel tusgaarlah gej yzej baisan. tsaashid yrgeljilsen bol odoo tes ondoo boltson baih baisan n damjiggyi. harin tegeegyi n ih yum.

5. mun 16, 17 zuund l hamaaraltai.

6. Ygyi, Galdan "boshigt haan" gedeg tsoltoi baisnaas bish halhiin han gedeg neg ch tsol avaagyi. Chingis haan hereid aimgiig möhööj iish tiish n taraaj sarniulsanaas "hereid van han" boloogyi.

7. Yamar ch utga alga. "halhaar damjuulj dain dajingyi baih" gedeg chin er n yu gesen yg yum? Barimtaar notlono uu.

8. ok, sorry

9. uuchlaarai, sholoi ubashi huntaijiin tuuj geed oirduudiin oorsdiinh n zohioson tuuj bii. teryyn deer halhiin ubashi huntaij urianhanii hentei ch bilee erchis mornii eregt suuh dorvon oirdtoi tulsan gej bii. ter dorvon oird n dorvod, oold, hoshuud, torguud baidag. bi ene tuujid ilyy itgejiine shyy.

10. halhuud 1553 ond nyyj irsen gedeg shal orgyi zyil. tiim yum bolson bol neg gazar durdagdsan baih yostoi. gersenzed ar halhiig oghod baisan l hymyys. er n altan hanii namtard n baih yostoi.

11. tsogt huntaijiin daing byr martsan uu. odoo höh nuurt halhuud baidag.

12. ene talaar sain medehgyi yum baina.

13. ok

14. halh tymen ali 14 zuund yyssen baisan shyy dee. togostömöriin halh tymenii magtaaliig sanana uu. halhuudiig taij nar, huntaij nar zahirdag baisan. tusheet han yystel.

15. 13 zuund oird n oin irged gedeg bylegleld hamaardag baisan, hori tymed ch bas ijil.

16. ygyi tegj bodoogyi. er n 1400 - 1550 orchim ar halhad yu bolood baisan n todorhoigyi. yamar ch baisan 1388 ond Mingiihen dairch Togostömöriig yhdeg yed halh tymen baij l baisan, Harhoring gazartai tegshilhed n hoishoo zugtaad ergej irsen hymyys sartuuluud baisan bolov uu. Sartuuluud chin harin halhad ordog shyy dee.

17. sartuul oirdiin hariya baisan gej haanaas gargaj baina? minii bodloor 1400 onii orchim oirduud erchis morondoo ali hediin tovlorson baisan. odoo uvs, zavhand urianhai (zyyn tymen urianhai bish), enshööby amidarch baisan busuu.

18. oor yamar halh geh yum be? zyyn halh geh yumuu? baga zereg baruun hoinoos n ar halh eheldeg baisan shyy dee.

19. haana tiim yum baina?

20. yastan mon eseh n chuhal yumuu? halhuud n golduu neg aylga, zahirgaa, yos zanshlaar negdsen byleg mongolchuud baisan. oirad, chahar, tymed ch mun adil.
15 zuunii dunduur ovorlogch nar hyatadtai hycheer hudaldaa hiisneeree ilyy bayn chineeleg baisan. halhuud daraa n orsuudtai naimaa hiideg boloh yees l tedentei en zeregtsej ehelsen. medeej manduhai bayn chineeleg, hoid hyatadiig durtai tsagtaa deeremdchij chadah gazartaa hyyhdyydee suulgsasan n oilgomjtoi. tegeed ch Ming nen sularsan tul halhluulaad baih ar gazar hereggyi bolson bololtoi.

21. abtai han tsahariin hariya baisan gej haanaas gargaad baina. mongoliin tor yosnii haan gevel Altan han ooroo ch Daraisunii albat l baisan sht. Halh ter yed n ali hediin harhorind tuvluruud ooriinhoo zamaar yavj baisan l baihgyi yu.

ene germanii mongolchdiin nomiig unshdagaa. medeelel bagatai, ihenhdee orosuudiin yumuu hitaduudiin hiisen dygnelten deer yndeslesen yumnuud baidagshtee.

mongolchuud odoo zonhoviin shashnii manzushir burhand morgodog bolhoos enh-amgalan haan mine geed morgood baigaa neg hyn ch baihgyi. medeej ali alind n morgoh bol shal utgagyi zyil.

Hehe toorch budilaad baigaa yum uu geed baga saga sejuur helsen chini aimaar tom duugardag bna sht.
Bi cham shigj baruun zuunii zohiolchdiin nomiig sain medehgui ch Halh gej ugsaatan Altan haanaas umnu odoogiin nutagtaa baisniig tuhain ueiin Mongol zohioluudad baidgiig medeh baina.
Dayan haanii 6 tumenii magtaal deer
Hangai hand suuj
Harin irehiin haruul bolson... gej baidag baihaa.
Mon deerh magtaald
Altain 12 suviig sahisan 12 tumed gej Tumeduud tuhain ued Altaid yamar neg baruunaas ireh daisnaas sergiilen suuj baisniig zaasan baina. Tumeduud hojuu odoogiin huhhotiin orchimd irsen.
Mon Urianhai tumniig durdsan baidag ni Dayan haan Urianhaig taraahaas umnuh ueiig bichsen gesen ug.
Uund Halhiig negen tumen bolgoj oruulsan ni Halh ni tuhain ued tumenii zeregt orohuits tomoohon aimag bolon helberjsen baisniig todorhoi haruulj baina. Yamar neg eldev shaldav aimguudiin tsugluulgiig ingej tumen bolgoj gazar nutag ontslog shinjtei ni bichne gej bodohgui l bna shuu.
Tuhain ued 6 tumen Mongol Altai hurtel nutaglaj baisan baihad Tumedees zuun zugt Orhond Hoiduud nutaglaj baisan bolj bna uu? Yostoi uun shig ulger baihgui zaluu mini.Tumedees baruun zugt l Oiraduud baisan baij taaraa.
Altain 12 suviig sahisan gej tednii uureg albiig todorhoi zaasan baigaa.Ooroor helbel Oiradaas hamgaalah uuregtei baisan gej bodoj baina shuu.
Aan tiim hangai gedeg ugen deer ergelzeed baigaa biluu?
Gersenziin huuhduuded huvaarilj ogson gazruudiin hyazgaar zaag ene teriig deer durdsan Halhiin tuuh hemeeh nomon deer todorhoi durdsan baigaa.
Uund Tangud, Besud, Iljigen,Sartuul,Olhonuud Halhuud Hangaigaas baruun zugt nutaglaj baisan bolon, Gersenziin huu Noonoh Tuulaas Hangain hoorondoh nutgiig zahirch baisniig zaasan baigaa.
Getel chi Noonohoos hoishhi ued Halhuud odoogiin nutagtaa irsen geed baigaa chini uneheer eruul huntei yarij baigaa daa ch ergeljehed hurgej baina.

Erdene zuug Tumed, Tuvdiin noloon dor barisan gedeg ni hend ch oilgomjtoi. Harin Oiraduud uund yamar hamaatai yum be?
Hehe Galdan Halhiin haan yum bol Hitler Orosiin haan baisan. Galdan Halhiin nutgiig tur zuur ezegnej baisan ni unen ch hen tuuniig Halhiin haan geed zalchihsan yum be?
Oiraduud Yuan ulsaas hoish Mongoloos tusdaa yavj irsen ni tedniig oor undesten bolgoson. Odoo Kazah, Uzbekuudiig neg ugsaatai gehees neg ugsaatan gej nerledeggui biz dee. Tuuntei adil Oirad Mongol 2ni 17-r zuunii ued tus tusiin zamaar yavaa 2 oor ugsaatan bolson baisan. 18-r zuunii dunduur Oiradiin tsomiig ustgasnaar uldegdel jijig aimguud Mongold niilsen. Ene ni Mongol undestnii hojmiin ev negdeld ih tus bolson yavdal gej bodoj baina.Minii anhnii bichlegiin gol sanaa ene. Za tegeed Nom sudariin eelj.

...

Orhonii hondiid oirduud baisan gedeg bol yamar ch baisan hudlaa.

Tend ali 13 zuunaas naash amidarch irsen hymyys odoo halh geed yavj baina. Ar halhiin doloon otgiin ners yag todorhoi bish n haramsaltai yum.

Sartuul oirdiin byreldhyynd orj baisan gej hudlaa.

Erdene zuug barihad oirduud yamar neg hamaatai gedeg n hudlaa.

Galdan boshigt han halhiin han baisan gedeg yndeslelgyi zyil.

Zyyngarchuudiig bygdiig n hyyhed hogshidgyi alj hyadsan gedeg hudlaa.

Baruunii, yalanguya germanii garuud tov aziin tyyhiig bichih gej orsuudaas doloon dor yum bolgood haychihdag.

Odoogoor iim oilgolttoi bolloo.

Bio mini,

ene asuult sambart uuriig chini ali deer uyees tanih ba bas zarim talaar sanal niilj yavdag hun baina bi.

za tegeed ta tiim oilgolttoi bolj baigaa bol tany erh.

zarim humuus burhan amidralyg buteesen gej oillgolt teej yavdag. bi bol ehelj us uuseed, tegeed huchil toerocgh, daraa ni ozony davharga tegeed urgamal, shavji, zagas jaraahai, dinozaur, sarmagchin, hun gesen shuu evolutsiin onolyg barimtaldag huen.

deer uyed humuus nar delhiig toirch ergedeg baisan gej yaridag baijee.
tegeed brunei gej neg erdemten uegui shuu delhii naryg toirch ergedeg yum gej heleed buruudsan gedeg yum.

yer ni mongolchuud halh gej ali chingisiin uyees l end amidarch baisan gej boddog. neg talaar uenen. hatgin, saljiud, olhonud, uneged, jalair ed nar geed halyhn ar otguud (odoogiin ar halhuud) ter uyed amidarch baisan.

4 oirdyn ovog deedes bolson baatad, hoshuud (bas ih olon ovog niiluulj uussen otog), durved, bayaduud ch bas ene nutagt (odoogiin tuv halhyn nutagt) aj turun amidarch baisan l yum daan.

Orhony hoendiid oirdyn oevog deedes baisan. Chingisiin bolon hojim Oegodei ih haany Aurag ordonyg harj ulddeg baisan Torguud, Baatad bolon Harhiru baataryn uer sad baina.

Oegodein uyed Mongolchuudyn dotor huchee avch ehelsen Oirduud HarHorum orchim toevloron amidarch baisan.

Za tegeed Battula Chinsanaas Esen haan huertel Oirduud bas l Orhony hoendiid baiv.

Ta veer, neg gazaryn zurag baival haraad orhon gol haaguur yaj ursdagiig harval bas oilgolt chini shine zuileer bayajij, bodolyn tani chig heden gradusaar ergeh magadlal ih bui.

Sartuul Oirdyn bureldehuund baisan. Altan Tovchiig unshvaas Bayanmunh jonong Oirdyn Oegodei noyon bas Sartuulyn yamar taishi ch bilee avch zugtan baruun Mongoloos garch davhisaar zuun Mongold irev gej baidag.

Sartuuluud ch ooersdiigoo halhajsan oirduud geh ba amarsanaa, chingunjav naryg baharhan dursdag yum.

Erdenezuug barihad Hoiduud oroltsson boegood "ev negdeliin bilegdel" gej uzdegee.

Uchir ni ter uyed Mongol dayar shashny hoedolgoon, ev negdeliin uzel sanaa huchtei baisan ba ter uyed halh, hoid 2 ch ih ev nartai baisan yum.

Zanabazaryg Lhas yavuulah ajliig jishee ni hojim Oirdyn Zaya Pandito sanaachiln guitsetgej baisan. Hoeh hotoos hoeh nuur, Orhonoos Iliin hoendii huertel hoshuud, tuemed, halh, tuvd, zuungaryn sum hiid olon arvaaraa bosson yum bilee.

yer ni ar halhuud tuemed, zuungar, hoshuudaar damjuulj tuvdtei hariltsdag baisan.

Galdan Ar Halhyg 1688 ond baildan daguulj de facto haan ni bolson. 1697 ond manjiin tueremgiilegch nar dovtlon irj ar Halhyn maani tusgaar togtnol, erh choeloog hucheer nuraasan gej bi bodoj yavdag.

Zuungarchuudyg buegdiig ni alsan gej bi bicheegui shuu dee. Anh ene sedviig Hardel gargaj irsen.
Zuungart Hoid, Tsoros aimguudyg huis temtersen. Ar halhad ch gesen sartuul, hotgoid irgediig ih hoenooson.Oevor Mongold Tsahar, Ordos aimguudiig uensen tovrog bolgoson.

Gehdee Zuungaryn huvid tertee tergui gadaad, dotoodyn zoerchildoo guen idegdsen baisan. Hamag erchuud ni baragdsan baisan. Iim uyed hardeliinheer Halhuud tend ochij "Oirdyn gol huchiig tsohison baharhaltai yavdal" gej bichsen baiv. Bi uuniig eserguutssen. Mongolchuud ert uyed als hol gazar daisny huchirheg army uudiig but tsohij baiv. ene dainaar huen baharhaj bolno. Getel ah duu naraa, hamgaalah er tsereggui ueldsen huemuusiig hucheer homroglon ustgaj, (mongolchuudyn huvid garaa buzarlah gej neg tseertei yum bii) gem zemgui humuusiig orvongoor ni archsan yavdalyg Hardel zoevtgood baigaag bi buruushaasan.

Iim allaga bologui gej Bio mini ta uezej baigaa bol hardeld sain hel. Tsaad chini iim allaga bolson , bolson ni ch ih zoev baisan gej batlaad baigaa huen.
Bas ene ni Mongolyn ev negdeld ih heregtei baisan gene dee. Getel Mongolchuud jishee ni Halh-Oirdyn tsaaz bichig geh zergeer ev negdeliig uur argaar ih hangadag baisan bilee.

Germany tuuhchid Tuv aziin tuuhiig bichnee. gehdee ed nar dotor sain ni ch bii muu ni ch bii. ednii neg avah yum ni yumand barimttai handdag. Citate ih sain hiideg. yalanguya Mongolchuudtai ih oergon huereend haritsdag yum shuu dee.

Ednii nomyn reference iig hartj baihad mongol tuuhiin nom zohiol, yalanguya oros, hyatdyn arhiviin material ih orson baidag ni olzuurhuushtai.

Tiim uchir bas "hamaagui yeronhiilj bolohgui" gesen oilgolttoi bolvol tanid uurt tani l heregteisan daa.

Za nomsudar chi saihan zoruud gar yum. Bi zugeer l heden yum todruuliya 1.Noonoh Ashihai nariin nutag haaguur baisniig ooriinhooroo hel dee.
2.15 zuund tumeduud haaguur nutaglaj baisan be?
3.Mon Gersenziin otgon huugiin ezemshil yamar ovog baisan bolon haaguur nutaglaj baisniig sanah heregtei bolov uu?
4. Gersenziig bagad ni Halhiin ezen bolgohod haana avaachij suulgasan be?